- 12.12.15 19:30
#79366
Pohjanmaalla vaikuttaisi menevän varsin hyvin.
-Pohjanmaalla on monimuotoinen elinkeinorakenne (Vaasassa sähkötekniikkaa, Kokkolassa kemianteollisuutta ja Pietarsaaressa veneitä) eikä se ole hirttäytynyt kiinni yhteen yritykseen.
-Pohjanmaalla on vientivetoisia pk-yrityksiä jotka tekevät kaikkea airoista alkoholiin
-Väittäisin että myös kaksikielisyydestä on etua, sillä sen avulla yritykset voivat hyödyntää tehokkaammin Ruotsin markkinoita joka käytännössä mahdollistaa kolminkertaiset markkinat. Yritykset voivat myös hyödyntää Ruotsin kehittyneempiä rahoitusmarkkinoita:
-Teknologia huumassa unohdettiin kaupungin kehittäminen parin vuosikymmenen ajaksi.
-Teknologia tarkoitti lähinnä Nokiaa, ja sen puhelinliiketoiminnan alasajo sattui todella pahasti.
-Samalla kun perusduunarit Vaasassa valmistavat sähkötekniikkaa niin Oulussa he keittävät sellua. Mikä mielestäni sopisi paremmin jollekin kehitysmaalle.
Oulussa on kuitenkin menty eteenpäin:
-Keskustaa on viimein alettu kehittämään ja erityisesti Kallioparkki ja Valkea puhaltavat siihen uutta elämää.
-Oulu on vetänyt ihan mukavasti investointeja ja Oulussa on paljon uusia mielenkiintoisia yrityksiä kuten Paras Pharmaceuticals, iLoq, SPECIM ja Balmuir. Lisäksi Nokia varjossa on ollut aliarvostettuja yrityksiä kuten Polar Electro, Hantro ja Codenomicon, joten ei Oulu ihan tyhjän päältä joudu rakentamaan uutta.
-Asenne ruotsin kieltä kohtaan on ollut lähinnä EVVK, mutta norjan kieli vaikuttaisi kasvattavan suosiotaan. Mikä ei sinänsä ole ihmeellistä sillä norjalaiset ovat perinteisesti olleet Oulun suurin turistiryhmä.
Ja tässähän olisi sopivasti eväitä Oululle: Lisää kaupunkirakentamista, lisää yrittäjyyttä ja lisää palveluita norjalaisille.
PS: Tosin vähän ihmettelen miksi norjalaiset eivät jatka etelään. Kokkolan ostosmahdollisuudet vastaavat suurin piirtein Oulua (tosin Valkean myötä Oulu taitaa mennä edelle), ja lähistöltä löytyisi paljon kivaa kuten Alahärmän Powerpark ja Kalajoen hiekkasärkät. Lisäksi alueen kaksikielisyyden luulisi vetoavan norjalaisiin.
Yle kirjoitti: Maakuntien välillä huimat erot talouskasvussa – Pohjanmaa porskutti, Kymenlaakso kyntiEli pohjanmaalla näyttäisi menevän hyvin koska se tekee kaiken mitä Suomen pitäisi tehdä:
Maakuntien väliset varallisuuserot kaventuivat aina 1980- ja 1990-luvuille saakka. Nyt suuntaus voi olla toinen. 2000-luvun alkupuolella maankuntien talous on kehittynyt hyvin epätasaista tahtia.
.....
Pohjanmaa vaurastui maakunnista eniten 2000-luvun alun aikana, mikäli mittatikkuna käytetään bruttokansantuotteen kasvua asukasta kohden. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen aineistosta vuosilta 2000–2012.
Pohjanmaan maakunnassa talous kasvoi henkeä kohden tuona aikana 24,4 prosenttia. Kasvuvauhti oli selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo 14,4 prosenttia.
Pohjanmaan tuloksen tekee vielä merkittävämmäksi se, että maakunnan väkiluku kasvoi samassa ajassa 3,5 prosenttia. Talouden kakkua oli siis jakamassa aiempaa useampi ihminen.
– Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, tiivistää Pohjanmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela.
Yritysklusteri tuo vauhtia
Alueen talousveturina toimii energia-, sähkö- ja moottoritekniikkaan erikoistunut yritysrypäs Vaasassa. Suuret menestyjät ovat kirittäneet myös alueen pienet ja keskisuuret yritykset vauhtiin.
– Wärtsilä, ABB ja Vacon ovat innostaneet meitä. Ne ovat tukeneet meitä, ja jopa haastaneet meitä. Ne ovat koulineet meidät siihen, että olemme valmiit vientiin. Ne ovat opettaneet meille paljon, kiittelee keskisuuren perheyrityksen, Leinolat Groupin toimitusjohtaja Raimo Leinola.
250 ihmistä työllistävä Leinolat Group on laaja-alainen metallialan yritys, jonka tuotteita tarvitaan esimerkiksi ydinvoimalatyömaalla, laivateollisuudessa ja lvi-alalla. Tuotteita viedään noin 70:een eri maahan, joista Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä.
