Taloforum.fi

[slette]

Pirkkalan runkobussi- ja ratikkasuunnitelmia:

http://prezi.com/-zfoxzvuxh4e/pirkkalan ... mullistuu/

Pirkkalan ratikkalinjan rakentamiskustannuksiksi Koskipuisto-Suuppa-välillä on arvioitu 60 miljoonaa euroa (tai 56 miljoonaa, mikäli molemmat raiteet tulevat Naistenmatkantien pohjoispuolelle). Tampereen osuus kustannuksista olisi 30 miljoonaa ja Pirkkalan 30 miljoonaa. Pirkkalan raitiotiellä voisi olla kaksi haaraa, toinen Suuppaan ja toinen Pereelle. Raitiotie alentaisi liikennöintikustannuksia 2,4 miljoonaa vuodessa verrattuna runkobussijärjestelmään.

[ultrix]

Entäpä länsipuoli? Lielahteen kovasti tyrkytetään ratikkaa, mutta mitä siellä oikeasti on? Automarketteja, joiden väliä ei ole mukava taittaa jalan? Toki jonkun verran asutusta on Lentävänniemessä. Jotenkin luontevammin näkisin ratikan Tesomalla, varsinkin kun sinne menee jo raiteetkin valmiiksi. Toivottavasti molemmat linjat saadaan aikaiseksi.

Lentävänniemessä 1987–92 ja Niemessä 1997–2006 asuneena voin sanoa, että Harjuntaustan alueella on kyllä paljon ja tulossa on vielä enemmän.

Lielahden marketkeskittymän lisäksi alueella asuu iso määrä sakkia, ratikkaradan varteen rakennetaan kodit noin 5000 uudelle asukkaalle, mikä jo tekee ratikkainvestoinnin kannattavaksi ottaen huomioon, että radan varressa asuu jo nyt Suur-Lielahden alueella tuhansia asukkaita.

Tesomalla on raiteet valmiiksi, pysäytetään siis Porin junat siellä heti kun kalusto vaihtuu automaattioviseksi (tällä vuosikymmenellä).

[ultrix]

Ensimmäisen linjan (jonka tulisi kulkea Pispalan valtatietä ja Sammonkatua) jälkeen olen fantasioinut kahdesta lisälinjasta:

1. Tesoma - Pispalan valtatie - Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu - Tays - Linnainmaa
2. Lentoasema - Härmälä - Hatanpään valtatie - Hämeenkatu - Viistokatu - Aleksis Kiven katu - Satakunnankatu - Tampella - Särkänniemi - Onkiniemi

En tiedä sitten onko tuossa jälkimmäisessä mitään järkeä, mutta mielessäni se ainakin on toimiva ja kaupunkikuvallisesti näyttävä linja.

Korvaisin 2.vaihtoehdon ehkä kahdeksi omaksi linjaksi...

Hatanpään valtatieltä suoraan Rongankadulle päin ja Tampellaan ja sitten Särkänniemi/Onkiniemi hoidettaisiin ihan vaan Hämeenkadulta kännyttäessä Hämeenpuistoon ja Amurin kautta koukaten Särkänniemeen ja Onkiniemeen ja Santalahteen kun sitä rakennetaan.

Ei ei, kyllä se on näin:

A Lentävänniemi–keskusta–Sammonkatu–Hervanta–Vuores
B Tesoma–keskusta–TAYS–Länsi-Hervanta (tai Hermia)
C Pirkkala–keskusta–TAYS–Koilliskeskus–Lamminrahka–Ojala
D Ylöjärvi–keskusta–Pere (tai Pirkkahalli)
E Vuores–keskusta–Tampella (kalustokierto yhteinen A:n kanssa)

Linjoja ei toteuteta välttämättä kerralla valmiiksi, oma veikkaukseni:

2018 Hervanta–keskusta
2020 keskusta–Lentävänniemi, Hervanta–Vuores
2022 Tesoma–keskusta–TAYS–Länsi-Hervanta
2024 Pirkkala–keskusta–TAYS–Koilliskeskus
2026 Ylöjärvi–keskusta–Pere/Pirkkahalli
2028 Vuores–keskusta–Tampella
2030 Koilliskeskus–Lamminrahka–Ojala

Tämä aikataulu saa luvan pitää kutinsa, sillä olen vuonna 2030 jo 43-vuotias.

[ultrix]

Tesomaan lienee suunniteltu lähijuna-asemaa "sitten joskus".

