Taloforum.fi

[Janne76]

Ratikalle mittaa ja maksajia

Paikallisliikenteen lisäämistä lähijunien avulla on tutkittu Tampereen kaupunkiseudulla pitkään ja hartaasti, mutta paperipinoja pitemmälle asiassa ei ole tähän mennessä päästy.

Vaikka lähijunilla on monia hyviä puolia, niiden käytön laajentaminen kaupunkiseudulla on törmännyt nykyisen rataverkon ahtauteen ja kustannustekijöihin. Uusien raiteiden rakentaminen on kallista, eivätkä lähijunatkaan ole ilmaisia.

Nyt ongelmaan olisi tarjolla kustannustehokkaampi ratkaisu. Kaupunkiseudun lähijunaliikennettä koskeva selvitys väläyttää vaihtoehtoa, että Tampereelle suunnitteilla olevaa ratikkalinjaa jatkettaisiin ainakin Ylöjärvelle asti. (AL 29.3.)

Tätä ajatusta kannattaa harkita vakavasti. Ensinnäkin se olisi selvästi halvempi kuin uuden junaraiteen rakentaminen Ylöjärvelle. Samalla Tampere saisi lisämaksajia kalliille ratikkahankkeelle, jonka viisaudesta pelkästään tamperelaisena hankkeena kaikki eivät ole vakuuttuneita.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset ... sajia.html

[McLeod]

Ratikalle mittaa ja maksajia

Paikallisliikenteen lisäämistä lähijunien avulla on tutkittu Tampereen kaupunkiseudulla pitkään ja hartaasti, mutta paperipinoja pitemmälle asiassa ei ole tähän mennessä päästy.

Vaikka lähijunilla on monia hyviä puolia, niiden käytön laajentaminen kaupunkiseudulla on törmännyt nykyisen rataverkon ahtauteen ja kustannustekijöihin. Uusien raiteiden rakentaminen on kallista, eivätkä lähijunatkaan ole ilmaisia.

Nyt ongelmaan olisi tarjolla kustannustehokkaampi ratkaisu. Kaupunkiseudun lähijunaliikennettä koskeva selvitys väläyttää vaihtoehtoa, että Tampereelle suunnitteilla olevaa ratikkalinjaa jatkettaisiin ainakin Ylöjärvelle asti. (AL 29.3.)

Tätä ajatusta kannattaa harkita vakavasti. Ensinnäkin se olisi selvästi halvempi kuin uuden junaraiteen rakentaminen Ylöjärvelle. Samalla Tampere saisi lisämaksajia kalliille ratikkahankkeelle, jonka viisaudesta pelkästään tamperelaisena hankkeena kaikki eivät ole vakuuttuneita.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset ... sajia.html

Tässähän on yksi esimerkki, miten kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on kehittynyt hajanaiseksi, kun kehyskunnat ovat toimineet omilla periaatteillaan eikä koko seutukunnan kehittämisen periaatteilla. Siinä on laaja lähes täysin rakentamaton alue Ylöjärven Teivaalassa, kun Ylöjärvi on kaavoittanut asutuksen Keijärven taakse. Tuolla tyhjällä alueella voisi asua aika iso joukko ratikan käyttäjiä. Nyt se on pääosin peltoa.

[Janne76]

Ratikkayhteistyö: Tampere ja Turku palkkaavat yhdessä konsultin

Tampere ja Turku teettävät yhdessä raitiotiehankkeen yleissuunnitelman. Yhteistyön vuoksi kokonaiskustannus on todennäköisesti hieman pienempi ja laatu parempi kuin jos tehtäisiin erikseen.

Tavoitteena on, että syksyllä on konsultti valittu ja päästään yhteissuunnitteluun.

Valtio saattaa osallistua jo suunnittelukustannuksiin
Paljousalennusta

Samanlaisia ratikanvaunuja ei kuitenkaan välttämättä hankita. Paljousalennusta saataneen, jos vaunujen tekniikkapohja on sama. Vaunujen ostaminen omaksi on yksi mahdollisuus, toinen vaihtoehto on leasingsopimus.

Ratikan rahoitus- ja toteutusmalli sekä tekniset määrittelyt tehdään yhdessä. Nyt tehdään yleissuunnitteluvaiheen kilpailutuspapereita. Ne on tarkoituksena julkaista kesäkuun loppuun mennessä.
Rahaa ympäristökunniltakin?

Tampereen pormestarin Timo P. Niemisen mukaan hankkeen rahoitukseen tuleva 30 prosentin valtionosuus on liian vähän, koska se saadaan lipputuloilla takaisin.

