Taloforum.fi

[Klazu]

Huippu juttu tuo Broadcomin uutinen! Tiedän monta Oulussa asuvaa ja teknologia-alalla olevaa tämän hetkistä työnhakijaa ja työtilanne seudulla on todella hankala. Tämä antaa sentään pienesti laastaria hyvin vaikeaan tilanteeseen. Datakeskuksen toivon menevän Kajaaniin, sillä siellä vasta tällaiset työpaikat tulisivatkin tarpeeseen, mutta kyllähän tuo Oulussakin kipeästi kaivattu investointi olisi. Pääasia, että investointi tulee jonnekin Pohjois-Suomeen.

[eskimo]

Haaparanta - Tornio Matkakeskus

Kaupunkien yhteinen osin EU:n rahoittama hanke on valittu yhdeksi kolmesta finalistista kilpailussa Future Transport Award 2013 kategoriassa Public Transport - Julkinen liikenne.

Hanke on aloitettu innostuneesti ja suurin odotuksin. Intoa ovat laimentaneet toiminnalliset vaikeudet valtakuntien rajalla.
Matkakeskuksen rakennus sijaitsee 60 metriä Ruotsin puolella, minkä vuoksi Suomen valtio ei ole osallistunut siihen vaan pistää kapuloita rattaisiin.
Syynä on verotuksen kuviot - verot maksetaan maahan, jonka maaperällä toimitaan.
Esim. Tornion Matkahuoltoon jätetyn paketin vero maksetaan Ruotsiin, vaikka se lähtee rajalta suomalaisen firman välityksellä Suomeen.
Rajakaupungit ovat esittäneet valtiosopimusta, jonka mukaan alueella voidaan toimia oman maan säädösten mukaan. Valtiosopimukseen pääsy voi olla vuosien päässä.
Joka tapauksessa matkakeskus valmistuu joulukuussa 2013 ja vihkiäiset pidetään tammikuun 2014 puolella.



photos eskimo 11-2013

[RV]

Länsipohja tulisi liittää Suomeen - asukkaat tuskin vastustaisivat. "Haparanda", nojoo, meilläkin on "Sipoo" jne.

[eskimo]

Valtava mineraalilöytö Sodankylässä

Sodankylän kunnan alueella on tehty uusi merkittävä mineraalilöydös. Esiintymä sijoittuu Kelujärven ja Orajärven alueelle käsittäen 30 eri aluetta muodostaen lähes yhtenäisen lohkon, jonka suuruus on noin 300 neliökilometriä. Malminetsintälupaa haetaan alueelle, jossa kupari-nikkeli- ja platinapitoisuudet ovat erittäin suuria.
Pelkästään malminetsintäluvan arvo tuo maanomistajille 6 miljoonaan euron vuosittaiset korvaukset ensimmäisen neljän vuoden aikana.
Malminetsintäyhtiön Magnus Minerals Oy näkemyksen mukaan Sodankylän kunnassa on erinomainen malmipotentiaali. Yhtiö suorittaa nikkeli-kupari-platinamalmien etsintää Lapissa yhteistyössä chileläisen kaivosyhtiön Antofagasta Minerals kanssa.

kartta Magnus Minerals Oy web sivulta

[rakentaja]

^Hyviä uutisia, mutta miksi rahojen annetaan valua ulkomaisille yhtiöille, kuten tässä tapauksessa chileen? Ihan kuin suomi olisi jokin afrikan kehitysmaa, jossa länsimaiset öljy-yhtiöt vetää kaiken rahan kotiinpäin.

[RV]

^Hyviä uutisia, mutta miksi rahojen annetaan valua ulkomaisille yhtiöille, kuten tässä tapauksessa chileen? Ihan kuin suomi olisi jokin afrikan kehitysmaa, jossa länsimaiset öljy-yhtiöt vetää kaiken rahan kotiinpäin.

Hassua kyllä, olen erimielisenä samaa mieltä. Suomi kipeästi tarvitsisi noita varoja. Chileläisille on jo pistetty antamaan tarpeeksi rahaa esim. koululaisten toimesta.