Lähijunaselvityksen mukaan tällä vuosikymmenellä. Tesoman "keskustakorttelin" eli POK:n korttelin kaavoituksessa on tarkoitus kaavoittaa ja rakentaa myös se seisake.

[Tällaista puhettahan on ollut. Näkisin kuitenkin, että ratikka palvelee paremmin Tesoman seudun asukkaita.

Ja mitä lähijuniin tulee, niin ongelmanahan joillakin suunnilla on se, että radan varressa ei ole riittävästi asutusta. Tämä on taas seurausta kehyskuntien tekemästä kaavoituksesta, jossa ei ole ajateltu koko seudun yhdyskuntarakennetta, vaan on otettu vain pikavoitot kotiin.

Höpö höpö.

Ensinnäkin ratikka tulee aikanaan (ks. yllä), mutta junaseisake on mahdollista saada Tesomalle jo muutaman vuoden sisään. Realistinen aikataulu olisi esim. 2016, jos kortteli kaavoitetaan 2013–14 ja rakennetaan 2015–16. Ratikalla kestäisi Tesomalta keskustaan joku vartti, junalla puolet siitä.

Toisekseen radanvarren asutuksen puute ei ole ongelma millään suunnalla varsinkaan tulevaisuudessa, vaan ratakapasiteetin vähyys ja se, ettei ole olemassa/vapaana liikennöintiin käytettävää kalustoa. Jos Tampereen kaupunki ostaa 5 junaa, voidaan tunnin vuorovälein ajaa junia Tampereelta Nokialle, Lempäälään ja Orivedelle ja vielä on yksi juna varakalustona.

Mahdollisia asemapaikkoja on Porin radalla ennen Nokiaa seuraavat: Tampella (etenkin Ranta-Tampellan myötä), Amuri (seisakelaiturin pätkä on jo, huomaa Särkänniemen läheisyys), Santalahti (2000 asukkaan kerrostaloalue), Lielahden asema (Haapalinnankylä etc.), Tesoma (ditto) ja Kalkku (erinomainen tabula rasa-täydennysrakennuskohde Pitkäniemenkadun pohjoispäässä).

Oriveden radalla, johon mahtuu paikallisjunia vaikka vartin välein, asemapaikkoja olisivat Järvensivu (kantakaupunkimainen kerrostaloalue, mm. Turvan ja Saarioisten pääkonttorit ja yliopisto), Vuohenoja (Prisma + vaihtoyhteys ratikkaan ja Kangasalan busseihin), Messukylä (Jankan kerrostaloalue ja Messukylän kirkonkylä, Messukylän aseman alueella on kymmenien tuhansien kerrosneliömetrien arvosta täydennysrakennuspotentiaalia), Hankkio (pelloille suunnitteilla noin 14000 as. lähiötä) Vehmainen (asemanseudulle mahtuisi saman verran rakentamista kuin Messukylän asemalle, kävelyetäisyydellä tiivis-matalaa, Nattari (tiivismatalaa + Linkosuo ihan aseman vieressä), Lamminrahka (oma "kaupunkirata"haara Lamminrahkan keskustaan), Kangasala as. (vanha asemakylä ansaitsee oman aseman, samalla linja 45 voidaan muuttaa koulubussiksi), Jussila (kaipaisi rankkaa tiivistämistä seisakkeen ympäristöön, voidaan toteuttaa omakotitaloin), Ruutana (helminauhan isoin olemassaoleva taajama Nattarin ja Oriveden välillä, suurempi kuin Riihimäki–Lahti-radan taajamat) sekä Suinula (vanha asemakylä Kangasalan pohjoisosissa, johon mahtuisi iso määrä uudisrakentamista).

Pääradalla seisakkeita olisivat Rantaperkiö (autokaupat pois ja kaupunkia tilalle, Rautaharkosta ja Härmälän itäosista lyhyt kävelymatka), Sarankulma (vaihtoyhteys kehätien busseihin, Pirkkahalli, kävelytie rakennettava viereiseen Peltolammin lähiöön, Multisilta (edellyttää rakentamista myös radan länsipuolelle), Sääksjärvi (voisi hyvin olla oma pieni nukkumalähiökuntansa, seisake olisi ihan keskustassa), Kulju (edellyttää peltojen rakentamista) ja Hakkari (rakennettu ympäristö seisaketta vaille valmis).

