Taloforum.fi

[JR]

Missään nimessä en ole toivonut uusintaa keskustelusta, onko Leppävaara lähiö vai ei - enkä toivo sitä keskustelua nyttenkään.

Eikö tuo ole välttämätön keskustelu, mikäli pyritään selvittämään mikä termi sopii kuvaamaan Leppävaaraa.

Olen ihan fine sen kanssa, että Leppävaaran määrittäminen termin lähiö alle on joillekin kynnyskysymys.

Aivan, kyllä Leppävaara voidaan määritellä lähiöksi, jos niin halutaan. En vain näe mitään syytä tällaiselle irrationaaliselle toiminnalle. Itselleni kynnyskysymys on virheellinen kielenkäyttö, ei niinkään se määritelläänkö Leppävaara lähiöksi vai ei. Mikäli Leppävaara määriteltäisiin lähiöksi, ei kyseinen termi enää kuvaisi alueen ominaisuuksia, ja olisi siten lähes hyödytön.

Aluekeskus on mielestäni aika virallinen termi.

Hyvä tuokin on kyllä.

Termiä lähiö nimenomaan saa käyttää, sillä Kotuksen ohjeiden mukaisesti oikea termi kuvaamaan jotain asiaa on juuri se termi, jota ihmiset yleisesti käyttävät. Leppävaaran ja muiden lähiöiden kohdalla se termi on lähiö. Ammattitermistö ja tiedejargon sitten erikseen, suomeksi Leppävaara on ja pysyy lähiönä.

Onhan tästäkin ollut jo puhetta. Toki kieli määräytyy loppujen lopuksi sen mukaan, miten sitä käytetään. Mutta ei tällä tavalla voi perustella minkä tahansa kelpaavan korrektiksi suomen kieleksi. Olisi myös perin omituista, jos Leppävaara olisi jotenkin erityisesti määritelty olemaan ikuisesti lähiö, tapahtuipa maailmassa mitä tahansa. Mainitsemasi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus harjoittaa kielen huoltoa, ja sillä on kannanotto termille "lähiö". On olemassa myös käsite "virheellinen suomen kielen käyttö". Minkä takia niitä pisteitä oikein rokotettiin ylppäreissä

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=29866#p29866

Leppävaaran kohdalla on mielestäni tapahtunut niin, että alkujaan lähiönä ollut alue on kasvanut lähiöstä ulos. Ihmiset eivät vain vanhasta tottumuksestaan ole havainneet tätä asiaa, ja kutsuvat siten virheellisesti Leppävaaraa lähiöksi. Koska Leppävaaran tilanne on viimeaikoina selvästi muuttunut, en edes vetäisi sitä johtopäätöstä, että kyseisiä ominaisuuksia omaavaa aluetta yleisesti kutsutaan lähiöksi. Olisi kiva kuulla ihmisiltä, jotka kutsuvat Leppävaaraa lähiöksi, miksi he sitä kutsuvat lähiöksi. Mielestäni vastaukset "koska sitä on aina kutsuttu lähiöksi" tai "koska monet muutkin kutsuvat sitä lähiöksi" eivät ole kovin hyvin perusteltuja syitä käyttää ko. termiä.

Termin "lähiö" on mielestäni tarkoitus kuvata jonkin alueen ominaisuuksia, eikö? Mikäli jokin alue määritellään tarkoittamaan lähiötä sen ominaisuuksista riippumatta, mennään mielestäni metsään, eikö? Tietenkin on mahdollista määritellä vaikkapa kaikki 30 km säteellä suuren kaupungin keskustasta olevat kaupunkikeskukset lähiöksi. OK, siinä tapauksessa hyväksyn Leppävaaran lähiöisyyden. Tällaiseen määritelmään en vain ole törmännyt missään. Ja toisaalta tilanne muuttuisi hankalaksi siinä tapauksessa, että kaksi lähes tasavahvaa keskustaa olisivat toistensa läheisyydessä. Termi "lähiö" ei silloin olisi kovin hyvin alueen ominaisuuksia kuvaava käsite. Omasta mielestäni termin "lähiö" tarkoitus ei siis ole vuosien varrella muuttunut, vaan ihmiset käyttävät sitä nykyisin väärin Leppävaaran kohdalla. Näillä kahdella asialla on merkittävä ero.


Tässä vielä muutama esimerkki hyvin epäselvästä (virheellisestä?) kielenkäytöstä: Onko oikein sanoa, että puolet enemmän tarkoittaa kaksinkertaista? Kyseessähän on täysin epälooginen merkitys, joka loogisesti tarkasteltuna tarkoittaa jotain aivan muuta. Ihmiset kuitenkin usein käyttävät tuota väärin. Entäpä jos lämpötila nousee kymmenestä celsiusasteesta kahteenkymmeneen, niin voiko sanoa, että lämpötila kaksinkertaistui? Entä voiko termillä "lähiaikoina" viitata menneeseen?