[prepo]

^Hyviä uutisia, mutta miksi rahojen annetaan valua ulkomaisille yhtiöille, kuten tässä tapauksessa chileen? Ihan kuin suomi olisi jokin afrikan kehitysmaa, jossa länsimaiset öljy-yhtiöt vetää kaiken rahan kotiinpäin.

Hassua kyllä, olen erimielisenä samaa mieltä. Suomi kipeästi tarvitsisi noita varoja.

Ainakaan tuo aiemmin puitu tapaus Talvivaara ei ole oikein vakuuttanut että kotimaisella osaamisella saataisiin aikaan toimivaa ja kannattavaa kaivostoimintaa.

[tissot]

^Hyviä uutisia, mutta miksi rahojen annetaan valua ulkomaisille yhtiöille, kuten tässä tapauksessa chileen? Ihan kuin suomi olisi jokin afrikan kehitysmaa, jossa länsimaiset öljy-yhtiöt vetää kaiken rahan kotiinpäin.

Hassua kyllä, olen erimielisenä samaa mieltä. Suomi kipeästi tarvitsisi noita varoja.

Ainakaan tuo aiemmin puitu tapaus Talvivaara ei ole oikein vakuuttanut että kotimaisella osaamisella saataisiin aikaan toimivaa ja kannattavaa kaivostoimintaa.

Luulen, että tuossa haettiin enemmän kaivosveroa (vai?). Suomi on todellakin kehitysmaa mitä tulee juurikin tuohon Suomen maaperästä louhittavaan arvometallista perittävään summaan. Maapläntitkin irtoavat halvalla.
Työpaikkojen saanti on tietenkin nyt juuri tärkeää, mutta pitäisi sillä seuraavalla sukupolvella olla samat lähtökohdat kuin aikaisemmalla. Suomen perisynti kun on tuo pääoman puute ja sitä nämä Suomalaiset kaivosyhtiöt juuri tarvitsisivat. Joten ulkomaalaiset ovat päässeet oikeutetusti tuottoisimmille paikoille. Vaikka perinpohjin kapitalisti olenkin, niin kyllä kaivosvero olisi paikoillaan. Ainakin Talvivaara on hienosti osoittanut kuinka kalliiksi tämä touhu voi tulla kun kaikki menee pieleen.

EDIT

Ja koko homma oli uutisankka.

http://yle.fi/uutiset/sodankylan_suuri_ ... ka/6944255

[Tuliniemi]

Valopaa sadan lupaavimman teknoyrityksen joukossa Euroopassa

Oululainen Valopaa Oy on valittu sadan lupaavimman eurooppalaisen teknologiayrityksen joukkoon arvostetussa Red Herring Top 100 Europe -kilpailussa. Vaativien kohteiden led-valaisimiin ja älykkäisiin led-valaisinjärjestelmiin erikoistunut Valopaa pääsee samalla kilpailemaan maailmanlaajuisessa Red Herring Top 100 Global -kisassa, jonka voittajat julkistetaan marraskuussa Los Angelesissa Yhdysvalloissa.

Valopaan toimitusjohtaja Toivo Vilmi sanoo uskovansa, että tuomaristoon teki vaikutuksen yrityksen toimittamien projektien ja asennusten monipuolisuus, sitoutunut johto ja henkilökunta sekä maailmanluokan osaaminen radioteknologiassa, optiikassa, mekaniikassa ja ohjelmistoissa.

– Menestys Red Herring Top 100 Europe -kilpailussa osoittaa myös, että Valopaa on edennyt tutkimus- ja tuotekehitystyössään oikeaan suuntaan. Samalla palkinto on toki tunnustus koko led-teollisuudelle, joka on ratkaisevasti muuttamassa valaisinmarkkinoita, toteaa Vilmi.

Red Herring on maailman johtavia teknologiaan, innovaatioihin ja pääomasijoittamiseen erikoistuneita julkaisuja. Se järjestää joka vuosi eri maanosissa Top 100 -kilpailun, jonka tarkoituksena on nostaa esille ja palkita alueen kaikkein kiinnostavimmat start up -yritykset.

Kilpailun aikana Red Herring analysoi satoja kilpailuun ilmoittautuneita ehdokkaita eri puolilta maailmaa löytääkseen lupaavimmat ja nopeinta kasvua lupaavat yritykset. Yrityksiä arvioidessaan Red Herringin tiimi käyttää yli kahtakymmentä erilaista kriteeriä.

