Taloforum.fi

[Ala Amurin Viki]

Ei haittaa vaikka ei saisi poikkikaduiltakaan mennä Hämeenkadun "yli". Keskusta-kehä (Rautatienkatu-Tampereen valtatie-Hämeenpuisto-Satakunnankatu) on kuitenkin sen verran lähellä Hämeenkatua joka puolelta että tarpeeksi lähelle pääsee vaikka mitä tekisi.

Itse asiassa vuodesta 2012 alkaen autoja pääsee Hämeenkadulle enemmän kuin koskaan, vaikka kadun itäpäästä tehdäänkin joukkoliikenne-kävelykatu (asiahan on kirjattu Pormestariohjelmaan ja keskustan liikennesuunnitelmaan). Tarkemmin sanottuna tämä ennätyksellinen määrä uusia autoja saadaan suoraan Hämeenkadun alle, kun kaupungin takaaman 60-70 milj. euron ja noin 1.000 parkkipaikan Hämpin Parkki valmistuu. Meille autoilijoille tämä on valtava kädenojennus kaupungilta: Auton saa ajaa ikävälläkin säällä kuivaan ja lämpimään ja siitä hissillä ylös Hämpille. Ei tarvitse kävellä enää sitäkään vähää mitä nyt. Ideaparkissa, Prismoissa ja Citymarketeissa joutuu kävelemään moninkertaisia matkoja tulevaan ydinkeskustaan verrattuna.

Lisäksi kuliseissa puuhataan jo kovaa vauhtia kaupungin takaamaa 60-100 milj. euron Kunkkuparkkia kosken toiselle puolelle, sekä Hämpin ja Kunkun parkit yhdistävää maanalaista katua. Näiden lisäksi voidaan pitää melko varmana, että Näsinkallion 20-40 milj. euron maanalainen eritasoliittymä tulee. Lisäksi uusina hankkeina on esitetty Esplanadin (Hämeenpuiston vanha ja oikea nimi) P-luolaa ja mahdollisesti myös lisäparkkiluolaa Sorin alueen alle.

Tuo parkkiluolarakentamistouhu ja niiden rahoitusmalli voisi toimia ratikankin kanssa: Kaupunki perustaa vain Finnparkin kaltaisen yhtiön, jonka se omistaa ja joka sitten rakentaa ratikan omaan piikkiinsä kaupungin takaamana ihan kuin nämä parkkiluolatkin. Silloin voidaan sanoa, että ratikka ei maksa kaupungille mitään, vaan sen kustantaa ratikkayhtiö itse ja kaupunki vain takaa ratikkayhtiön lainan ja että tämä on todella kannattavaa, tarpeellista ja erittäin kiirellistä. Näinhän nämä parkkiluolatkin on saatu ilman isoja valituksia läpi vauhdilla "täysin välttämättöminä". Puhutaan asioista vain eri nimellä, niin että saadaan näyttämään asiat kivalta ja ilmaiselta.

[late-]

suunnitelmaa monta vuosikymmentä, joka sitten nopeasti käy alimitoitetuksi kun se vihdoinkin päätetään rakentaa. Tarvitaan järeämpiä ratkaisuja. Lisäksi kuulostaa taas siltä, että autoilta ollaan ottamassa kaistoja pois ratikkakiskojen tieltä. Minkä takia joukko/autoliikennettä kehitetään niin usein jommankumman kustannuksella?

Koska muu ei käytännössä ole mahdollista. Autoilu on liikenteen käenpoika, joka työntää kaikki muut munat tilaisuuden tullen pesästä. Ei voi olla kiltti ja antaa käenpojallekin vapaita mahdollisuuksia. Autoilulle voidaan kaupungissa antaa sen verran kuin jää välttämättömiltä ja tehokkailta liikennemuodoilta yli.

Määritelmällisesti kaupungissa (keskustassa) on paljon ihmisiä ja toimintaa pienessä tilassa. Auto on tämän vastakohta. Ei jokaisen tai edes joka toisen ihmisen mukana ole varaa tuoda tonnia rautaa, joka vaatii kymmeniä neliötä tilaa sekä liikkuessaan että erityisesti pysäköitynä. Silloin ei jäisi enää tilaa kaupungille. Vasta tehokkaammat liikenteen muodot tekevät kaupungin mahdolliseksi. Siksi ne on kaupungissa välttämätöntä asettaa etusijalle. Muuten ei saada kaupunkia.

