Taloforum.fi

[Joggeri]

Luulen että tämän rakennuksen suunnittelussa on vaikuttanut sen lisäksi, että ympäröivä talokanta on 1 -kerroksinen puutalo ja 2 -kerroksinen vanha jugendtalo, Brahenkadun ja Ratapihankadun kulmaan vanhojen puutalojen paikalle rakennettava uudisrakennus, ja koko Brahenkadun kortteliosuuden tulevan päädyn luonne ulottuen Läntiselle Pitkällekadulle? Eli tietty kokonaisuus jossa sen lisäksi että uuden pitää olla uutta ja näyttää siltä, mutta ei haluta tehdä vaikutelmaa jossa katunäkymä vaikuttaisi että on suihkautettu hajuvetta lihapullille. Ei siis mitään sellaista "älytalo" -efektiä jota konsuli Vihanto suunnitteli kauppatorin kulmaan

Tässä siis Brahenkadun ja Ratapihankadun kulmaan tuleva rakennus jonka alta parhaillaan ollaan purkamassa paria puutaloa.
Konsuli Vihannon "älytalosta" ja sen sopivuudesta käytiin Talonkin sivuilla debattia jossa kiivailtiin puolesta ja vastaan. http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=23& ... start=1072
Tämä As Oy Peukaloinen on tässä siis osa korttelikokonaisuutta jossa ajatuksena on ajallisesta kerroksellisuudesta huolimatta samanhenkisyys, eikä niin että joku hehkuisi timanttina sormuksessa. En kuitenkaan tiedä onko näin, arvelen että olisi?
Jos saisit valita Peukaloiselle värityksen, millainen se olisi, ja jos voisit muuttaa rakennusta, mitä siitä muuttaisit?

"Hajuvettä lihapullille" Tuo Brahenkadun ja Ratapihankadun kulmaan tuleva rakennus näyttää jo onnistuneemmalta, vaikkakin jotenkin lähiömäiseltä. Onneksi siinä on liiketilaa. En ole perehtynyt kyseiseen alueeseen mitenkään, joten en osaa ottaa huomioon ympäristöä. Viereisistä taloista päätellen lähes koko kortteli lienee vanhaa rakennuskantaa? Suomessa kun täydennysrakennetaan, keskitytään niin tarkasti varjelemaan vanhaa miljöötä, että uuden rakennuksen esteettinen suunnittelu unohdetaan. Mielestäni uuden kohteen arkkitehtuuri tulee olla pääosassa, eikä toisin päin. Olkoonkin että otetaan vanha huomioon - ei kaikkea uudessa rakennuksessa tarvitse tehdä vanhan rakennuskannan ehdoilla. Arkkitehdeille ei tunnu muita värejä olevankaan, kuin pastellin värit, valkoinen ja uudempana löydöksenä musta/tummanharmaa.

Kaipaan pieniä irtiottoja ainaisten sinnepäin toteutuksien joukkoon. Tässä kohteessa voisi ihan hyvin käyttää eri väriä kuin viereisten rakennuksien pinnassa ja muotoilla julkisivu rohkeammin - ottaa vaikka vaikutteita viereisistä rakennuksista. Ei se ole niin kallista kuin rakennusyhiöt antavat ymmärtää. Muutoin rakennus näyttää laadukkaalta - vain se mielenkiintoisuus puuttuu. Tälle alueelle korkeammat rakennukset lienee nou-nou-kamaa, mutta hieman modernimpien rakennusten kylkeen nousevat tornit korttelikaupungissa olisivat nykyään ihan perusteltu ratkaisu monessa mielessä. En tiedä sitten miten Turussa, mutta Tampereelle se ainakin sopii ja Helsinki menee varmasti 5-10 vuoden sisään ohi. Toivottavasti Turku pysyy kilpailukykyisenä. Oli niitä korkeita rakennuksia tai ei.

[Ukilainen]

Juutalainen seurakunta kaavailee uudisrakennusta

Juutalaisen synagogan viereen ollaan siis kaavailemassa tehokkaampaa rakentamista nykyisen 2-kerroksisen tilalle. Varmasti hyvä tilaisuus saada erikoinen synagogakin paremmin esille ja kun seurakunta on rakennuttajana, arkkitehtuurikin voi olla normaalia kiinnostavampaa.