Valopaan älykkäät ja langattomasti hallitut led-valaisinjärjestelmät tarjoavat käytännöllisen sekä energia- ja kustannustehokkaan valaistuksen useisiin eri käyttötarkoituksiin kuten kaduille ja puistoihin, liike- ja teollisuustiloihin sekä liikunta- ja ulkoilualueille.

Valopaa suunnittelee ja valmistaa led-valaisinratkaisunsa Suomessa. Yrityksen tuotteita on käytössä jo sadoissa kohteissa eri puolilla Eurooppaa. Yritys on perustettu vuonna 2007 ja se kasvaa nopeaa vauhtia.

http://www.oululehti.fi/etusivu/valopaa ... 65110.html

Oulussa on mukavasti uusia yrityksiä.

[eskimo]

Soklin kaivos
Soklin kaivoksessa on fosforimalmien lisäksi myös uraania, toriumia ja radiumia.

Lisäksi selvitetään esiintymän sisältämien rautamineraalien sekä niobimalmien ja niiden sisältämien arvoaineiden (uraani, tantaali, torium) sekä vermikuliitin talteenottoa ja tuotantoa.

Kaivoshanke on ollut pari vuotta pysähdyksissä rautatieyhteyksien puutteen vuoksi.
Nyt valtion elvytystoimien ansiosta hanke näyttää saavan uutta vauhtia.

[Tuliniemi]

Tätä aihetta ei ole päivitetty pitkään aikaan joten ajattelin pistää tänne joitain uutisia Oulun seudulta. Broadcomin ja Stockmannin pommeista huolimatta täälläkin jotain tapahtuu.

Ouluun on onnistuttu houkuttelemaan ulkomaisia investointeja.
Oulu hakee töitä osaajilleen: ARM osti Oululaisen Sensinode startupin ja on laajentanut toimintaansa.
Mediatek laajenee vauhdilla: MediaTek perusti yksikön Ouluun 2014 ja ei ole ilmeisesti lähdössä minnekkään.
Norjalainen puo­li­joh­dey­ri­tys tulee Ouluun: Nordic Semiconductor on myös sijoittanut Ouluun.
Ericsson lisää väkeään Oulussa: Ericsson tuli Ouluun pari vuotta sitten ja on myös laajentanut toimintaansa. Oulu myös väisti yt-pommin.

Microsoftin datakeskusta ei tullut, mutta ilmeisesti jotain on suunnitteilla: Kaleva: Oulu valmistautuu uuteen suureen konesaliin.

Kallioparkk... ööhhh siis kivisydän on nyt viimein valmis, Valkea valmistuu ensi vuodeksi ja Ideapark laajenee.

Mielestäni Oulussa tehtiin paha virhe kun kaikki huomio kiinnitettiin "teknologiaan" (siis lähinnä Nokiaan) ja kaupungin kehittäminen jätettiin lapsipuolen asemaan. Mielestäni Oulun täytyy kehittyä oikeaksi kaupungiksi joka myös kunnioittaa historiaansa: Oulussa aina kuulee tervasta ja porvareista mutta ne eivät näy missään.

[Tuliniemi]

OP:n Oulun ke­hi­ty­syk­si­kön työsarka kasvanut – rekrytoi lisää väkeä

OP-ryhmän Oulun kehitysyksikön vahvuus ja työsarka ovat kasvaneet muutamassa vuodessa roimasti.

Osuuspankkien mobiili- ja verkkopalveluihin aluksi erityisesti keskittynyt yksikkö vastaa nyt monien muidenkin OP:n sähköisten palveluiden kehitystyöstä, jota tehdään nykyisin myös Helsingin Vallilassa.

– Suuri osa loppuasiakkaille näkyvistä digitaalisista palveluistamme kehitetään pitkälti Oulussa. Lähes kaikki OP:n mobiilipalvelukehitys tapahtuu täällä, OP:n Palvelukanavat-osaston johtaja Sari Heinonen kertoo.

– Onhan se hienoa, että olemme saaneet paljon lisää tekemistä ja koko ajan enemmän vastuuta. Oulun vinkkelistäkin on tärkeää, että tänne syntyy uusia osaamiskeskittymiä, jotka taas houkuttelevat alueelle lisää yrityksiä.