[McLeod]

Muille kaduille. Tampereen keskustassa pärjää hienosti autolla ilman että ajaa Hämeenkatua! Ei haittaa vaikka ei saisi poikkikaduiltakaan mennä Hämeenkadun "yli". Keskusta-kehä (Rautatienkatu-Tampereen valtatie-Hämeenpuisto-Satakunnankatu) on kuitenkin sen verran lähellä Hämeenkatua joka puolelta että tarpeeksi lähelle pääsee vaikka mitä tekisi.

Käyn muutaman kerran vuodessa autolla Tampereen keskustassa enkä ole Hämeenkatua ajanut kertaakaan tällä vuosituhannella. Siihen ei ole minkäänlaista tarvetta. Poikkikaduista Aleksanterinkatu on kuitenkin pidettävä auki palo- ja pelastustoimen tähden.

[grendy]

Muille kaduille. Tampereen keskustassa pärjää hienosti autolla ilman että ajaa Hämeenkatua! Ei haittaa vaikka ei saisi poikkikaduiltakaan mennä Hämeenkadun "yli". Keskusta-kehä (Rautatienkatu-Tampereen valtatie-Hämeenpuisto-Satakunnankatu) on kuitenkin sen verran lähellä Hämeenkatua joka puolelta että tarpeeksi lähelle pääsee vaikka mitä tekisi.

Käyn muutaman kerran vuodessa autolla Tampereen keskustassa enkä ole Hämeenkatua ajanut kertaakaan tällä vuosituhannella. Siihen ei ole minkäänlaista tarvetta. Poikkikaduista Aleksanterinkatu on kuitenkin pidettävä auki palo- ja pelastustoimen tähden.

Jos tosiaan koko Hämppi pistettäis banniin yksityisautoilulta niin Hatanpään valtatienkin osuus Verkatehtaankadun ja Hämeenkadun välillä rauhoittuisi huomattavasti ja Koskipuisto-Suomen pankin aukio -välistä voisi tulla oikein viihtyisä kokonaisuus... Näin ehkä siis joskus hamassa tulevaisuudessa kun yksityisautoilun kannattajajoukko on kuollut ja kuopattu

[Ala Amurin Viki]

Ei pelkästään raideliikennettä koskeva ilmoitus, mutta kuitenkin sitä sivuava:

Tampereen kaupunki: Tamperelaisilta kysyttiin huhtikuussa kaupungin keskustan vetovoimaisuuteen liittyviä asioista muun muassa turvallisuuteen, asiointiin ja keskustan yleiseen ilmeeseen liittyen. Kyselyn alustavia tuloksia esitellään kaikille avoimessa seminaarissa, joka pidetään perjantaina 13. toukokuuta 2011 kello 12-15 kaupunginvaltuuston salissa (os. Aleksis Kiven katu 14-16 C).

Aika on toki hankala, mutta y-tilaisuuksiin olisi hyvä saada isompaa hajontaa. Harmittavan usein yleisö koostuu pääosin vain vanhemmista äijiistä.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... HZCkG.html

[finn_lily]

Voi hitto kun en täältä Kangasalan korvesta pääse mitenkään kuuntelemaan, olisi varmasti ollut kiinnostava juttu.

[henkka]

Ei pelkästään raideliikennettä koskeva ilmoitus, mutta kuitenkin sitä sivuava:

Tampereen kaupunki: Tamperelaisilta kysyttiin huhtikuussa kaupungin keskustan vetovoimaisuuteen liittyviä asioista muun muassa turvallisuuteen, asiointiin ja keskustan yleiseen ilmeeseen liittyen. Kyselyn alustavia tuloksia esitellään kaikille avoimessa seminaarissa, joka pidetään perjantaina 13. toukokuuta 2011 kello 12-15 kaupunginvaltuuston salissa (os. Aleksis Kiven katu 14-16 C).

