- 01.09.11 23:44
#40229
Tässä muutama kuva Suomen ehkä tunnetuimmasta teloituspaikasta, Turun Kerttulinmästä. Tosin tämä paikka ei ole kovin tunnettu edes turkulaisten keskuudessa, joten sana tunnetuin lienee suhteellista. Pahamaineisin on varmasti oikea sana, koska moni menetti henkensä Kerttulinmäellä, joka ennen tunnettiin nimellä Hirttomäki. Synkkien tunnelmien jälkeen kuvamatka jatkuu läheiselle Tuomiokirkolle ja Turun uuteen pääkirjastoon. Kuvat otettu vuonna 2009, jolloin pääkirjaston edusta oli vielä pahasti kesken. Pahoittellen ajantasattomuuttani.
Suomen kielen tutkimuslaitoksen julkaisu 125:
"Jotkut Turun vanhoista paikannimistä ovat keskiajan uudisnimiä ja ne viittaavat tuonaikaisen kaupungin rakennuksiin. Nimi Kerttulinmäki on muistona luultavasti jo 1300-luvulla Vartiovuoren ja Kerttulinmäen välisessä notkossa sijainneista Pyhän Kerttulin sairaalasta ja killantuvasta. Nimi on suomalaisten mukaelma ruotsalaisesta pyhimyksen nimestä St. Gertrud. Kerttulinmäki-nimi syrjäytti aikoinaan mäen vanhemman nimen Hirsipuumäki. Nimi kertoo, että mäki on aikoinaan ollut rikollisten teloituspaikka." Tarina kertoo, että viimeisen kerran hirttopuussa turkulainen menetti henkensä 1800-luvulla Turun linnan kapinan jälkeen. Onko paikka sama, tarina ei kerro. Joka tapauksessa suomalaista kuolemanrangaistuksen historiaa:
Turun Kerttulinmäen teloituspaikan muistokyltti
Hirttopaikan todella ruma muistomerkki. Idea jää ainakin minulta vähän epäselväksi. Lisäksi paikka on hoitamaton ja ällöttävä kaikesta saastasta.
Kerttulimäen juurella löytyy myös esteettistä kauneutta
Lisää estetiikkaa. Kerttulienmäeltä kuvattuna J. Eskil Hinderssonin suunnittelema Kerttulin koulu, jossa Mauno Koivisto sai piiperönä oppinsa.
Kerttulin mäen toisella puolella, 50-60-luvun bulkin keskellä pilkistää jo vanha keskusta
Pietari Brahen patsas Tuomiokirkon ja Akatemian talon edessä. Samainen patsas löytyy muuten myös Raahessa ja patsaan paljastukseen liittyi oman aikansa "skandaali". Wikipediasta:
"Patsaan veistosjalusta Turussa osoittautui liian suureksi. Ensimmäinen veistos myytiin Raaheen ja [Walter] Runeberg teki vielä samana vuonna uuden patsaan Turkuun. Kaupan ehtona oli, että Turun veistos paljastettaisiin ensin. " Patsas esiteltiin yleisölle 1888 ja julistuksen jatkot olivat railakkaat: "Paljastustilaisuuden jälkeen kaupunginhuoneella pidettiin 220 hengen päivälliset. Ehtoopuolella kaupunki toimeenpani kansanhuvit Kupittaan puistossa. Lukuisa joukko kaupunkilaisia ja vieraita osallistui myös kaupungin järjestämään huviristeilyyn saaristossa." Jos jollain on valokuva tästä Raahen patsaasta, niin olisi mielenkiintoista nähdä.