Vuonna 2011 perustetussa Oulun yksikössä OP:n omia työntekijöitä on jo lähes sata, minkä lisäksi Elektroniikkatie 10:ssä Nokian entisissä tiloissa huhkii myös noin 50 alihankkijoiden työntekijää.

– Olemme kasvaneet koko ajan etenkin alihankinnan kautta. Tilatkin ovat laajentuneet jo kolmanneksella. Hiljattain käyttöön otettiin uusi siipi Elektroniikkatiellä, Heinonen toteaa.

Palvelukanavat-osastolle ollaan parhaillaan rekrytoimassa yhdeksää palvelumuotoilijaa, joista osa tullee työskentelemään Oulussa.

Lue lisää tämän päivän Kalevasta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/op ... ea/711584/

Sitten vähän vanhempi uutinen.

HS: Oulun ja Luulajan välille kaavaillaan junayhteyttä



Oulun ja Ruotsin Luulajan välille kaavaillaan junayhteyttä, kertoo Helsingin Sanomat. Hankkeen takana ovat Luulajan kunnanjohto ja Ruotsin rataverkolla liikennöivä Norrtåg Ab.

Nopeasti kasvavasta Luulajasta toivotaan töitä myös Pohjois-Suomen nuorille.

Matka Oulusta Luulajaan voisi taittua kolmessa tunnissa. Nopea ratayhteys, Botniabanan, on saatu valmiiksi Luulajan ja Haaparannan välille.

Norrtåg ei voi liikennöidä Suomen puolella, joten se toivoo VR:n lähtevän yhteistyökumppaniksi.

Luulaja-Oulu-junaliikenteen esteenä on Suomen puolella sähköistämätön Laurilan ja Tornion välinen rataosuus. Sähköistäminen maksaisi arviolta kymmenen miljoonaa euroa, kertoo VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu.

VR on ilmoittanut lopettavansa Suomessa henkilöliikenteen joillakin rataosuuksilla.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hs ... ta/707868/

[Tuliniemi]

Tällaista siltarumpupolitiikkaa minäkin voisin tukea.

Poliitikot ovat aina juhlapuheissa tukeneet tiedettä, mutta siihen se on yleensä jäänyt.

Jättimäinen tiedehanke Suomeen? – ”Voisi mullistaa luonnon peruslakien tuntemuksen”


Cernin LHC-hiukkaskiihdytin.

Oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii, että Suomi ottaa aktiivisen roolin Laguna-hankkeen käynnistämisessä Pyhäjärvelle.

Laguna-hankkeessa tutkitaan neutriinotähtitiedettä sekä niin sanottua suurta yhtenäisteoriaa, joka on fysiikan suurin ratkaisematon ongelma, Sarkkisen tiedotteessa kerrotaan. Tutkimushankkeessa sijoitetaan suuria neutriinoilmaisimia sopivan etäisyyden päähän Sveitsin CERN:istä.

- Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on tutkimusten mukaan ensisijainen sijoituspaikka tutkimusasemalle. Kaivoksen toiminta on loppumassa, ja tutkimushanke halutaan käynnistää. Olisi tärkeää saada päätös Suomen osallistumisesta pian, Sarkkinen vaatii.

Sarkkisen mukaan kyseessä olisi ”historian suurin kansainvälinen tiedehanke Suomessa”.

- Hankkeen tulokset voisivat mullistaa luonnon peruslakien ja aineen olemuksen tuntemusta vähintään yhtä paljon kuin kuuluisan Higgsin hiukkasen löytäminen, Sarkkisen tiedotteessa hehkutetaan.

Sarkkisen mielestä Laguna-hankkeen toteutuminen olisi merkittävä myös aluetaloudelle. Pyhäsalmen kaivoksen käyttäminen uuteen tarkoitukseen toisi alueelle uusia työpaikkoja tieteen ja teknologian alalle sekä tukipalveluihin ja rakentamiseen, Sarkkinen uskoo.

Sarkkisen mielestä investointi maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti.

Sarkkinen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen suhtautumisesta hankkeeseen.