Aika on toki hankala, mutta y-tilaisuuksiin olisi hyvä saada isompaa hajontaa. Harmittavan usein yleisö koostuu pääosin vain vanhemmista äijiistä.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... HZCkG.html

Voisi yrittää lähteä liikenteeseen ajoissa ja kuuntelemaan.

[grendy]

Raideliikenne ja vanhukset korostuvat kaupungin tavoitteissa hallitusohjelmaan

Tampereen kaupunki on kerännyt samojen kansien väliin tavoitteensa uuden hallituksen ohjelmaan. Tampere toivoo, että valtio auttaa joko rahallisella tuella tai muilla toimenpiteillä kaupungin keskeisiä hankkeita, joista osa on ollut jo jonkin aikaa suunnittelupöydilläkin.

Kaupunki esittää, että Liikenneviraston suunnitelma rautatieaseman raiteistojärjestelyistä toteutettaisiin alkaneella vaalikaudella, koska työt on kytkettävä Areenan kansirakenteiden tekemiseen. Lisäksi kaupunki katsoo, että rautatieaseman aluetta koskevien suunnitelmien toteuttaminen edellyttää valtion avustuksen saamista.

Valtion ympäristöhallinnon kaupunki haastaa mukaan vuoden alussa käynnistyneen Keskustahankkeen suunnitteluun. Tampereella katsotaan, että keskustan strateginen osayleiskaava on ”uusi maankäytön suunnittelun työkalu, jonka laatiminen mahdollistaa valtion ympäristöhallinnolle erinomaisen pilottikohteen myös maankäyttö- ja rakennuslain mahdolliselle kehittämiselle”. Hankkeen tarkoitus on eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta sekä elävöittää Tampereen keskustaa.

Rantaväylän tunnelin suhteen kaupunki esittää, että valtion tulevassa lisätalousarviossa olisi tilausvaltuudet hankkeen toteuttamiselle valtion ja kaupungin jo solmineen aiesopimuksen mukaisesti.

Raideliikenteen kehittämiseen kaupunki toivoo valtion osallistuvan samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla. Edelleen kaupunki esittää, että alkaneella vaalikaudella valtion ja ao. kuntien välillä laaditaan sopimus siitä, millä toimenpiteillä kaupunkiseudulla voidaan lisätä lähijunaliikennettä.

Lisäksi kaupunki toivoo valtion osallistuvan lähijunaliikenteen kustannuksiin vastaavalla tavalla kuin pääkaupunkiseudulla ja sekä investoivan lähijunaliikenteen tarvitsemiin lisäraiteisiin sekä Tampereen ratapihaan.

Lisää infoa ja PDF löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajank ... yf2Cq.html ja PDF osoitteesta:
http://www.tampere.fi/material/attachme ... ma2011.pdf

[Ala Amurin Viki]

Tuoreessa Eco2-lehdessä paljon juttuja Tampereen seudun raideliikenteestä ja rakentamisesta.

Reitistöä suunniteltaessa ajatellaan asumisen, yritysten, oppilaitosten ja palvelujen sijoittumista, sanoo Ari Vandell.
- Toimiva raideliikenne edellyttää hyvää bussiliikenteen suunnittelua. Liittymäliikenteen on oltava toimiva, bussista ratikkaan vaihtaminen ei ole peikko. Maailmalla saatujen kokemusten mukaan bussit ja ratikat toimivat hyvin suunniteltuina erinomaisesti toisiaan täydentäen.
- Uskon ratikan lisäävän joukkoliikenteen kulkutapaosuutta sekä tehokkuutensa että imagonsa vuoksi. Raideliikenne on mukavaa, nopeata ja turvallista. Tampereen suunnitelmia ei pidä verrata Helsingin ratikkaan. Helsingissä ratikkaliikenne perustuu vanhaan malliin, keskustaliikenteeseen, jossa on vaikeita paikkoja. Siellä on pysäkkejä tiiviimmin kuin ajattelemme Tampereelle tulevan (pääosin 500-600 m), lisäksi suunnittelemme tänne parempia liikennevaloetuuksia ja omia väyliä. Tamperelaisen modernin ratikan nopeus tulee olemaan selvästi suurempi kuin Helsingissä, uskoo Ari Vandell.

