Iggy.P kirjoitti:Sam, yllättävän urbaanilta sait Oulun näyttämään noissa kuvissa!
Et kai vihjaa, että huijaan?

Kalevassahan arvosteltiin pari päivää sitten aivan oikein ylivarovaisia ratkaisuja, lähiömäistä keskustaa ja kaupunkikuvan sekavuutta - ehkä tiettyjen juttujen "unohtaminen" kuvista on ihan suotavaa, niin kuin oot varmaan sinäkin täällä asuessasi huomannut.
--
Vappuaattona teekkarifuksit kastettiin teekkareiksi vanhan ylioppilastalo Rauhalan takana Hupisaarilla.
Porukkaa oli koleasta säästä huolimatta ihan mukavasti paikalla.
Tämmöinen keli oli vielä jokunen viikko ennen vappua...
...mutta
Rajakylän ostarilla on aina vappu, oli sää sitten mikä tahansa.
Alue sijaitsee noin 7 km:n päässä keskustasta. VVO:lla, YH:lla & kumppaneilla on kova työ löytää asukkaita joihinkin kämppiin huolimatta edullisista vuokrista ja suhteellisen hyvistä lähipalveluista.
Uudisrakentamisella on pyritty pitämään 60-/70-luvun lähiön väkilukua samana ja parantamaan keskeneräiseksi jäänyttä kaupunkikuvaa. Pihat ja viheralueet olivat melkoisen kolkkoja ennen kymmenen vuoden takaista lähiöuudistusprojektia.
Tiivis-matala-alue ostarin liepeillä monipuolistaa asuntojakaumaa.
1970-luvulta periytyvää mainetta halutaan näköjään pitää yllä.
Naapurilähiö
Toppila rakennettiin 1990-luvulla ja on nykyään kenties heikommassa maineessa kuin Rajakylä. Kaupunkimaisesti rakennetun alueen fyysiset puitteet ovat ok, vaikkakin katutilaan kaipaisi hieman enemmän vehreyttä. Paikka paikoin myös julkisen ja yksityisen tilan erottelu on epäselvää, mikä ei käy kuitenkaan näistä kuvista ilmi.
Vanhassa Toppilan sellutehtaan keittämössä on nuoriso- ja opiskelija-asuntoja.
Asunnoiksi on remontoitu myös keskustan kupeessa
Myllytullissa sijaitseva vanha kasakkakasarmi vuodelta 1860. Alueella on muitakin vanhoja teollisuus- ym. rakennuksia uudiskäytössä.
Kasakkakasarmi on sievästi osana korttelipihaa.
Uudisrakentamista ruutukaava-alueella
Hollihaassa. Kerrosluku kolme ja risat on kompromissi kaupungin ja maanomistajan välillä. Kaupunki olisi halunnut sopeuttaa rakentamisen paremmin vihreään suojelutaloon, kun taas maanomistaja halusi ainakin neljää asuinkerrosta. Toteutunut ratkaisu vaikuttaa himpun verran ylivarovaiselta.
Koiton kortteli edellisen kuvan vihreän talon kulmalta aikaisemmin alkaneen diagonaalisen Nuottasaarenkadun varrella.
Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor toimii lääninarkkitehti Victor Sucksdorffin piirtämässä, 1906 valmistuneessa puurakennuksessa
Heinäpäässä ruutukaavan etelälaidassa. Minun puolestani voisi useita arvotaloja suunnitellut Victor-vainaa saada oman nimikkokadunkin toimintakeskuksen lisäksi.
Parin kilometrin päässä keskustasta terapeuttisesti puistossa sijaitsevat klassistiset piirimielisairaalan rakennukset ovat tulleet jälleen peruskorjausikään.
"Piirin" maille rakennettiin 1990-luvulla muun muassa
Peltolan asuinalue.
Pulu palomuurissa.
Tyylikkäästi kulunut talo laitakaupungilla II:ssa kaupunginosassa eli
Vaaralla, joka on liikkeidensä ja ilmapiirinsä osalta tämän 130 000 asukkaan junttilan varmaankin suvaitsevaisin ja monikulttuurisin alue. Asujaimistoltaan edellä mainittu Toppila taitaa viedä monikulttuurisuusrankingin ykkössijan.