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ympari ... eruslakien

Kirjallinen kysymys KK 291/2015 vp
Hanna Sarkkinen vas

Kirjallinen kysymys Laguna-hankkeesta Eduskunnan puhemiehelle

LAGUNA (Large Apparatus for Grand Unification and Neutrino Astronomy) on eurooppalaisen maanalaisen tutkimuslaboratorion rakentamisen tutkimista varten muodostettu Euroopan komission rahoittama monikansallinen konsortio. Suuret neutriinoilmaisimet tulee sijoittaa syvälle maan alle sopivan etäisyyden päähän CERNistä.

Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä täyttää Lagunan sijaintipaikalle asetetut vaatimukset loistavasti. Tehtyjen tieteellisteknisten (Design Study: 2008—2011 ja LAGUNA-LBNO: 2011—2014) vertailujen perusteella Pyhäsalmen kaivos on ensisijainen vaihtoehto sijoituspaikaksi. Hanketta on edistetty jo vuosien ajan, mutta valitettavasti Suomen valtio on suhtautunut hankkeeseen ja sen kuluihin osallistumiseen nihkeästi.
Kyseessä olisi historian suurin kansainvälinen tiedehanke Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on tutkia neutriinotähtitiedettä sekä fysiikan suurinta ongelmaa, niin sanottua suurta yhtenäisteoriaa. Hankkeen tulokset voisivat mullistaa luonnon peruslakien ja aineen olemuksen tuntemusta vähintään yhtä paljon kuin kuuluisan Higgsin hiukkasen löytäminen.

Suomen osuus kokonaiskustannuksista vahvistuu myöhemmin osallistujamaiden välisissä neuvotteluissa. Yleensä vastaavissa hankkeissa isäntämaan osuus on sen suhteellista osuutta suurempi, koska se hyötyy hankkeesta eniten. Rakentamisajan rahavirrasta merkittävä osa suuntautuisi Suomeen. Ilmaisimien käyttöajan rahavirroista voidaan esimerkkinä käyttää Sveitsissä sijaitsevaa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta: CERNin toiminnot tuovat alueelle seitsemän frangia jokaista isäntävaltion sijoittamaa frangia kohden. Näin ollen voidaan arvioida, että Suomen Lagunaan sijoitetut eurot maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti.

Laguna-hankkeessa on tarkoitus edetä siten, että ensivaiheessa toteutettaisiin pilottiprojekti. Suomen osuus olisi noin kolmasosa pilotin viisivuotisesta kustannusarviosta, joka on 40—50 miljoonaa euroa. Laguna olisi tärkeä tiedeinfrastruktuurihanke, joka edistäisi tiedettä ja tuottaisi paljon myös positiivisia aluetalousvaikutuksia ja työpaikkoja. Laguna nostaisi Suomen fysiikan tutkimuksen uudelle tasolle ja voisi auttaa synnyttämään uusia tieteeseen ja teknologiaan liittyviä työpaikkoja. Lisäksi Laguna tuottaisi paljon muuta työtä myös tukipalveluiden ja rakennushankkeen kautta. Laguna-hankkeella olisi iso aluetalousvaikutus tilanteessa, jossa Pyhäjärven seutua uhkaa kaivoksen sulkemisesta aiheutuva rakennemuutos. Mutta hankkeella olisi merkitystä myös koko Suomen ja Euroopan kannalta.

Olisi tärkeää, että Suomessa tehtäisiin pian periaatepäätös siitä, lähteekö valtio tukemaan Laguna-hankkeen sijoittumista Suomeen. Päätöksen tekeminen ja ilmoitus siitä, sitoudutaanko hankkeeseen, olisi tärkeää tehdä pian, sillä Pyhäjoen kaivos suljetaan pian ja sen jatkokäytön suunnitteluun pitäisi saada tietoa. Lisäksi eurooppalainen yhteisö tuskin odottaa enää montaa vuotta sitä, lähteekö Suomi mukaan hankkeeseen vai ei.
Hankkeeseen tarvitaan valtion panosta, mutta olisi hyvä katsoa, voisiko rahoitusta hakea myös uudesta ESIR-investointiohjelmasta. Euroopan komission käynnistämä ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on investointien määrän lisääminen, talouskasvun nopeuttaminen ja työllisyyden parantaminen. ESIR toimii Euroopan investointipankin yhteydessä. Pääosan rahoituksesta on tarkoitus kohdistua infrastruktuuriin ja uudistaviin teollisiin investointeihin. ESIRin takaamaa rahoitusta voivat saada kaikenlaiset ja kaikenkokoiset suomalaiset yritykset ja muut yhteisöt (pk-yritykset välittäjien kautta), julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset sekä julkisia palveluita tuottavat yhtiöt. ESIRin mahdollistama rahoitus soveltuu myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeille sekä yritysten T&K-hankkeille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus suhtautuu Laguna-hankkeeseen,
aikooko hallitus edistää Laguna-hankkeen toteutumista Pyhäjoelle,
aikooko hallitus edistää hanketta osallistumalla pilottihankkeen rahoitukseen ja
voiko ESIR-investointiohjelmasta hakea ja saada rahoitusta hankkeelle?