Google street view

[Darre]

Juutalainen seurakunta kaavailee uudisrakennusta

Juutalaisen synagogan viereen ollaan siis kaavailemassa tehokkaampaa rakentamista nykyisen 2-kerroksisen tilalle. Varmasti hyvä tilaisuus saada erikoinen synagogakin paremmin esille ja kun seurakunta on rakennuttajana, arkkitehtuurikin voi olla normaalia kiinnostavampaa.

Google street view

Tuo purettava rakennus ei ole lainkaan oman aikansa arkkitehtuurin huonommasta päästä jos sille tehtäisiin pintaremppa ja maalattaisiin. Rakennushan on selkeästi jätetty matalaksi synagogan takia. Tästä huolimatta tuo tehokkaampi rakentaminen on ihan ilahduttavaa, koska paikka on aika keskeinen.

Hienoa, että Brahenkadun hieman sekavaa linja-autoaseman puoleista osuutta aletaan kehittämään. Siihen Brahenkadun ja Läntisen pitkänkadun kulman parkkipaikkan tilalle kun vielä saisi jonkun rakentamaan jotain järkevämpää.

[Kantti]

Tuo synagogan tontille aikanaan rakennettu matala talo on erittäin nätti ja noudattelee aikansa muotoja. Ainoa joka siinä ihmetyttä on sen mataluus? Kyllä tuohon aikaan 1950 -luvulla tehtiin keskustaan ainakin 6-7 kerrosta säännönmukaisesti. Arvelen että talosta haluttiin jostakin syystän tehdä tällainen matala. Voisi kuvitella että on pelätty korkeamman rakennuksen alkavan dominoida kulmaa synagogan kustannuksella, jonka kuitenkin on tarkoitus olla selvästi keskeinen?

Toivoa sopii tontinomistajan haluavan sellaista rakennusta joka kauniiseen synagogaan peilautuessan korostaa vanhemman rakennuksen kauneutta, ja päinvastoin, synagogaan rinnastuessan uusi talo avaisi laadukkaasti tämän päivän asuintalopiirtämisen parhaita katunäkymiä.

[1000ft]

Tässä vastavalmistunut Kir... ei vaan Kuralan silta. Tämähän on oikeasti tarpeellinen .

[Kantti]

Tästä Kuralan uudesta sillasta on jo parranpärinää tämän päivän Turun Sanomissa, jossa kaaren vinouksia on moitittu liian jyrkiksi ja talvella liukkaiksi, vaadittu korjauksia tai sillan tekemistä uudelleen!

Näyttää tämä Kuralan osuus näissä Aurajoen ylityksissä kovin kivikkoiselta. Ensin kampiföri oli kaikkien, usean vuoden aikana tehtyjen korjauksien jälkeenkin susi, ja vastavalmistunut kevytsiltakin saa oitis rankkaa kritiikkiä. Kaupungin puolelta minkäänlaista korjausta ei ole luvassa, eikä silta myöskään kuulu talvihoidettavien väylien listalle sillan talvisesta liukkaudesta valitettaessa.

Pitääpä joku kerta mennä katsastamaan tämäkin jotta voi jotakin omakohtaista sanoa. Tuossa kohtaa: http://goo.gl/maps/eeSOT

[Tehari]

Niin siis kampiförihän päätettiin loppujen lopuksi poistaa koska sitä vandalisoitiin useasti. Mikään silta tai mikään muukaan rakennus ei ikinä miellytä kaikkia, aina jokin olis pitäny tehdä toisin. Kritisoijat voi aina uida tai kahlata tosta yli, ei ole pakko mennä siltaa pitkin jos se niin ärsyttää.
Jos sillasta olis tehty oikea silta, varmasti joku valopää ajaisi siitä yli autolla tai jollain muulla mihin sitä ei ole tarkoitettu.
Mitä tulee sillan jyrkkyyteen niin onhan tossa molemmilla puolilla kaide mistä voi pitää kiinni. Myöskin jos se on liukas niin turha kokeilla kuka on ekana ylitse, voihan ton ylittämiseen käyttää 5 minuuttia ja ottaa rauhallisesti, ettei vaan loukkaa itseään.