[tae]

Onhan tästäkin ollut jo puhetta. Toki kieli määräytyy loppujen lopuksi sen mukaan, miten sitä käytetään. Mutta ei tällä tavalla voi perustella minkä tahansa kelpaavan korrektiksi suomen kieleksi. Olisi myös perin omituista, jos Leppävaara olisi jotenkin erityisesti määritelty olemaan ikuisesti lähiö, tapahtuipa maailmassa mitä tahansa. Mainitsemasi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus harjoittaa kielen huoltoa, ja sillä on kannanotto termille "lähiö". On olemassa myös käsite "virheellinen suomen kielen käyttö". Minkä takia niitä pisteitä oikein rokotettiin ylppäreissä

Jos luulet, että tuo aiemmin linkittämäsi pohdiskeleva kolumni Helsingin sanomissa, joka on julkaistu myös Kotuksen sivuilla olisi Kotuksen kannanotto olet väärässä. Kyseessä on nimenomaan yksittäisen tutkijan pohdiskeleva kolumni, joka ei ehdota mihinkään mitään, vaan pohdiskelee uuskielen merkitystä. Kotus ei määrittele lähiötä mitenkään, mutta veikkaisin, että kiistatilanteessa myös Kotus kannattaisi Leppävaaran luokittelua lähiöksi ammattijargonin ulkopuolella. Silti edelliset virkkeeni olivat turhia, sillä myös sen perusteella Leppävaara on lähiö. Kolumnin mukaan lähiö on "taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen". Kun katson tätä Lepuskin menoa, en näe tässä mitään muuta kuin osan Helsingin taajamaa, jossa on omat palvelunsa. Isohko lähiö, kuten vaikka Petonen, Varissuo tai Vuosaari.

Leppävaaran kohdalla on mielestäni tapahtunut niin, että alkujaan lähiönä ollut alue on kasvanut lähiöstä ulos. Ihmiset eivät vain vanhasta tottumuksestaan ole havainneet tätä asiaa, ja kutsuvat siten virheellisesti Leppävaaraa lähiöksi. Koska Leppävaaran tilanne on viimeaikoina selvästi muuttunut, en edes vetäisi sitä johtopäätöstä, että kyseisiä ominaisuuksia omaavaa aluetta yleisesti kutsutaan lähiöksi. Olisi kiva kuulla ihmisiltä, jotka kutsuvat Leppävaaraa lähiöksi, miksi he sitä kutsuvat lähiöksi. Mielestäni vastaukset "koska sitä on aina kutsuttu lähiöksi" tai "koska monet muutkin kutsuvat sitä lähiöksi" eivät ole kovin hyvin perusteltuja syitä käyttää ko. termiä.

Minusta tässä on käynyt pikemminkin niin, että sinä pidät Leppävaarasta, muttet pidä termistä lähiö. Tästä johtuen yrität kaivaa kaikkia oljenkorsia siihen, ettei Leppävaara muka olisi lähiö. Toki on myönnettävä, että tämä on Helsingin eikä Espoon lähiö. Kukaan ei kutsu Leppävaaraa minkään sortin keskukseksi, sillä täällä on yksi keskus ja se on Helsinki.

[Janne76]

Onhan tästäkin ollut jo puhetta. Toki kieli määräytyy loppujen lopuksi sen mukaan, miten sitä käytetään. Mutta ei tällä tavalla voi perustella minkä tahansa kelpaavan korrektiksi suomen kieleksi. Olisi myös perin omituista, jos Leppävaara olisi jotenkin erityisesti määritelty olemaan ikuisesti lähiö, tapahtuipa maailmassa mitä tahansa. Mainitsemasi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus harjoittaa kielen huoltoa, ja sillä on kannanotto termille "lähiö". On olemassa myös käsite "virheellinen suomen kielen käyttö". Minkä takia niitä pisteitä oikein rokotettiin ylppäreissä

Jos luulet, että tuo aiemmin linkittämäsi pohdiskeleva kolumni Helsingin sanomissa, joka on julkaistu myös Kotuksen sivuilla olisi Kotuksen kannanotto olet väärässä. Kyseessä on nimenomaan yksittäisen tutkijan pohdiskeleva kolumni, joka ei ehdota mihinkään mitään, vaan pohdiskelee uuskielen merkitystä. Kotus ei määrittele lähiötä mitenkään, mutta veikkaisin, että kiistatilanteessa myös Kotus kannattaisi Leppävaaran luokittelua lähiöksi ammattijargonin ulkopuolella. Silti edelliset virkkeeni olivat turhia, sillä myös sen perusteella Leppävaara on lähiö. Kolumnin mukaan lähiö on "taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen". Kun katson tätä Lepuskin menoa, en näe tässä mitään muuta kuin osan Helsingin taajamaa, jossa on omat palvelunsa. Isohko lähiö, kuten vaikka Petonen, Varissuo tai Vuosaari.

Leppävaaran kohdalla on mielestäni tapahtunut niin, että alkujaan lähiönä ollut alue on kasvanut lähiöstä ulos. Ihmiset eivät vain vanhasta tottumuksestaan ole havainneet tätä asiaa, ja kutsuvat siten virheellisesti Leppävaaraa lähiöksi. Koska Leppävaaran tilanne on viimeaikoina selvästi muuttunut, en edes vetäisi sitä johtopäätöstä, että kyseisiä ominaisuuksia omaavaa aluetta yleisesti kutsutaan lähiöksi. Olisi kiva kuulla ihmisiltä, jotka kutsuvat Leppävaaraa lähiöksi, miksi he sitä kutsuvat lähiöksi. Mielestäni vastaukset "koska sitä on aina kutsuttu lähiöksi" tai "koska monet muutkin kutsuvat sitä lähiöksi" eivät ole kovin hyvin perusteltuja syitä käyttää ko. termiä.