Lehti avautuu suoraan tästä linkistä: http://www.eco2.fi/uploads/uutiskirjeet ... ro%201.pdf

[Sasu K]

Aika on toki hankala, mutta y-tilaisuuksiin olisi hyvä saada isompaa hajontaa. Harmittavan usein yleisö koostuu pääosin vain vanhemmista äijiistä.

Tuli oltua tilaisuudessa. Vanhempia herrasmiehiä oli paikalla monia, mutta ei pelkästään heitä tällä kertaa. Jouduin lähtemään tilaisuudesta 14.20, enkä kuullut kysymys/keskusteluosiota. Mitä yleisöstä oli kuultu siihen mennessä, jo tutuksi tullutta vänkäämistä liikenteestä saattoi olla luvassa...

Tilaisuus oli pettymys siinä suhteessa, että lähdin sinne ajatuksella saada tietoa siitä, miten kaupunkien kehitystä mitataan EVE indeksillä. Kyseinen indeksi on kuitenkin vielä keskeneräinen, esim. sellainen keskeinen kysymys kuin indeksin osa-alueiden saamat painotukset ovat ratkaisematta.

Kyselyn tuloksia on esitelty lehtien verkkosivuilla, joten ei siitä sen enempää. EKK ry:n Pokko Lemminkäisen puheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Hän painotti sitä, mikä merkitys erikoiskaupan suvereenilla asemalla kaupunkien keskustoissa on kaupunkien kehitykselle. Aiheesta on tekeillä lehtijuttu, ei mitään mullistavaa tällä kohtaa, mutta pidetään asiaa esillä...

Liikenteeseen liittyen tilaisuudessa käytettiin yrittäjän puheenvuoro, jossa Tampereen keskustan suurimpana ongelmana nähtiin henkilöautojen pysäköinti ja pysäköinninvalvonta. Hollannissa auton voi kuulemma suunnilleen laittaa mihin tahansa avoimeen tilaan, kun sellainen sattuu löytymään. Omat havaintoni ko. maasta eivät tue väitettä, ja huomiotta jäi sellainen seikka, ettei Alankomaissa ole puolta metriä lunta talvisin.

Keskusta pitäisi olla saavutettavissa usealla eri välineellä. Ratikka laajentaisi "pelin reunaehtoja". Se kuitenkin halutaan asettaa vastakkain joko henkilöautojen tai bussien kanssa tai molempien, en ymmärrä, miksi. Rajallista katutilaa ei pidä luovuttaa autoille, jotka ovat tilankäytöllisesti kaikkein huonoin liikkumisväline. Autojen paikka on maan alla ja pysäköintilaitoksissa, joihin on kulku ydinkeskustan reunamilta.

Keskeisin ongelma ei ole se, että runsaan 10 neliömetrin varaamisesta peltilehmälle joutuu maksamaan pienen korvauksen, vaan se, että Tampereen seudulla on sallittu erikoiskaupan valuminen ylimitoitettuihin metsämarketteihin.

[Ala Amurin Viki]

Liikenteeseen liittyen tilaisuudessa käytettiin yrittäjän puheenvuoro, jossa Tampereen keskustan suurimpana ongelmana nähtiin henkilöautojen pysäköinti ja pysäköinninvalvonta. Hollannissa auton voi kuulemma suunnilleen laittaa mihin tahansa avoimeen tilaan, kun sellainen sattuu löytymään. Omat havaintoni ko. maasta eivät tue väitettä, ja huomiotta jäi sellainen seikka, ettei Alankomaissa ole puolta metriä lunta talvisin.

Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa ei useimmiten edes autolla pääse keskustan kadulle, koska ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käytössä. Autot ovat joko keskustojen laidalla tai maan alla. Yrittäjän näkemys olikin siis yhden ihmisen oma käsitys, eikä se todellakaan vastaa todellisuutta (paitsi ehkä itä-blokin köyhimmissä maissa). Kyseinen yrittäjä taisikin olla iäkkäämpi rautakaupan omistaja Kauppakadulta, joka on kiihkeästi vastustanut mm. raitiotietä jo 10 vuoden ajan.