Helsingissä 6.11.2015
Hanna Sarkkinen vas

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysym ... +2015.aspx

[Tuliniemi]

Puheenaihe: Pitäisikö Lapin ja Oulun yliopistot yhdistää?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa yliopistojen tilanteeseen valtion säästöpaineen alla.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen esitti viikko sitten Kalevassa, että pienet yliopistot on yhdistettävä isompiin. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.) puolestaan vaatii korkeakouluverkon tiivistämistä kilpailukyvyn vuoksi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on pyytänyt yliopistoja ja korkeakouluja määrittelemään, missä korkeakoulut voivat olla kansainvälistä huippua ja kansallisesti merkittäviä. Lisäksi pitäisi tutkia työnjakoa ja jopa yhdistymisiä.

Ratkaisu: äänin 5-0 ei pidä yhdistyä.

– Maailman parhaiksi rankatut yliopistot eivät ole erityisen suuria. Virallisessa tiedepolitiikassa tulisi kiinnittää yhdistämispuheiden sijasta huomioita professoreiden ja lehtoreiden määrän lisäämiseen ja verkostojen kehittämiseen sekä projektisilpun vähentämiseen, vaatii on Lapin yliopiston viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemi.

– Kun Lapin yliopisto on ilmaissut tahtonsa olla yhdistymättä Oulun yliopistoon, on autonomisen yliopiston tahtoa kunnioitettava. Tässä tilanteessa yhteistyö rakennetaan muilla keinoilla. Esimerkiksi maaliskuussa perustettu yhteinen arktinen neuvottelukunta on erinomainen yhteistyöelin. Jos Lapin yliopiston tahto muuttuu yhdistämisen kannalle, niin asiaa aletaan tietysti yhdessä tutkia, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki toteaa.

– Tarvittaisiin selkeä tahto yhdistymiseen molemmin puolin, myös ympäröiviltä maakunnilta. Taloudellisesti, erityisesti resurssien käytön ja työnjaon kannalta, yhdistyminen olisi kansantaloudellisesti järkevää, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso huomauttaa.

Mitä mieltä olet, pitääkö Lapin ja Oulun yliopistojen yhdistyä? Vai voisivatko yliopistot ja korkeakoulut säästää jollakin muulla tavalla? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-su ... aa/712823/

Mielestäni pitäisi. Realistisesti ajateltuna Oulu on pohjois-suomen ainoa keskus jolla edellytykset kilpailla ruuhka-suomen kanssa. Joten mielestäni olisi parempi jos paukut pistettäisiin tänne, jotta tästä kylästä kehittyisi oikea kaupunni.

Tässä pieni hyvä uutinen aamuksi:

Japanilainen Rohm laajentaa tuo­te­ke­hi­ty­syk­sik­köä Oulussa

Sensorit halpenevat, mutta samalla niihin tulee lisää älyä, kertoo tiimijohtaja Mika Laaksonen.

Laaksonen on tukenut rakentamansa Oulun tuotekehitysyksikön voimin lähes vuoden päivät amerikkalaista Kionixia. Nyt sama yksikkö laajentaa sensoriohjelmistojen kehitystään emoa, japanilaista Rohmia varten. Sitä varten on Oulun toimistossa vaikuttanut elokuusta alkaen Rohmin tiimijohtaja Koki Okada.

– Haluamme kehittää arvokkaampia ohjelmistoja, Okada kertoo.