Minusta tässä on käynyt pikemminkin niin, että sinä pidät Leppävaarasta, muttet pidä termistä lähiö. Tästä johtuen yrität kaivaa kaikkia oljenkorsia siihen, ettei Leppävaara muka olisi lähiö. Toki on myönnettävä, että tämä on Helsingin eikä Espoon lähiö. Kukaan ei kutsu Leppävaaraa minkään sortin keskukseksi, sillä täällä on yksi keskus ja se on Helsinki.

Loistavaa tekstiä ja nimenomaan tömä kohta: Minusta tässä on käynyt pikemminkin niin, että sinä pidät Leppävaarasta, muttet pidä termistä lähiö. Tästä johtuen yrität kaivaa kaikkia oljenkorsia siihen, ettei Leppävaara muka olisi lähiö. Toki on myönnettävä, että tämä on Helsingin eikä Espoon lähiö. Kukaan ei kutsu Leppävaaraa minkään sortin keskukseksi, sillä täällä on yksi keskus ja se on Helsinki.

[ÄmJii]

Eikö tuo ole välttämätön keskustelu, mikäli pyritään selvittämään mikä termi sopii kuvaamaan Leppävaaraa.

Ei todellakaan ole välttämätöntä käydä samaa kuivakkaa ja tympeää keskustelua läpi aina vaan uudestaan ja uudestaan. Tahallasi tulkitsit meikäläisen alkuperäisen kysymyksen väärin. Kun korjasin väärintulkintasi, niin nyt se keskustelu sitten onkin jo olevinaan välttämättömyys. Mikä tarve sinulla on väen väkisin ohjata keskustelu väittelyyn siitä, onko Leppävaara lähiö? Se ei ole hedelmällistä, eikä se vie keskustelua eteen päin. Pikemminkin se puurouttaa ja tukahduttaa keskustelun saman kysymyksen ympärille. Olet jo selvästi tuonut esille sen, mitä Leppävaara ei ole. Olisiko aika keskittyä siihen, mitä Leppävaara on (tätähän minä jo alun perin kysyin) ja avata uusi sivu tähän keskusteluun, kiitos. Itse en tosin aio tuhlata tämän enempää aikaa.

[JR]

Jos luulet, että tuo aiemmin linkittämäsi pohdiskeleva kolumni Helsingin sanomissa, joka on julkaistu myös Kotuksen sivuilla olisi Kotuksen kannanotto olet väärässä. Kyseessä on nimenomaan yksittäisen tutkijan pohdiskeleva kolumni, joka ei ehdota mihinkään mitään, vaan pohdiskelee uuskielen merkitystä.

Nyt en tiedä, mistä artikkelista ja kenen yksittäisen tutkijan pohdinnoista oikein puhut. Mainitsemani Kielitoimiston "määritelmä" on Kielitoimiston sanakirjasta. Eikö siinä ole sanoja hieman syvällisemmin pohdittu kuin vain yhden pohdiskelevan tutkijan toimesta?

Kotus ei määrittele lähiötä mitenkään

No nyt pitäisi jo määritellä määritteleminen Eikö Kielitoimiston sanakirja ole Kielitoimiston kanta ja sillä tavalla Kielitoimiston "määritelmä"?

mutta veikkaisin, että kiistatilanteessa myös Kotus kannattaisi Leppävaaran luokittelua lähiöksi

Mikäli Kielitoimisto tekisi näin, olisi Leppävaara yksiselitteisesti lähiö, vaikka en tällaisesta määritelmästä sen järjettömyyden takia pitäisikään. Tällöin Kielitoimiston tosin pitäisi myös päivittää aikaisempia kannanottojaan, jotta se ei olisi sisäisesti ristiriitainen.

Silti edelliset virkkeeni olivat turhia, sillä myös sen perusteella Leppävaara on lähiö. Kolumnin mukaan lähiö on "taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen".

Eli myös Helsingin keskusta on lähiö? Sehän on selvästi taajaman osa, jolla "on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen". Kelpaa minulle. Jos Helsingin keskusta taas ei ole lähiö, ei sitä ole mielestäni myöskään Leppävaara. Tämä pohdinta perustuu tuohon samaiseen Kielitoimiston "määritelmään", kuten alkuperäisessä viestissäni (puolentoista vuoden takaa) toin ilmi.

Kun katson tätä Lepuskin menoa, en näe tässä mitään muuta kuin osan Helsingin taajamaa, jossa on omat palvelunsa.

En totta sanoen oikein ymmärrä, mitä tarkoitat. Jos tarkoitat "Helsingin taajamalla" taajamaa, joka sijaitsee Helsingissä, olet väärässä.

Jos tarkoitat, että Helsinki ja Leppävaara ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, niin toki. Ja molemmat ovat pääasiassa taajamia, sehän on selvää. Ja sekin on selvää, että Helsingin keskusta on suurempi kuin Leppävaara. Jos nämä riittävät siihen, että Leppävaara on lähiö, niin olen samaa mieltä, Leppävaara on lähiö. Näin ei mielestäni kuitenkaan tällä hetkellä ole.

Minusta tässä on käynyt pikemminkin niin, että sinä pidät Leppävaarasta, muttet pidä termistä lähiö. Tästä johtuen yrität kaivaa kaikkia oljenkorsia siihen, ettei Leppävaara muka olisi lähiö.