Valtuutettu Lasse Oksanen puolestaan valitti, että Pyynikintorilta kun lähtee keskustaan, niin parkkeeraus maksaa 5€ päivässä. Tähän järjestäjä kuittasi vastaamalla, että Helsingissä ei saa edes tuntia tuolla hintaa... Lisäksi Oksanen valitti, että ei kukaan muka käytä parkkiluolia kun "mennään eestaas ylös ja alas" ja siksi kaikkien nykyisten ja tulevien autojen pitää päästä kaupan tuulikaappiin parkkeeraamaan. Hmm... Oksanen olisi varmaan tyytyväinen kun lähtee sieltä Pyynikintoriltaan 600 m. päähän keskustaan autollaan etsimään ilmaista kadunvarsipaikkaa liikeen edestä, kun muutkin nykyiset ja tulevat 90.000 uutta asukasta lähtevät autoillaan Oksasen lisäksi kilpailemaan siitä samasta Oksasen parkkipaikasta (siksi, että ei ole vaihtoehtona oikeasti houkuttelevaa ratikkaa eikä lähijunaa ja pyöräverkkokin on kehno). Tällainen valitus on kyllä turhaa ja tarpeetonta. Jos ei Pyynikintorilta pääse keskustaan ilman autoa, niin sitten saa jäädä sinne. Sieltä kun menee julkisia minuutin välein eikä kävely/pyörämatka ole kuin 5-15 minuuttia. Sitä paitsi autolla pääsee nyt ja tulevassa keskustaan ilman mitään ongelmia, jos ajotaito on edes välttävä ja hallitsee vielä kartanluvunkin. Tuntuukin, että autoilijat ovat kaupungin suurin munattomien marmattajien joukko.

Keskusta pitäisi olla saavutettavissa usealla eri välineellä. Ratikka laajentaisi "pelin reunaehtoja". Se kuitenkin halutaan asettaa vastakkain joko henkilöautojen tai bussien kanssa tai molempien, en ymmärrä, miksi. Rajallista katutilaa ei pidä luovuttaa autoille, jotka ovat tilankäytöllisesti kaikkein huonoin liikkumisväline. Autojen paikka on maan alla ja pysäköintilaitoksissa, joihin on kulku ydinkeskustan reunamilta.

Vastakkainasettelussa lienee kyse tietämättömyydestä, uuden asian pelosta ja kykenemättömyydestä ottaa asioista ajan ja ajatuksen kanssa selvää. Sinänsä erikoista - kaupunki ei koskaan ole valmis (paitsi kuolevissa automarket-kaupungeissa, joissa aika on pysähtynyt 70-luvulle)

Keskeisin ongelma ei ole se, että runsaan 10 neliömetrin varaamisesta peltilehmälle joutuu maksamaan pienen korvauksen, vaan se, että Tampereen seudulla on sallittu erikoiskaupan valuminen ylimitoitettuihin metsämarketteihin.

Juuri näin. Tampereen keskusta ei voi kilpailla automarkettien aseilla asiakkaista. On aivan sama, vaikka koko keskusta olisi suurta parkkipaikkaa ja sen laidalla olisi super-hyper-jättiprisma poonuksineen. Silti automarket-asiakkaat menisivät laitamarketteihin, jotka jo ovat pellolla seisseet vuosikaudet. Prisma on sama harmaa prisma oli se pellolla tai Keskustorilla. Kyllä keskustan tulee kilpailla asiakkaista sillä, että se on persoonallinen paikka, jonne tullaan myös viihtymään, eikä vain mahdollisimman nopeasti poistumaan ruokakassin kanssa takaisin.

[slette]

Tamperelainen-lehden pääkirjoitus kritisoi sitä, ettei Tampereen hallitusohjelmatavoitteisiin ole selkeästi kirjattu tavoitetta saada valtion rahoitusta raitiotielle:

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/5 ... itteistaan

Tämänpäiväisessä Aamulehdessä on vertailu ratikan eri rahoitusvaihtoehdoista. Aiheesta on lyhyt tiivistelmä verkkolehdessä:

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Pi ... etaan.html

Itse olen aika epäileväinen artikkelissa mainitun elinkaarimallin suhteen. Käytäntö on näyttänyt, että tämän tyyppisille hankkeille on aika vaikea löytää toteuttajaa järkevillä ehdoilla. Esimerkiksi Tukholman Spårväg City -raitiotien toteutus venähti usealla vuodella elinkaarimallin selvityksen vuoksi, ja lopulta Storstockholms Lokaltrafik päätti toteuttaa raitiotien toteuttajakandidaattien puutteessa perinteisellä mallilla. Myös Suomessa rautatiepuolella Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen toteutus on viivästynyt elinkaarimallin epäonnistuneen harkinnan vuoksi.