Sensoreita tarvitaan, sillä esineiden internet (IoT) tuottaa eri ympäristöistä yhä enemmän tietomassaa, niin sanottua Big Dataa, jota pitää analysoida ja jalostaa.

Lue lisää tämän päivän Kalevasta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/jap ... sa/712870/

Ja on Oulussa muutakin kuin teknologiaa:

Kauppalehti: Oululainen Balmuir avaa liikkeen Helsingin Stockmannille

Oululainen Balmuir saa liikkeen Helsingin Stockmannille, kertoo Kauppalehti. Balmuir tunnetaan ylellisistä sisustustuotteista ja asusteista.

Balmuirin toimitusjohtaja Heidi Jaara on tyytyväinen tavaratalon sisälle saadusta omasta tilasta, niin sanotusta shop-in-shopista, johon tuotteet saadaan esille yhteen paikkaan eri osastoille ripottelemisen sijaan.

Jaaran mukaan Balmuirin tärkein valtti on laatu.

– Balmuirin juttu on se, että meillä on aina maailman laadukkaimmat raaka-aineet, laadukkaimmat kuin kilpailijoilla. Kaikki tuotteemme tehdään perheyrityksissä. Me jopa rahoitamme osaa alihankkijayrityksistämme, Jaara sanoo Kauppalehdessä.

Balmuiria myydään yli 70 maassa. Viennin osuus on aiemmin ollut yli 80 prosenttia, mutta Jaaran mukaan tänä vuonna kotimaan osuus kasvaa. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, Venäjällä, Sveitsissä, Norjassa ja Englannissa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kau ... le/712809/

Balmuir
Liikevaihto on kyseisellä yrityksellä pienehkö, vaikka kasvuluvut ovatkin komeat. Mielestäni on kuitenkin siistiä että pieni PK-yritys valmistaa tuotteita vientiin, tällaista asennetta juuri tarvitaan!

[Tuliniemi]

Pistetäämpäs vaihteeksi uutinen kotiseudultani, mikäli Kokkola on osa pohjois-suomea.

Kokkolan kemia elää luottamuksesta
Teollisuuspuistossa on valmis infra ja verkostot, jotka auttavat uutta yritystä pysymään hengissä.

Pohjois-Euroopan merkittävin kemianteollisuuden tuotantoalue on Keski-Pohjanmaan rannikolla sijaitseva KIP, Kokkola Industrial Park. Ja se kasvaa.

– Viidessä vuodessa tänne on tullut 200 uutta työpaikkaa, joista kaksi kolmannesta palvelualan yrityksiin. Samassa ajassa tänne on investoitu kaikkiaan yli 400 miljoonaa euroa, kertoo Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

Kokkolassa on kaksi prosenttiyksikköä alempi työttömyys kuin maassa keskimäärin.

Entisellä ”Outokummun ja Kemiran alueella” toimii yhteensä 11 teollista yritystä ja 70 palveluyritystä, joissa käy töissä yli 2 200 ihmistä. Välillisesti teollisuusalue työllistää nelinkertaisen määrän ihmisiä.

KIP-nimellä teollisuusalue on tunnettu vuodesta 2006, jolloin alueen yritykset perustivat yhdistyksen. Suurimmat investoijat ovat olleet Freeport Cobalt, Boliden ja Woikoski.

Kokkolassa on myös Suomen kolmanneksi vilkkain satama. Esimerkiksi maatalouden kemikaaleja valmistavan Cabbin tuotanto menee sataprosenttisesti vientiin. Myös raaka-aineista suurin osa tulee ulkomailta – osa myös Oulun ja Helsingin satamien kautta.

Kimpassa pärjää paremmin

Teollisuusalue on olennainen osa menestystä. Euroopan kemian teollisuuden kattojärjestö Ceficin mukaan on selvästi osoitettu, että perustettava teollisuusyritys säilyy todennäköisemmin hengissä teollisuuspuistossa kuin sellaisen ulkopuolella.

Näin ei ole välttämättä muilla aloilla – esimerkiksi tietotekniikkayritys voi nousta yksityisestä autotallista maailmanlaajuiseksi menestykseksi.