Olet harhapolulla. Eipä Leppävaara mitenkään ikävä paikka ole, joten kyllä, pidän siitä. Mutta ei minua haittaa termi "lähiö" lainkaan; paitsi tietysti silloin kun sitä käytetään haukkumasanana tai väärin (tämä tietenkin pätee kaikkiin sanoihin, eikä ole itse sanan ominaisuus). Asun itsekin lähiössä ja viihdyn täällä oikein hyvin. Pidän siis myös asuinalueestani (enemmän kuin Leppävaarasta), ja mielestäni termi "lähiö" on oikein sopiva kuvaamaan sitä. En yritä kaivaa mitään oljenkorsia siihen, että alue ei olisi lähiö. Eikö tämä todista spekulaatiosi vääräksi?

Kukaan ei kutsu Leppävaaraa minkään sortin keskukseksi, sillä täällä on yksi keskus ja se on Helsinki.

http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11894;11896

Samaa rataa jatkaen koko Suomessa "kukaan ei kutsu mitään muuta aluetta minkään sortin keskukseksi, sillä täällä on yksi keskus ja se on Helsinki"? Ovatko keskus ja keskusta synonyymeja? Entä ovatko ne toisensa poissulkevia käsitteitä jollain (määrittelemättömän suurella) alueella?

[JR]

Ei todellakaan ole välttämätöntä käydä samaa kuivakkaa ja tympeää keskustelua läpi aina vaan uudestaan ja uudestaan. Tahallasi tulkitsit meikäläisen alkuperäisen kysymyksen väärin.

Kyllä, myönnän. Tämän päivän ensimmäisen viestini aloitus oli jossain määrin vitsi. Minulla jäi kuitenkin sellainen mielikuva siellä SuperLife Labin ketjussa, että viittasit nimenomaan minun mielipiteisiini. Tämän vuoksi oletin, että odotat ainakin minulta vastausta kysymykseesi. Vaikka viestini alkoikin tuolla "onko Leppävaara lähiö"-keskustelulla, mielestäni vastasin esittämääsi kysymykseen kyseisessä viestissä.

Kun korjasin väärintulkintasi, niin nyt se keskustelu sitten onkin jo olevinaan välttämättömyys. Mikä tarve sinulla on väen väkisin ohjata keskustelu väittelyyn siitä, onko Leppävaara lähiö?

Tämä jälkimmäinen kommenttini on mielestäni ihan relevantti, kun keskustellaan Leppävaaraa kuvaavista termeistä. Kuten tässäkin on nyt käynyt ilmi, keskustelua ei suinkaan ole vielä viety loppuun asti, eikä asiassa ole "yhteistä säveltä". Voi toki olla niin (jopa todennäköistä), että yhteistä säveltä ei koskaan löydetäkään. Tarkoituksenani on nimenomaan herättää keskustelua Leppävaaran kehityksestä ja tiettyjen termien sopivuudesta sen kuvaamiseen. Kuinka muuten on mahdollista ottaa Leppävaaralta pois lähiön status, jos asiaa ei joku ensimmäisenä ota esille?

Olen aikaisemminkin sanonut, että kielellinen täsmällisyys on minulle syystä tai toisesta hyvin tärkeää. Tämä on motivaattorini tässäkin aiheessa, vaikka täällä muuta vihjailtiinkin.

[bitterfly]

Leppävaara on yksi Helsingin metropolialueen aluekeskuksista PISTE

Olettaen, että maailmassa kaupungit ovat yhden navan ympärille polarisoituneita pisteitä kuten Helsinki on, ja yhtä napaa ympäröivillä säikeillä olevat pisteet ovat vain aluekeskuksia. Helsingillä ei ole moninapaista metropolialuetta, vaan se muistuttaa Aurinkokuntaamme ja leppävaara voisi olla vaikka sen Jupiter, jos niin halutaan ajatella.

[virtahepo]

Enpä ole tainnut aikoihin kirjoittaa tänne mitään, mutta olen tätä keskustelua kyllä aina välillä ihmetellyt ja nyt on pakko sanoa, että jotkut tuntuvan haluavan tehdä asioista paljon vaikeampia kuin niiden tarvitsee olla. Olen asununut tässä Leppävaaran vieressä lähes koko elämäni, ala-asteella käytiin suunnistamassa Maxin viereisissä metsissä ja nyt siinä on korttelikaupunkia ja Sello. Rautatie-asema oli pusikon keskellä oleva puurakennus. Lähiö Leppävaara oli silloin ja on sitä edelleenkin, tosin nykyään ehkä selkeästi Espoon suurin aluekeskus.

Leppävaara on metsien, peltojen ja suurien liikenneväylien erottama kokonaisuus joka ei ole jatkumo Helsingin kantakaupungille. Se on Helsingin lähiö, kuten ovat myös esimerkiksi Herttoniemi, Malmi, Soukka, Tikkurila tai vaikka Kerava. Mielestäni myös esimerkiksi Lauttasaari on lähiö, vaikka se olisi aikanaan voitu rakentaaa hienosti luontevaksi osaksi kantakaupunkia kuten Tukholman Södermalm.

[zeizei]

"Suunnitteilla on kauppakeskus Sellon viereen sijoittuva kaksikerroksinen tavaratalo, jonka alta löytyy kahden kerroksen edestä pysäköintitilaa."

http://www.talouselama.fi/uutiset/leppa ... us/a716229

Kaksikerroksinen.. Noo voisi sen tehokkaamminkin tehdä noin keskeiselle tontille.

[JR]

jotkut tuntuvan haluavan tehdä asioista paljon vaikeampia kuin niiden tarvitsee olla.

Asiat ovat vaikeita, jos termit ovat epäselviä tai niitä käytetään väärin.