Pääradalle mahtuisi paikallisjuna puolen tunnin välein, Oriveden radalle vartin välein (joka toinen juna Lamminrahkaan ja joka toinen Suinulaan/Orivedelle) ja Porin radalle nykyisellään tunnin välein. Paikallisliikenteen näkökulmasta kiireellisin hanke olisi siis Porin radan kaksiraiteistaminen, mutta todennäköisesti Tampereen aseman henkilöratapihan lisäksi Pääradan kolmiraiteistaminen Sääksjärveltä Toijalaan toteutuu ensin. Toivottavasti niin, että paikallisjunaliikenne voi käynnistyä 1.1.2020.



Ai niin, meinasi unohtua: seutulippu alkaa kelvata Nokia–Tampere- ja Lempäälä–Tampere-junissa kesäkuusta alkaen.

[henkka]

Nyt voi sanoa mielipiteensä ratikan ensimmäisen linjan reitistä.

Tampereelle suunnitteilla olevan modernin kaupunkiraitiotien ensimmäisen linjan reitistä on tarkoitus päättää tänä keväänä. Osana suunnittelutyötä halutaan kuulla kuntalaisten mielipiteitä tähän tarkempaan reittivalintaan liittyen. Lokakuussa 2011 valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotiereitille Hervannasta Lentävänniemeen jäi vaihtoehtoisia linjauksia kolmeen kohtaan. Nyt kuntalaisilta toivotaan vastauksia verkkokyselyyn, joka koskee erityisesti näitä suunnittelussa avoimena olevia kohtia. Kyselyyn voi vastata 1.4.2013 saakka osoitteessa www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie olevan linkin kautta.

http://www.tampere.fi/liikennejakadut/a ... vTk44.html

Kysely löytyy osoitteesta http://www.webropolsurveys.com/S/800AC12CE74C8926.par

[henkka]

Kaupunkiraitiotiepäivä eli avointen ovien suunnittelunäyttely 10.4.2013 Monitoimitalossa

Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen tilannetta ja siihen liittyviä suunnitteluasioita esitellään keskiviikkona 10. huhtikuuta 2013 avointen ovien periaatteella kello 14–19. Kaupunkiraitiotiepäiväksi nimetty tilaisuus pidetään Monitoimitalo 13:ssa (os. Satakunnankatu 13, sisäänkäynti Pellavatehtaankadulta).

Avoimien ovien tilaisuudessa voi tutustua raitiotien suunnitteluaineistoihin, keskustella hankkeen suunnittelijoiden kanssa sekä kommentoida raitiotien reittivaihtoehtoja. Tilaisuudessa on esillä myös raitiotien reittivaihtoehtojen internetkyselyn alustavia tuloksia.

Edellisessä suunnitteluvaiheessa, alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotielinjalle jäi vaihtoehtoisia ajoreittejä kolmeen kohtaan. Näihin vaihtoehtoihin liittyen järjestettiin verkkokysely, johon tuli maaliskuun lopulla noin kahden viikon aikana 2325 vastausta.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... w06zc.html

En muista / tiedä aikaisempien kyselyiden vastaajamääriä mutta 2325 vastaajaa kahdessa viikossa kuulostaa jo paljolta.

[cobaink]

On siellä ainakin yksi ulkopaikkakuntalainen avautunut asiasta

[slette]

Ylöjärvellä kaupunginhallitus esittää, että Ylöjärven tulevien kaavoitusratkaisujen lähtökohdaksi otettaisiin lähijunien sijaan raitiotie. Perusteeksi esitetään mm. merkittävästi halvempi hinta (100 Meur vs. 60 Meur), isommat ennustetut matkustajamäärät ja joukkoliikenteen käyttöaste, laajempi palvelualue (mm. vähemmän liityntäliikennettä), tiheämpi vuoroväli ja pienemmät vaatimukset asutuksen tiiviyden/kerrostalovaltaisuuden suhteen.

http://www2.ylojarvi.fi/Dynasty/kokous/20132324-16.HTM

Aamulehden tietojen mukaan suunniteltu Lielahdesta lähtevä Ylöjärven raitiotielinja olisi 11,5 km pitkä ja sillä olisi 13 pysäkkiä, joista 7 Ylöjärven keskusta-alueella.

http://www.facebook.com/photo.php?fbid= ... t=1&ref=nf


----------

Mahtaneekohan Ylöjärven raitiotiesuunnitelma lisätä Tampereella paineita valita Paasikiventien raitiotielinjaus Pispalan valtatien sijaan (3,5 min aikasäästö)?

[pallo]

Itselle tulee sellainen fiilis, että näillä etäisyyksillä se lähijuna voisi olla parempi vaihtoehto. Tampereen keskustasta tulee matkaa viitisentoista kilometriä, joten siinä alkaa jo matka-aikakin olemaan melko pitkä jos kilometrinkin välein pysähdellään.