- Valtionosuuden pitäisi olla puolet ja myös ympäristökuntien pitäisi osallistua rahoitukseen, sanoi Aleksi Randell.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... ultin.html

[slette]

Myös Turun Sanomissa on asiasta juttu:

Turku ja Tampere yhteistyöhön kaupunkiraitiotien suunnittelussa

[bitterfly]

Eikös homma ala olemaan jo aika varma nakki? Tietty joku valtion talouden romahtaminen voisi edelleen koitua hankkeen kohtaloksi.

TSTV:n juttu aiheesta:
http://www.ts.fi/tstv?id=6306119&type=recordvideo

[grendy]

Eikös homma ala olemaan jo aika varma nakki? Tietty joku valtion talouden romahtaminen voisi edelleen koitua hankkeen kohtaloksi.

No... kaupunginvaltuustothan sen päättää loppujenlopuksi että jos syksyn kuntavaaleissa ei ihmeempiä tapahdu niin sitten kuulostaa hyvältä. Mutta jos änkyräpänkyrä "koukkuniemeen _kaikki_ raha!!!11 ja investoinnit nolliin" -porukka voittaa niin sittenhän se on taputeltu... Mutta kieltämättä vain aikataulusta kiinni ja sitä pelkään että kaikkine kaavamuutoksineen jne tätäkin asiaa saadaan vähintään viivytettyä.

[Janne76]

Liikenneministerin terveiset ratikkahankkeelle: ”Jäitä hattuun”

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) ei lämpene Tampereen ja Turun toiveille saada lisää valtion rahaa ratikkahankkeeseen.

Torstaina kerrottiin, että kaupungit alkavat suunnitella ratikkojaan yhteistyössä. Yhdessä toteutettuna hanke on isompi, ja sen toivotaan tuovan valtiolta tukea 50 prosenttia luvatun 30 prosentin sijaan.

Kyllönen (vas) kehottaa Tamperetta ja Turkua laittamaan ”jäitä hattuun”. Valtiolta ei heru selonteossa linjattua enempää.

Kyllösen mukaan pääkaupunkiseudun kehäradalla on ratkaiseva vaikutus koko maan raideliikenteeseen.

– Ehkä tästä ei voi puhua samassa lauseessa Turun ja Tampereen kaupunkiraitiotien kanssa, Kyllönen perustelee.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... tuun+.html

Juu-u.

[bitterfly]

Aika ylimielinen kommentti ministeriltä, mutta eiköhän se siitä. Kädenvääntö on vasta aluillaan! Turun ja Tampereen hankkeet vaikuttavat yhteensä reilun 900 000 ihmistä kattavan aluekokonaisuuden elinkeinoelämään merkittävästi ja silti hankeet maksavat yhteensä vain n. 0.5 - 0.6 miljoonaa! Valtio voisi laskea kuinka paljon Helsingin seudun elinkeinoelämään per nuppi on panostettu raidehankkein viimeisen 10 - 20 vuoden sisällä.

[Janne76]

Aika ylimielinen kommentti ministeriltä, mutta eiköhän se siitä. Kädenvääntö on vasta aluillaan! Turun ja Tampereen hankkeet vaikuttavat yhteensä reilun 900 000 ihmistä kattavan aluekokonaisuuden elinkeinoelämään merkittävästi ja silti hankeet maksavat yhteensä vain n. 0.5 - 0.6 miljoonaa! Valtio voisi laskea kuinka paljon Helsingin seudun elinkeinoelämään per nuppi on panostettu raidehankkein viimeisen 10 - 20 vuoden sisällä.

Juurikin näin

[hmikko]

Kyllösen mukaan pääkaupunkiseudun kehäradalla on ratkaiseva vaikutus koko maan raideliikenteeseen.

No ei sen nyt olisi tarvinnut osaamattomuuttaan ihan noin raa'asti mainostaa. Vantaalaisten kaupunkirata ei vaikuta valtakunnallisesti sitä eikä tätä, oli yksi pysäkki sitten lentokentällä tai ei. Kehäradalle alkuvaiheessa ennustetut matkustajamäärät eivät oikein perustelisi edes ratikkalinjaa, saati raskasraidetta. Lentokenttä on iso ja mahdollisesti kasvava työpaikka, ja asuinalueita rakennetaan, joten ehkä se siitä joskus. Se osa lentomatkustajista, joka käyttää joukkoliikennettä, hoituu helposti busseilla.

30 prosentin tukikaton raitiohankkeille voisi tässä tilanteessa perustella ihan hyvin enemmän rahan puutteella. Liikennepoliittisessa selonteossa oli jo rahaa radanpitoon ja rakentamiseen ennemmän kuin teiden rakentamiseen ensimmäistä kertaan miesmuistiin, mikä on varsin hyvä saavutus Kyllöseltä ja hallitukselta.

[hmikko]

hankeet maksavat yhteensä vain n. 0.5 - 0.6 miljoonaa!