Lähiö Leppävaara oli silloin ja on sitä edelleenkin

Onko sinulla jotain perusteluja sille, miksi Leppävaara on lähiö?

Tautologinen peruste "se on lähiö, koska se on lähiö" ei ole hyvä. Toki kielessä täytyy olla aksiomaattisia sanoja, mutta lähiö ei varmasti ole sellainen, vaan on johdettavissa muita sanoja käyttämällä.

Mielestäni myös esimerkiksi Lauttasaari on lähiö, vaikka se olisi aikanaan voitu rakentaaa hienosti luontevaksi osaksi kantakaupunkia kuten Tukholman Södermalm.

Olen samaa mieltä, varsinkin nykyään, kun toimitilan määrä on entisestään vähentynyt.





Jotta keskustelu saisi hieman lisäpontta, päätin mennä itse sanan lähteelle. Kävin lainaamassa Otto-I. Meurmanin kirjan "Asemakaavaoppi". Siinä on ainakin tämän artikkelin (ilmeisesti tätä taevii tarkoitti)

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2494

mukaan ensimmäinen lähiö-sanan käyttö "nykymerkityksessä". Hän tosin käyttää termiä "asumalähiö", jonka lyhennelmä "lähiö" epäilemättä on. Tässä lainaus (lihavoinnit lisätty):

Kaupungissa on asutus suunniteltava toisistaan erillisiksi osiksi hajakeskitysperiaatetta noudattaen. Kaupunki tulee siten kokoonpannuksi sellaisista asumakunnista (community), joita rakentamattomat metsä- ja viljelysalueet tai laajahkot puistot erottavat toisistaan siten, ettei viihtyvyys häiriinny eikä terveellisyys ja turvallisuus joudu vaaranalaiseksi. Asumakunnat puolestaan jakautuvat samalla tavoin erillisiin pienempiin osiin, asumalähiöihin (neighbourhood unit). Asumakunnilla on omat liikekeskuksensa, tehdas-, varasto- ja liikennealueensa, satamansa ja ratapihansa jne., jotka ovat rakentamattomien vihervyöhykkeiden erottamia toisistaan ja asuntoalueista, jolloin viimeksimainitutkin tarpeen mukaan voivat olla pienempiin osiin jaettuja. Asumakunnilla on myös omat hallintorakennuksensa, sivistysahjonsa teattereita ja kirjastoja myöten, huoltolaitoksensa sekä kauppatorinsa. Asumalähiöillä sitävastoin on vain paikallinen myymäläkeskuksensa, koulunsa, postitoimistonsa ja kokoushuoneensa, joitakin käsityöpajatontteja jne. Se edustaa siten pienempää kaupunkiosasta, jonka laajuuden kenties koulupiiri parhaiten määrittää. Se käsittänee 2000...10 000 asukasta, sopivasti n. 6000 henkeä.

Jokainen asumalähiö rakentuu lopuksi pienistä asumasoluista (residential unit), jotka käsittävät sellaisten vähäisimpien yhteisten laitosten kuin pikkulasten koulujen, ruokaloiden, leikki- ja askarteluhuoneiden, autotallien, pesutupien, keskuslämmityslaitosten yms edellyttämät asuntomäärät.

Oma käsitykseni lähiöstä mukailee melko hyvin tätä sanan alkuperäistä merkitystä. Eli joko Leppävaara ei ole lähiö, tai kyseisen sanan merkitys on muuttunut huomattavasti (viime vuosina?). Tällaista muutosta ei Kielitoimistokaan ole noteerannut.

Olipa Leppävaaran lähiöisyydestä mitä mieltä tahansa, mielestäni voidaan hyvin perustella, että kyseisen termin käyttö Leppävaaran yhteydessä on vähintäänkin kyseenalaista?

[tae]

- Asiat ovat vaikeita, jos termit ovat epäselviä tai niitä käytetään väärin.
- Onko sinulla jotain perusteluja sille, miksi Leppävaara on lähiö?
- Jotta keskustelu saisi hieman lisäpontta, päätin mennä itse sanan lähteelle. Kävin lainaamassa Otto-I. Meurmanin kirjan "Asemakaavaoppi". Siinä on ainakin tämän artikkelin (ilmeisesti tätä taevii tarkoitti):

Kaupungissa on asutus suunniteltava toisistaan erillisiksi osiksi hajakeskitysperiaatetta noudattaen. Kaupunki tulee siten kokoonpannuksi sellaisista asumakunnista (community), joita rakentamattomat metsä- ja viljelysalueet tai laajahkot puistot erottavat toisistaan siten, ettei viihtyvyys häiriinny eikä terveellisyys ja turvallisuus joudu vaaranalaiseksi. Asumakunnat puolestaan jakautuvat samalla tavoin erillisiin pienempiin osiin, asumalähiöihin (neighbourhood unit). Asumakunnilla on omat liikekeskuksensa, tehdas-, varasto- ja liikennealueensa, satamansa ja ratapihansa jne., jotka ovat rakentamattomien vihervyöhykkeiden erottamia toisistaan ja asuntoalueista, jolloin viimeksimainitutkin tarpeen mukaan voivat olla pienempiin osiin jaettuja. Asumakunnilla on myös omat hallintorakennuksensa, sivistysahjonsa teattereita ja kirjastoja myöten, huoltolaitoksensa sekä kauppatorinsa. Asumalähiöillä sitävastoin on vain paikallinen myymäläkeskuksensa, koulunsa, postitoimistonsa ja kokoushuoneensa, joitakin käsityöpajatontteja jne. Se edustaa siten pienempää kaupunkiosasta, jonka laajuuden kenties koulupiiri parhaiten määrittää. Se käsittänee 2000...10 000 asukasta, sopivasti n. 6000 henkeä.