Riskienhallinnan kautta elinkaarimallista voi kiistatta olla hyötyä, mutta toisaalta sopimukseen sisältyvä riski vaikeuttaa selvästi toteuttajakandidaattien löytämistä, ja kauppahintaan sisältyy aina riskilisä. Elinkaarimalli nostaa myös kustannuksia siltä osin, että yksityinen yritys saa lainaa selvästi kuntaa huonommilla ehdoilla ja vaatii lisäksi voittomarginaalin. On myös vaarana, että elinkaarimalli lisää byrokratiaa, kun raitiotien infrastruktuuri ei ole kunnan hallussa ja erilaisista muutoksista täytyy neuvotella erikseen.

[Sasu K]

ei kukaan muka käytä parkkiluolia kun "mennään eestaas ylös ja alas" ja siksi kaikkien nykyisten ja tulevien autojen pitää päästä kaupan tuulikaappiin parkkeeraamaan.

Käytän keskustan parkkiluolia päivittäin. Ongelmana on, että niiden kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Vakisopimusten määrää on jouduttu rajoittamaan, jotta paikkoja riittää keskustan asiointiliikenteelle. Moni suosituimmista parkkihalleista on usein täynnä, mistä seuraa se, että tieto on omiaan vähentämään asiointia keskustassa. Tilanteeseen on onneksi tulossa korjausta, parkkiluolille riittää kyllä käyttäjiä.

Tuntuukin, että autoilijat ovat kaupungin suurin munattomien marmattajien joukko.

Heh. Minua huvittavat ihmiset, jotka ovat valmiita satsaamaan autoon 50000 euroa, mutta eivät ole valmiita maksamaan eurosenttiäkään sen vaatimasta infrasta, koska "auton käyttäjiä kupataan muutenkin niin paljon". Sen sijaan autottomien pitäisi kyllä osallistua autojen vaatiman infran rakentamiskustannuksiin...

Kysymys parkkiluolista ja pysäköinnin maksullisuudesta oli ajankohtainen Hervannassa runsas vuosi sitten. Kauppakeskuksen alla olevan pysäköintihallin maksuton aika lyheni 2 tunnista 1 tuntiin. Kyse on 1 eurosta ja sinne jäi siis edelleen 1 tunnin maksuton pysäköinti, missä ajassa käy ruokakaupassa kevyesti. Asiasta nousi äläkkä. Joku julisti, ettei enää asioi kauppakeskuksessa, koska kyse on periaatteesta. Kertoo, millaisella fanaattisuudella autoiluun suhtaudutaan. Kannattaa kuitenkin opetella laskemaan. Kuinka pitkälle ajaa 1 eurolla?

[Ala Amurin Viki]

Minua huvittavat ihmiset, jotka ovat valmiita satsaamaan autoon 50000 euroa, mutta eivät ole valmiita maksamaan eurosenttiäkään sen vaatimasta infrasta, koska "auton käyttäjiä kupataan muutenkin niin paljon". Sen sijaan autottomien pitäisi kyllä osallistua autojen vaatiman infran rakentamiskustannuksiin...

5.000 - 50.000€ auton alkuinvestointiin, jonka arvo tippuu parissa vuodessa 30-40%, ei ole koskaan kynnyskysymys autoilijalle. Mutta jos pitäisi maksaa päivässä vaikka 1,5€ tiemaksua kaupungille katuinfran rahoittamiseksi, niin valitus saa aivan käsittämättömät mittasuhteet. Valtaosa autoilijoista ei ymmärrä, että autoilusta kuppaa rahaa ainoastaan valtio, eikä valtio maksa senttiäkään kaupungeille siitä, että kaupungit rakentavat katuja, eritasoliittymiä ja muita kymmenien miljoonien härpäkkeitä aina vain lisääntyvälle autoilille (ja lisääntymisen syy on juuri se, että päätöksenteko ohjaa ihmiset ostamaan jopa 3 autoa perheeseen, kun ei panosteta lainkaan raide- ja kevytliikenteeseen). Ja kaikki tosiaan maksavat autoilun valtavia kuluja.