[xoop]

Samaa mieltä, jopa bussi on ratikkaa nopeampi noilta etäisyyksiltä.

Nettokustannusten ero ratikka- ja lähijunavaihtoehtojen välillä ei kunnan kannalta ole läheskään noin dramaattinen kuin miltä se on saatu näyttämään. (50% / 100 M€ = 50 M€ vs. 70% / 60 M€ = 42 M€)

[henkka]

Ratikkapäivän julisteet, eli tietoa viimeisimmän ratikkakyselyn tuloksista ja muuta, ovat nyt netissä.

http://www.tampere.fi/material/attachme ... 100413.pdf

[pks]

Yllätys ratikkaehdotuksessa: Heti alkuun kaksi linjaa

Tampereella on annettu ehdotus kaupunkiraitiotien aloituslinjaukseksi. Esityksen mukaan Hervannasta Lentävänniemeen jatkuva ratikkalinja kulkisi Sammonkadun, Itsenäisyydenkadun ja Pispalan valtatien kautta. Tampereen yliopistolliselta sairaalalta tulisi jo aloitusvaiheessa oma linja keskustaan. Taysin linja kulkisi kampus- ja sairaala-alueelle omaa siltaa pitkin yli valtatie 12:n.

Eri reittimahdollisuuksia on tutkittu konsulttityönä. Selvitys reitistä julkaistiin torstaina aamulla. Selvitystyössä arvioidaan, että kahden linjan ratkaisu maksaisi suunnilleen saman verran kuin vertailun vaihtoehtona ollut linjaus Hervannasta Kissanmaan ja Teiskontien kautta keskustaan. Sammonkatua pitkin yhteys Hervannasta keskustaan on nopeampi kuin Kissanmaan kautta. Erillistä Taysin linjaa perustellaan myös sillä, että matkustustarve Hervannasta ja Taysista suuntautuu enemmän keskustaan kuin näiden alueiden välille.

Kaupunginhallitus käsittelee reittivalintaa ensi viikon maanantaina. Varsinainen päätös raitiotien rakentamisesta tehdään keväällä 2014.

Kaupungin tiedote aiheesta löytyy täältä ja itse raportti tästä (pdf, 19 mt). Karttakuva esitetystä reitistöstä löytyy raportin sivulta 28. Raportista selviää myös, että ajatus olisi liikennöidä kahdella linjalla esimerkiksi seuraavasti: linja 1: Pyynikintori - Hervanta, linja 2: Lentävänniemi-TAYS. Suoraa linjaa Hervannan ja Lentävänniemen välille ei siis tulisi.

[Clepe]

Raportista selviää myös, että ajatus olisi liikennöidä kahdella linjalla esimerkiksi seuraavasti: linja 1: Pyynikintori - Hervanta, linja 2: Lentävänniemi-TAYS. Suoraa linjaa Hervannan ja Lentävänniemen välille ei siis tulisi.

Kaksi linjaa kuulostaa järkevältä ratkaisulta mutta toi linjaratkaisu kuulostaa lähtökohtaisesti oudolta. Yleensä linjasto muodostetaan siten että on pitkä linja joka kulkee koko kaupungin läpi ja sitten lyhyempi tukilinja. Tietenkin tohon esitettyyn vaihtoehtoon saattaa löytyä perusteluita matkojen suuntautuneisuudesta.

[slette]

Kaksi linjaa kuulostaa järkevältä ratkaisulta mutta toi linjaratkaisu kuulostaa lähtökohtaisesti oudolta. Yleensä linjasto muodostetaan siten että on pitkä linja joka kulkee koko kaupungin läpi ja sitten lyhyempi tukilinja. Tietenkin tohon esitettyyn vaihtoehtoon saattaa löytyä perusteluita matkojen suuntautuneisuudesta.

Vahva peruste tuolle mallille on se, että joukkoliikennekysyntä on Hervannan ja keskustan välillä selvästi isompaa kuin Lentävänniemen ja keskustan välillä. Vaikka molempien linjojen vuoroväli olisi sama (7,5 min), tarjoaa tuo ratkaisu mahdollisuuden esim. liikennöidä Hervantaan kahden vaunun junilla (60 m) ja Lentävänniemeen ja TAYSiin yhdellä vaunulla (30 m).


...Minusta voisi kyllä selvittää senkin mahdollisuuden, että Hervannan linjan päätepiste olisi Pyynikintorin sijaan Särkänniemessä.

[grendy]

Mahtava ratikkaehdotus!:)