Jokainen asumalähiö rakentuu lopuksi pienistä asumasoluista (residential unit), jotka käsittävät sellaisten vähäisimpien yhteisten laitosten kuin pikkulasten koulujen, ruokaloiden, leikki- ja askarteluhuoneiden, autotallien, pesutupien, keskuslämmityslaitosten yms edellyttämät asuntomäärät.

- Oma käsitykseni lähiöstä mukailee melko hyvin tätä sanan alkuperäistä merkitystä. Eli joko Leppävaara ei ole lähiö, tai kyseisen sanan merkitys on muuttunut huomattavasti (viime vuosina?). Tällaista muutosta ei Kielitoimistokaan ole noteerannut.
- Olipa Leppävaaran lähiöisyydestä mitä mieltä tahansa, mielestäni voidaan hyvin perustella, että kyseisen termin käyttö Leppävaaran yhteydessä on vähintäänkin kyseenalaista?

Quotehirviöleikkiin en enää lähde, vastedes vastaan kokonaisina kirjoituksina. Alkuun on syytä todeta, että voidaan hyvin perustela, että termin lähiö käyttö Leppävaaran yhteydessä ei ole millään lailla kyseenalaista. En edes ymmärrä, miksi tätä keskustelua tältä osin jatkaa. Toisekseen tulkintasi asemakaavakirjasta vahvistaa tulkintani: asemakaavasuunnittelijat saavat ammattijargonissaan kutsua raioneitaan aivan miksi haluavat, suomeksi Leppävaara on lähiö. Jos haluaa larpata alan asiantuntijaa, kannattaa ammattijargonia käyttää kaavoitusyksikköjen kokouksissa, ei maallikkojen kanssa internetissä keskustellessa.

Mitä Kotukseen tulee, niin sen antama määrittely ei ole muuttunut, sillä siihen ei ole mitään tarvetta. Yleisesti hyväksytyn hyvän suomen mukaan lähiö on loistava sana kuvaamaan Leppävaaran kaltaisia paikkoja. Kotuksen kannalta tämä kysymys ei yleisesti ottaen ole mitenkään merkittävä, sillä yleisesti tunnettujen sanojen merkityksiä ei Kotus päätä vaan kirjaa ylös. Lähiö on loistava yleistermi – asumakunta, asumalähiö tai asuntoalue ovat turhaa jargoania, jotka eivät juureutuneet yleiskieleen. Leppävaaran muuttaminen suomessa joksikin muuksi kuin lähiöksi on mielestäni hivenen huvittavaa hiusten halkomista, joka ei palvele juuri mitään tarkoitusta. Vertailukohtana todettakoon se, että yhtä naurettavaa olisi, jos politologi tulisi Talon politiikkalankaan yrittämään muuttaa maallikkojen kielenkäyttöä politiikasta keskustellessa ja vaatisi tilalle omaa jargoniaan. Facepalm ei olisi myöskään kaukana, jos musiikkitieteilijä sotkeentuisi Talon black metal -keskusteluun oman tieteenalansa teorioineen.

[Klazu]

Hahaa, loistava keskustelua jälleen kerran! Ainoa tikku jonka tähän tällä kertaa laitan on, että Kerava on kylläkin Helsingin esikaupunki, eikä lähiö.

[Purkki^]

^ Jep, ja Savio on Keravan lähiö.

Tää koko keskustelu on ihan turhaa jankuttamista. Lähiö sana on muuttunut vuosien varrella negatiiviseksi ja jos joku ei tykkää siitä niin ei itse tarvitse käyttää. Mielestäni Leppävaara on Espoon kaupungin osa ja iso aluekeskus. 70-luvun kielellä lähiö.

Tietenkin lähiö sanan käyttäjä voi ajatella miten lauseen muodostaa. Selkeästi huomaa, että joskus ihmiset käyttävät lähiö sanaa negatiivisessa muodossa. Jotkut luulevat olevansa parempi kun asuvat kaupungin keskustassa, eikä lähiössä. Ihan kuin ne lähiöissä asuvat olisivat jotenkin huonompia ihmisiä.

[Clepe]

Hieman jankkaamista tämä keskustelu, mutta riidan osapuolilla toki on pointtinsa. Leppävaara on hallinnollisesti kaupunginosa, tästä varmasti jokainen on yhtä mieltä, eli ei siitä sen enempää.

Jos palataan siihen lähiön alkuperiäiseen suomalaiseen määritelmään eli: "Lähiö on asukasluvultaan pienehkö ja muodostaa palveluiden ja viheralueiden osalta melko itsenäisen kokonaisuuden."
Leppävaaran kaupunginosa ei täytä kohtaa "asukasluvultaan pienehkö", sillä asukkaita on lähes 25000 kun lähiössä kuuluisi asua enintään 10000 asukasta. Lisäksi alue ei ole yhtenäinen, sillä aluetta jakaa erittäin voimakkaat estevaikutukset omaavat liikenneväylät kuten kehä I, rantarata sekä Turuntie. Toki Mestaritunneli muuttaa tilannetta hieman, eli käytännössä Leppävaaran kaupunginosa koostuu vähintään kolmesta lähiöstä. Lisäksi Leppävaara on merkittävä aluekeskus.