Oho. Tuo onkin jo halpaa kuin saippua ja huutomerkin väärti.

[Ala Amurin Viki]

On ihan hyvä, että Turku ja Tampere jo tässä vaiheessa vaativat 50 % valtion osuuksia. Ei se perusteetonta vaatimusta ole kun tiedetään että valtio täysin kritiikittä on lyömässä kahteen yhteensä lähes 2 miljardin euron kaupunkiratahankkeeseen 50-80 % valtion rahaa (Helsingin kaupunkijunille tehtävät Vantaan kehärata ja Helsingin keskustan alle louhittava Pisara-rata).
Ja tuo nyt valmistuva Vantaan kehärata ei todellakaan ole yhtään mitenkään valtakunnallinen hanke sen enempää kuin vaikkapa Turun ratikka. Pisara-ratakin on valtakunnallinen hanke ainoastaan lobbarien puheissa ja heillä löytyy vähintään 100 huolella keksittyä tekosyytä sille miksi se olisi valtakunnallinen hanke ja miksi näin ollen valtion pitäisi viskata miljardi sen tekemiseen.

Kyllösen reagointi tukiosuuksien nostamiseen on odotettu, mutta miksi tällaisia reaktioita ei nähdä eikä kuulla silloin kun esim. pelkkään Pisara-kaupunki-tunneliradan suunnitteluun laitetaan 35 M€ valtion rahaa (eli valtion osuus 90 %) tai kun Vantaan kehärataan lobattiin 70 % valtion rahaa?

Huom! Tämä ei ole kannanotto Kehäradan ja Pisara-radan valtion osuuksia vastaan, vaan kannanotto oikeudenmukaisesta (€/käyttäjä) raiderahoituksesta hankkeen sijainnista riippumatta. Valtakuntaan pitäisi saada yksiselitteinen tukipolitiikka joka pohjautuu €/käyttäjä -perusteeseen ja jossa määritellään selkeästi mitä on valtakunnallisuus. Tätä tuskin kuitenkaan tulemme koskaan näkemään, koska niin monet isot intressitahot menettäisivät keinottelumahdollisuuden silloin. Monessa paikkaa maailmalla pienemmistäkin summista ihmisiä ammutaan.

[bitterfly]

hankeet maksavat yhteensä vain n. 0.5 - 0.6 miljoonaa!

Oho. Tuo onkin jo halpaa kuin saippua ja huutomerkin väärti.

Itseasiassa ne eivät maksa edes noin paljon, koska nyt tehdään vasta ensimmäisen vaiheen investoinnit, mutta se tosiaan on halpaa verrattuna esim. Espoon metroon.

[hmikko]

Itseasiassa ne eivät maksa edes noin paljon, koska nyt tehdään vasta ensimmäisen vaiheen investoinnit, mutta se tosiaan on halpaa verrattuna esim. Espoon metroon.

Tampereen ja Turun jo hyväksytyt suunnittelurahatkin taitavat olla yhteensä enemmän kuin 0,6 miljoonaa (terveiset muuten pilkunsiirtelijältä: desimaalit erotetaan suomen kielessä pilkulla), mutta juu, olen samaa mieltä, pikaraitiotie on kertaluokkaa edullisempaa rakentaa kuin Pääkaupunkiseudun raskasraiteet sillä tavalla kuin siellä on tehty. Sekä Kehärata että Länsimetro ovat semmoisia, että pistävät ihmisen itkemään ja nauramaan yhtaikaa. Tampereen ja Turun pikaraitiotiet ja Raide-Jokeri palvelisivat kaupunkirakennetta aivan ratkaisevasti paremmin.

[xoop]

Vähän eri mieltä kuin mitä monet täällä tuntuvat olevan. Vaikka kehärata on susi ja lentokenttäyhteydeksi olisi ollut tarjolla parempikin vaihtoehto, niin kyllä se silti on valtakunnallinen hanke aivan eri mittakaavassa kuin Tampereen ja Turun ratikat. Kehärataa ei olisi ikinä rakennettu jos sen varrella ei sijaitsisi käytännössä Suomen ainoa kansainvälinen lentokenttä. Tokihan ratkaisu oli kökkö ja homma kääntyi lopulta lähinnä kiinteistökeinotteluksi. Periaate jolla tuki myönnettiin oli kuitenkin valtakunnallisesti merkittävän liikennehankkeen edistäminen. Tampereen ja Turun ratikat ovat kuitenkin ainoastaan paikallisia, maksimissaan alueellisia hankkeita, vaikka miten asiaa kääntelisi. Siinä mielessä olen Kyllösen bandwagonissa, että tällaisille hankkeille nyt luotu 30 pinnan viitekehys on riittävä ja muu rahoitus on kerättävä alueelta, jota hanke hyödyttää.