...
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja matkapuhelinteollisuuden jälkeisessä Suomessa kasvun ja työpaikkojen on toivottu syntyvän pk-yrityksissä. Palataan siis vielä Pohjanmaalle kysymään perheyrittäjältä, mikä on pohjalaisten menestyksen salaisuus. Rohkeus?
– Olen jossain niin sanonut, että meillä ei ole itsesuojeluvaistoa. Me pannaan pää ihan minne vaan, naurahtaa toimitusjohtaja Raimo Leinola.
http://yle.fi/uutiset/maakuntien_valill ... ti/7863185
-Pohjanmaalla on monimuotoinen elinkeinorakenne (Vaasassa sähkötekniikkaa, Kokkolassa kemianteollisuutta ja Pietarsaaressa veneitä) eikä se ole hirttäytynyt kiinni yhteen yritykseen.
-Pohjanmaalla on vientivetoisia pk-yrityksiä jotka tekevät kaikkea airoista alkoholiin
-Väittäisin että myös kaksikielisyydestä on etua, sillä sen avulla yritykset voivat hyödyntää tehokkaammin Ruotsin markkinoita joka käytännössä mahdollistaa kolminkertaiset markkinat. Yritykset voivat myös hyödyntää Ruotsin kehittyneempiä rahoitusmarkkinoita:
Suomalainen yhtiö listautuu Ruotsiin: "Suomessa ei tapahdu mitään"Pohjanmaahan nähden Oulu on tehnyt useita virheitä:
"Suomessa ei tapahdu mitään, Tukholmassa pienilläkin yrityksillä tehdään aidosti kauppaa", konsernin toimitusjohtaja Hans Ahola perustelee listautumistaan Tukholman pörssiin.
Suomalainen, perheomisteinen logistiikkakonserni Ahola Transport listautuu Tukholman pörssiin.
Yhtiö listautuu AktieTorget -markkinapaikalle, joka vastaa Helsingin pörssissä olevaa First North -markkinapaikkaa.
"Ruotsissa on toimivat markkinat Suomeen verrattuna. Suomessa ei tapahdu mitään, Tukholmassa pienilläkin yrityksillä tehdään aidosti kauppaa", konsernin toimitusjohtaja Hans Ahola perustelee.
Ahola huomauttaa, että kun Suomen First Northissa on 12 yritystä, AktieTorgetissa on toista sataa.
Aholan mukaan piensijoittajiakin on Ruotsissa enemmän, kun Suomessa luotetaan enemmän pankkitalletuksiin.
Pörssilistautuminen Aktietorgetiin on myös huokeampaa, koska alalla on Suomea enemmän kilpailua.
Toimitusjohtaja ei näe ongelmana tunnettuuden kannalta, että suomalainen listautuu Ruotsiin.
"Olemme vähintään yhtä tunnettuja Ruotsissa kuin Suomessa. Olemme näkyneet Ruotsin maanteillä vuosikymmenet."
-Teknologia huumassa unohdettiin kaupungin kehittäminen parin vuosikymmenen ajaksi.
-Teknologia tarkoitti lähinnä Nokiaa, ja sen puhelinliiketoiminnan alasajo sattui todella pahasti.
-Samalla kun perusduunarit Vaasassa valmistavat sähkötekniikkaa niin Oulussa he keittävät sellua. Mikä mielestäni sopisi paremmin jollekin kehitysmaalle.
Oulussa on kuitenkin menty eteenpäin:
-Keskustaa on viimein alettu kehittämään ja erityisesti Kallioparkki ja Valkea puhaltavat siihen uutta elämää.
-Oulu on vetänyt ihan mukavasti investointeja ja Oulussa on paljon uusia mielenkiintoisia yrityksiä kuten Paras Pharmaceuticals, iLoq, SPECIM ja Balmuir. Lisäksi Nokia varjossa on ollut aliarvostettuja yrityksiä kuten Polar Electro, Hantro ja Codenomicon, joten ei Oulu ihan tyhjän päältä joudu rakentamaan uutta.
-Asenne ruotsin kieltä kohtaan on ollut lähinnä EVVK, mutta norjan kieli vaikuttaisi kasvattavan suosiotaan. Mikä ei sinänsä ole ihmeellistä sillä norjalaiset ovat perinteisesti olleet Oulun suurin turistiryhmä.
Ja tässähän olisi sopivasti eväitä Oululle: Lisää kaupunkirakentamista, lisää yrittäjyyttä ja lisää palveluita norjalaisille.
PS: Tosin vähän ihmettelen miksi norjalaiset eivät jatka etelään. Kokkolan ostosmahdollisuudet vastaavat suurin piirtein Oulua (tosin Valkean myötä Oulu taitaa mennä edelle), ja lähistöltä löytyisi paljon kivaa kuten Alahärmän Powerpark ja Kalajoen hiekkasärkät. Lisäksi alueen kaksikielisyyden luulisi vetoavan norjalaisiin.