Lähiöitä voi myös tarkastella rakenteellisesta näkökulmasta. Tämä on kuitenkin täysin ihmisten mielikuvien varassa eikä siihen oteta kantaa lähiön määritelmässä. Leppävaaran uutta osaa ei mielletä rakennustavaltaan lähiömäiseksi. Taustalla kuitenkin luultavasti on se ettei haluta luoda mielikuvaa lähiöstä.

Toisaalta nykyisin kun hajurakometsiä täydennysrakennetaan ja lähiöt yhdistyvät rakenteeltaan on enää vaikea käyttää sanaa lähiö alkuperäisessä määritelmässään. Siksi nykyisin puhekielessä käytetään sanaa lähiö kun tarkoitetaan, että kyseinen alue ei ole kantakaupungissa, mutta kaupungissa kuitenkin. Se että suomen kielessä ei ole sanaa joka kuvaisi tälläistä lähiömaton osaa paremmin kuin lähiö on toki ongelma, mutta jotta suurin osa ymmärtäisi mitä tarkoitetaan on mielestäni sanan lähiö käyttö hyväksyttävää, vaikkei lähiön alkuperäinen määritelmä täyttyisi.

[JR]

Pahoittelut pitkähköstä viestistä, mutta mieleen tuli paljon ajatuksia, jotka haluan tuoda esiin.

voidaan hyvin perustela, että termin lähiö käyttö Leppävaaran yhteydessä ei ole millään lailla kyseenalaista.

Ei millään lailla? Termin käyttö tuossa yhteydessä on vastoin Kielitoimiston sanakirjaa sekä sanan alkuperäistä käyttötarkoitusta. Silti ei millään lailla kyseenalaista? Hämmästyttävää.

Toisekseen tulkintasi asemakaavakirjasta vahvistaa tulkintani: asemakaavasuunnittelijat saavat ammattijargonissaan kutsua raioneitaan aivan miksi haluavat, suomeksi Leppävaara on lähiö. Jos haluaa larpata alan asiantuntijaa, kannattaa ammattijargonia käyttää kaavoitusyksikköjen kokouksissa, ei maallikkojen kanssa internetissä keskustellessa.

Hieman erikoinen tämä jako "ammattijargonin" ja puhekielen välillä. Tuosta saa sen kuvan, että ammattijargonin käyttö puhutussa kielessä on jotenkin kiellettyä, eikä se ole edes suomea. Kyseinen sana on kuitenkin peräisin sieltä "ammattijargonista", jossa se on melko selvästi määritelty. Miten se on ylipäätään päätynyt "suomen kieleen", jos sitä ammattijargonia ei saa käyttää "maallikkojen kanssa keskusteltaessa"?

Tässä tulee vastaan myös aika ikävä kielen ongelma. Nimittäin, jos termin oikea tarkoitus ja puhutussa kielessä käytetty tarkoitus ovat ristiriitaisia, voi kommunikaatio olla hankalaa. Mistä edes tietää, milloin puhuja käyttää "ammattijargonia" ja milloin ei. Kuinka nämä kaksi sanaa erotellaan toisistaan? Nythän esim. lauseet "Leppävaara on lähiö" ja "Leppävaara ei ole lähiö" voisivat olla samanaikaisesti totta, missä ei tietenkään ole mitään järkeä. Itse lähtisin siitä, että puhekieltä olisi syytä ohjata sellaiseen suuntaan, että tällaisilta ristiriidoilta vältyttäisiin. Yleiskieli on kuitenkin se korrektimpi suomen kieli puhekieleen verrattuna. Sama koskee myös puhekielen epäloogisia ja muita epäselviä ilmauksia. Näinhän Kielitoimisto tekeekin, eli toteaa, että esim. jonkin tietyn ilmauksen käyttämistä tulisi välttää.

Itse ymmärrän yllä olevan lainauksen siten, että "oikeasti (yleiskielen mukaan) Leppävaara ei ole lähiö, mutta puhekielessä sitä usein kutsutaan lähiöksi". Olen samaa mieltä, paitsi että kutsun puhekielen ilmausta "virheelliseksi". Kai siitä olet sentään samaa mieltä, että sanan alkuperäisen määritelmän mukaan Leppävaara ei ole lähiö? Entäpä Kielikeskuksen sanakirjan antaman merkityksen mukaan?

Sinusta ei siis ole mahdollista, että kieltä käytetään yleisesti (kenties huomaamatta) väärin. Itse olen eri mieltä.

Mitä Kotukseen tulee, niin sen antama määrittely ei ole muuttunut, sillä siihen ei ole mitään tarvetta.

Onhan sille selvästi tarvetta, kun sanaa käytetään Kielitoimiston "määritelmästä" poikkeavalla tavalla. Vai oletko sitä mieltä, että Kielitoimiston sanakirjan kanta on se, että Leppävaara on lähiö?

Yleisesti hyväksytyn hyvän suomen mukaan lähiö on loistava sana kuvaamaan Leppävaaran kaltaisia paikkoja.