Kysymys parkkiluolista ja pysäköinnin maksullisuudesta oli ajankohtainen Hervannassa runsas vuosi sitten. Kauppakeskuksen alla olevan pysäköintihallin maksuton aika lyheni 2 tunnista 1 tuntiin. Kyse on 1 eurosta ja sinne jäi siis edelleen 1 tunnin maksuton pysäköinti, missä ajassa käy ruokakaupassa kevyesti. Asiasta nousi äläkkä. Joku julisti, ettei enää asioi kauppakeskuksessa, koska kyse on periaatteesta. Kertoo, millaisella fanaattisuudella autoiluun suhtaudutaan. Kannattaa kuitenkin opetella laskemaan. Kuinka pitkälle ajaa 1 eurolla?

Nämä tyhjästä marmattajat olisi aika laittaa kuriin ja kertoa, että asiasta saa palautetta antaa, mutta kaikenlainen saivartelu on täysin turhaa. Onneksi merkkejä on viime aikoina näkynyt siitä, että vanhemmille kovaäänisille valittajasakeille on viime vuosina tullut vastavoima, joka uskaltaa antiänkyröidä näitä äijiä vastaan. Ja sekös on saanut kaikenvalittajien konspetit sekoamaan. Tässä elääkin pikku hiljaa pieni toivo siitä, että kaikenvalittajat ja saivartelijat voivat kohta olla katoavaa kansanperinnettä...

[Sasu K]

5.000 - 50.000€ auton alkuinvestointiin, jonka arvo tippuu parissa vuodessa 30-40%, ei ole koskaan kynnyskysymys autoilijalle. Mutta jos pitäisi maksaa päivässä vaikka 1,5€ tiemaksua kaupungille katuinfran rahoittamiseksi, niin valitus saa aivan käsittämättömät mittasuhteet.

Niinpä. Edellisestä viestistäni jäi pois se maininta, että myöskään pysäköimisestä keskustassa ei oltaisi valmiita maksamaan. Kysehän on tavallaan vuokrasta, joka maksetaan maapohjan varaamisesta tietyksi ajaksi.

Tampereella kohtuuhintaisen pysäköintipaikat löytäminen ei yleensä ole ylitsepääsemätön ongelma. Vaikka auton joutuisi jättämään hieman kauemmaksikin, koko keskusta on 5-10 minuutin kävelymatkan sisällä. Suurkaupunkilaiset nauravat tamperelaisten marinalle.

Saako esim. Ideaparkissakaan auton oven eteen? Ei, kun siellä viimeksi kävin, kävelymatka parkkiruudusta marketin ovelle oli satoja metrejä. Sen jälkeen jouduin vielä kävelemään satoja metrejä liikkeen ovelle, minne olin menossa. Miksi Ideapark ei järjestä juuri minulle parkkiruutua ko. liikkeen oven eteen?

Metsämarketit ulkoistavat infrakustannuksia yhteiskunnalle. Sinne peltihalliin on vedettävä tiet ja kunnallistekniikka, mikä tulee usein kalliiksi, kun niitä harvoin niitä on valmiina alueella, jolla ei ole mitään. Niiden maksamiseen joutuu osallistumaan autotonkin talous verojensa kautta, ja kun tilanne johtaa hänen lähipalvelujensa näivettymiseen, hänen on pakko hankkia auto.

Kysymys on viime kädessä myös arvoista. Tiedän monia, jotka asuvat hevonkuusessa, jotta voivat pitää useampaa autoa. Vaihtoehtona olisi hieman kalliimpi asuminen keskeisemmällä paikalla, toisesta autosta luopuminen, ja matkustamiseen käytetyn ajan väheneminen (=jää aikaa elämässä muuhun kuin autossa istumiseen). Mutta jos arvostaa auton omistamisen korkealle, satsaa autoon, joka on toki onnettoman huono investointi, mutta kyse lieneekin enemmän tunteesta kuin järjestä...