Teollisuuspuiston idea on yhteinen maa-alue, jossa on tilaa lisäinvestoinneille, sataman läheisyys, yhteiset palvelut sekä eri teollisuuden alojen symbioosi. Yhden jäte voi olla toisen raaka-aine.

Alueella on valmis infra: sähköä, vettä, höyryä, materiaalivirtoja, analytiikka- ja laaduntarkkailupalveluita ja ehkä jopa valmiita reaktoreita.

Saman alan yritysten kesken syntyy osaajaverkosto, jossa esimerkiksi tieto energian tehokkaasta käytöstä siirtyy yrityksestä toiseen. Yhdessä voidaan sopia vaikkapa turvallisuusalan parhaista käytännöistä.

– Levitämme tietoa, sovimme yhteisistä käytännöistä, kehitämme ja koulutamme sellaisissa asioissa, jotka eivät suoraan liity yhdenkään yrityksen ydinliiketoimintoihin, KIP:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Slotte kertoo.

Ei taukoa edes jouluna

Kilpailijoita KIPin kaltaisille kokonaisuuksille ei synny helposti, sillä tehdas on aina iso investointi.

Kemianteollisuus on viime vuosina noussut Suomen suurimmaksi vientialaksi – tosin noin puolet viennistä on Nesteen jalostamia polttoaineita.

Bulkkikemikaalit tehdään nyt Kiinassa, mutta kun tarvitaan osaamista tai luotettavaa kumppania, sellainen löytyy usein Keski-Pohjanmaalta.

Kokkolan tehtaat käyvät ympäri vuoden ja vuorokauden, 24/7/365. Vuosiseisokkeja ei ole. Alueelle palkataan 350 kesäharjoittelijaa joka vuosi, eikä heitä voida repiä pystymetsästä. Työntekijöillä on oltava vähintään prosessinhoitajan tukinto, ja jopa kesälomatuuraajat joutuvat käymään läpi kahden kuukauden perehdytysjakson.

Teollisuuslaitokset kiittelevätkin koulutuskeskusta, johon kuuluvat ammatillinen kurssikeskus, yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää, että täältä saa koulutettua työvoimaa, Cabbin tehtaanjohtaja Juha Hiironen sanoo.

Jäteveden keittoa

Osa teollisuuspuiston toimintaa on ympäristön tarkkailu ja jätehuolto.

KIP seuraa alueen päästöjä ja niiden muuttumista, mutta myös esimerkiksi kalakantoja ja kalojen vaellusreittejä.

Kiinteät jätteet toimitetaan Ekokemille.

Cabb hoitaa osan jätehuoltoaan polttamalla vettä.

– Nestemäiset jätteet ja kaasut hävitetään omassa laitoksessa, polttamalla, ja lämpö otetaan prosessihöyrynä talteen, Hiironen sanoo.

Kokkolan satamaa yhtiö voisi käyttää enemmänkin, jos laivojen aikataulut sopisivat paremmin. Kokkolaan tulee kontteja kuljettava linjarahtilaiva kerran viikossa.

– Käytämme paljon myös Helsingin, Rauman ja Oulun satamia. Kontit tulevat tänne rekkakyydillä.

Lähes kaikki Cabbin raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suomesta tulevat vain rikkihapon kaltaiset peruskemikaalit. Tuotanto taas menee kokonaan vientiin.

– Sataman kannalta meidän tavaramäärämme ovat pieniä. Rikkihappotehtaan muutaman päivän tuotanto on yhtä suuri kuin meidän vuosituotantomme.

Miljoonasosatarkkuudella. Susanna Keränen tekee analyysia Cabbin Kokkolan tehtaan laboratoriossa.

Synteesi painekattilassa. Kemikaalit tehdään tarkkojen reseptien mukaan. Lämpötilaskaala ulottuu -40 asteesta 280 asteeseen ja paine 40 baariin.

Pakkausyksikkö. Turvavarustus on hurja, mutta työtapaturmat harvinaisia.

KIP

Kokkolan suurteollisuusalueen yhdistys
1,2 miljardin euron liikevaihto
teollisuus 1,1 miljardia
palvelut 100 miljoonaa
11 teollisuusyritystä
70 palveluyritystä
2200 työpaikkaa
Kokonaisvaikutus työllisyyteen noin 10 000

http://summa.talentum.fi/article/tt/uus ... sta/234162#