Olen tässä juuri yrittänyt selittää, miksi se on erityisen huono kuvaamaan jotain aluetta tuollaisessa äärimmäisen laveassa määritelmässä. Se ei nimittäin kuvaa lainkaan alueen sisäisiä ominaisuuksia. Tällä tarkoitan sitä, että aluetta sisältä käsin tarkasteleva henkilö ei voisi päätellä, onko kyseessä lähiö vai ei. Ainoastaan karttaa katsomalla se olisi lopultakin mahdollista. Sinun mukaasi termi "lähiö" kertoo ilmeisesti vain ja ainoastaan kaksi asiaa; sen, että alueen lähellä (kuinka lähellä?) on vähintään yksi toinen urbaani alue ja että vähintään yksi näistä muista alueista on suurempi kuin kyseessä oleva. Alkuperäinen termi lähiö viittasi nimenomaan alueen sisäisiin ominaisuuksiin. Tällaiseksi olen itse aina mieltänyt käsitteen "lähiö"; siis, että kun lähiössä liikkuu, huomaa sen olevan lähiö.

Jos vaikkapa Riihimäki siirtyisi sellaisenaan Leppävaaran paikalle, muuttuisiko se lähiöksi? Jos vastaus on kyllä, voi tätä jatkaa pisteeseen, jossa ei ole enää mitään järkeä. Se tekisi myös mahdottomaksi useamman keskustan olemassaolon. Klazu ei ainakaan ole samaa mieltä, sillä hän tässä taannoin mainosti Berliinissä olevan peräti kolme keskustaa. Voisiko Helsingillä olla useampi keskusta?

Kun puhut suomesta, tarkoittanet puhekieltä. Yleiskielihän on selvästi tarkemmin "säänneltyä". Suurin osa ihmisistä ei varmastikaan ole koskaan analysoinut sanan "lähiö" täsmällistä merkitystä. Mikäli kaduntallaajalta kysytään, onko Leppävaara lähiö, hän saattaa spontaanisti, asiaa tarkemmin miettimättä, vastata, että on. Jos sen sijaan pyydetään määrittelemään lähiö tai ainakin listaamaan välttämättömiä ja riittäviä ehtoja, pidän hyvin todennäköisenä, että lopputulos on joko jollain tavalla ristiriitainen tai sitten sen mukaan Leppävaara ei olekaan lähiö. Tällainen on selvä ristiriita kyseisen ihmisen kielenkäytössä. Mielestäni on siis hieman kyseenalaista edes vetää johtopäätöstä ihmisten määritelmästä lähiölle vain sen perusteella, mitä monet ovat Leppävaarasta mieltä. Sitä paitsi, on epäilemättä olemassa myös ihmisiä, joiden mielestä Leppävaara ei ole yksiselitteisesti lähiö. Kuinka monen täytyy olla sitä mieltä, jotta Leppävaara ei enää olisi lähiö?

Kotuksen kannalta tämä kysymys ei yleisesti ottaen ole mitenkään merkittävä, sillä yleisesti tunnettujen sanojen merkityksiä ei Kotus päätä vaan kirjaa ylös.

Se on kirjannut ylös käytännössä sen alkuperäisen merkityksen.

Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta, joten kyllä Kotuksella on hieman suurempikin rooli kuin vain sanojen merkitysten kirjaaminen. Se ohjaa ja kehittää suomen yleiskieltä.

Lähiö on loistava yleistermi – asumakunta, asumalähiö tai asuntoalue ovat turhaa jargoania, jotka eivät juureutuneet yleiskieleen.

Siis yleiskieleen, johon myös ammattijargon kuuluu, ne nimenomaan kuuluvat. Puhekielessä termiä "lähiö" käytetään joskus melko laveasti.

Leppävaaran muuttaminen suomessa joksikin muuksi kuin lähiöksi on mielestäni hivenen huvittavaa hiusten halkomista, joka ei palvele juuri mitään tarkoitusta.

Olen yrittänyt perustella, minkälaista tarkoitusta se palvelee. Mikäli "lähiö" kattaa liian laajan kirjon rakennettuja alueita, menettää termi alkuperäisen tehonsa. Sinun käyttämäsi lähiö tuntuu lähes synonyymilta esim. aluekeskuksen tai esikaupungin kanssa. Eikö olisi ihan järkevää, että lähiö säilyttäisi alkuperäisen merkityksensä ja kuvaisi jotain täsmällisempää aluetta?

Vertailukohtana todettakoon se, että yhtä naurettavaa olisi, jos politologi tulisi Talon politiikkalankaan yrittämään muuttaa maallikkojen kielenkäyttöä politiikasta keskustellessa ja vaatisi tilalle omaa jargoniaan. Facepalm ei olisi myöskään kaukana, jos musiikkitieteilijä sotkeentuisi Talon black metal -keskusteluun oman tieteenalansa teorioineen.

Pidän tätä näkökantaa jotenkin kummallisena. Kyllä se maallikkojen kieli kuitenkin pohjautuu taustalla olevaan ammattikieleen. Puhuttaessa vaikkapa lämpötilasta, ei voi ohittaa kyseisen käsitteen täsmällistä merkitystä, joka tulee fysiikasta. Puhekieli ja ammattikieli kietoutuvat yhteen tavalla, joka tekee niiden erottamisen toisistaan hyvin hankalaksi.




Jotta tällä keskustelulla voi edes olla joku järjellinen määränpää, kysyn vielä lopuksi yhden asian. Onko meidän näkemyksiemme ero vain siinä, että Leppävaara ei mielestäsi ole vielä kasvanut ja kehittynyt tarpeeksi, jotta se ei ole lähiö. Eli onko täysi mahdottomuus, että Leppävaaran kutsuminen lähiöksi olisi joskus mielestäsi virheellistä?