Pietari Brahen patsas
Pääkirjaston edusta vuonna 2009. Olen vähän myöhässä, mutta ehkä joku on kiinnostunut:
Pääkirjaston piha 2009, uusi turkulaisten olohuone:
Päätän raporttini tähän, Cafe Art, heti pääkirjasto takana. Paikka on nykyään todella viihtyisä ja tänään kuulemma itävaltalainen kuvausryhmä kävi tarkastamassa Aurajoen rannan. Paikkahan on valittu yhdeksi Euroopan kauneimmaksi kaupunkiympäristöksi, mikä ei ole ihme. Kuvassa tosin pääkirjaston ympäristön remontista johtuvaa rumuutta:
Suomen kielen tutkimuslaitoksen julkaisu 125:
"Jotkut Turun vanhoista paikannimistä ovat keskiajan uudisnimiä ja ne viittaavat tuonaikaisen kaupungin rakennuksiin. Nimi Kerttulinmäki on muistona luultavasti jo 1300-luvulla Vartiovuoren ja Kerttulinmäen välisessä notkossa sijainneista Pyhän Kerttulin sairaalasta ja killantuvasta. Nimi on suomalaisten mukaelma ruotsalaisesta pyhimyksen nimestä St. Gertrud. Kerttulinmäki-nimi syrjäytti aikoinaan mäen vanhemman nimen Hirsipuumäki. Nimi kertoo, että mäki on aikoinaan ollut rikollisten teloituspaikka." Tarina kertoo, että viimeisen kerran hirttopuussa turkulainen menetti henkensä 1800-luvulla Turun linnan kapinan jälkeen. Onko paikka sama, tarina ei kerro. Joka tapauksessa suomalaista kuolemanrangaistuksen historiaa:
Turun Kerttulinmäen teloituspaikan muistokyltti
Hirttopaikan todella ruma muistomerkki. Idea jää ainakin minulta vähän epäselväksi. Lisäksi paikka on hoitamaton ja ällöttävä kaikesta saastasta.
Kerttulimäen juurella löytyy myös esteettistä kauneutta
Lisää estetiikkaa. Kerttulienmäeltä kuvattuna J. Eskil Hinderssonin suunnittelema Kerttulin koulu, jossa Mauno Koivisto sai piiperönä oppinsa.
Kerttulin mäen toisella puolella, 50-60-luvun bulkin keskellä pilkistää jo vanha keskusta
Pietari Brahen patsas Tuomiokirkon ja Akatemian talon edessä. Samainen patsas löytyy muuten myös Raahessa ja patsaan paljastukseen liittyi oman aikansa "skandaali". Wikipediasta:
"Patsaan veistosjalusta Turussa osoittautui liian suureksi. Ensimmäinen veistos myytiin Raaheen ja [Walter] Runeberg teki vielä samana vuonna uuden patsaan Turkuun. Kaupan ehtona oli, että Turun veistos paljastettaisiin ensin. " Patsas esiteltiin yleisölle 1888 ja julistuksen jatkot olivat railakkaat: "Paljastustilaisuuden jälkeen kaupunginhuoneella pidettiin 220 hengen päivälliset. Ehtoopuolella kaupunki toimeenpani kansanhuvit Kupittaan puistossa. Lukuisa joukko kaupunkilaisia ja vieraita osallistui myös kaupungin järjestämään huviristeilyyn saaristossa." Jos jollain on valokuva tästä Raahen patsaasta, niin olisi mielenkiintoista nähdä.
Pietari Brahen patsas
Pääkirjaston edusta vuonna 2009. Olen vähän myöhässä, mutta ehkä joku on kiinnostunut:
Pääkirjaston piha 2009, uusi turkulaisten olohuone:
Päätän raporttini tähän, Cafe Art, heti pääkirjasto takana. Paikka on nykyään todella viihtyisä ja tänään kuulemma itävaltalainen kuvausryhmä kävi tarkastamassa Aurajoen rannan. Paikkahan on valittu yhdeksi Euroopan kauneimmaksi kaupunkiympäristöksi, mikä ei ole ihme. Kuvassa tosin pääkirjaston ympäristön remontista johtuvaa rumuutta:
Viimeksi muokannut Darre, 02.09.11 07:51. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