[Darre]

Kampiföriä taisi vaivata sekä tekniset ongelmat että ilkivalta. Muistaakseni sen vaijeroinnin kanssa oli suuria ongelmia. Kun siellä kävin 2009 kesällä niin se kampi oli ilmeisesti väännetty irti ja heitetty todennäköisesti jokeen. 2010 se jumiutui täysin keskelle jokea ja pelastuslaitoksen piti veneellä käydä noukkimassa matkustajat. Aikamoinen murheenkryyni oli tämä kampiföri, joskin idea oli hyvä.

[Kantti]

Kampiföriä taisi vaivata sekä tekniset ongelmat että ilkivalta. Muistaakseni sen vaijeroinnin kanssa oli suuria ongelmia. Kun siellä kävin 2009 kesällä niin se kampi oli ilmeisesti väännetty irti ja heitetty todennäköisesti jokeen. 2010 se jumiutui täysin keskelle jokea ja pelastuslaitoksen piti veneellä käydä noukkimassa matkustajat. Aikamoinen murheenkryyni oli tämä kampiföri, joskin idea oli hyvä.

Kampiförin koneisto oli alunperin susi eikä toiminut ajatellulla tavalla. Sen aikaa kuin toimi, oli hiton raskas, sitä modifioituun varmaan pari kertaa mutta jäi kuitenkin niin raskaaksi edelleen että ei ollut oikein käyttökelpoinen siltäkään osin.

Itse ei tullut koskaan kokeiltua, ja vaikeaa se olisi ollutkin koska oli varmaan puolet ajasta korjattavana!

[Kantti]

Nyt Kuralan siltaa rempataan kuitenkin heti kärkeen.

Aurajoen kaarisilta korjataan turvalliseksi

Lähialue | Turun Sanomat 19.12.2013 17:12
Aurajoen Halisten ja Kuralan välillä ylittävä uusi ponttonisilta on osoittautunut liian liukkaaksi jalankulkijoille.

Käyttäjät ovat todenneet kaarisillan teräsritilän liukkaaksi ja lisäksi pienten koirien tassujen on pelätty vahingoittuvan ritilöissä. Sillan ponttonit rakentanut A-laiturit on lupautunut rakentamaan veloituksetta joululahjana Turun kaupungille kaarisillan reunaan jalankulkua helpottavan porrasrakenteen. Askelmien lisäksi rakenteeseen tulee umpinainen levy, jolloin koiratkaan eivät loukkaa tassujaan.



Porrasrakenne on myös tarkoitus mitoittaa siten, että esimerkiksi lastenvaunujen kanssa voi kulkea askelmia pitkin. Toinen puoli kaarisillasta jätetään ritiliköksi, jotta lumi ja jää eivät pakkaannu sillalle ja se olisi käyttökelpoinen myös talvella. Asennustyöt tehdään Kuralassa perjantaina ja käytössä uusi rakenne on vielä samana päivänä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/575363 ... valliseksi

Ehkä tämän sillan korjaus kuitenkin on yksittäinen tapaus, eikä kuten kampiförin kohdalla josta ei kalua tullut. Ideana kampiföri oli hieno, ei vain saatu toimimaan tarkoituksenmukaisesti.

[Darre]

Ehkä tämän sillan korjaus kuitenkin on yksittäinen tapaus, eikä kuten kampiförin kohdalla josta ei kalua tullut. Ideana kampiföri oli hieno, ei vain saatu toimimaan tarkoituksenmukaisesti.

Tuossa kuvassa kun katselee niin onhan toi keskikohta aika jyrkkä ja materiaalina jäisenä varmasti liukas, joten ymmärrän että herättää hieman närää siellä kulkijoissa. Ja jos totta puhutaan niin kyllä tämä silta hieman viritykseltä näyttää. Eiköhän jäät sen vie sitten keväällä viimeistään. Ei ne ongelmat tähän voi jäädä.

[Darre]

Joku ääliö sitten ehti rikkoa jo yhden pleksin uudesta Kirjastosillasta jouluna. Korjaus siirtyy kevääseen koska elementin liitosten kuivuminen vaatii yli 15 asteen lämmöt. Että näin. Oli ihan kivellä vissiin hakattu.


Kuva Aamuset http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/u ... -hajotettu

YLEn uutinen http://yle.fi/uutiset/kirjastosilta_jou ... si/6998741

[Kantti]

Päivän Turun Sanomissa oli artikkeli Kaupunginteatterin jo pitkään puhutusta peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Kaupunginteatteri muuttaa Logomoon touko- kesäkuussa jonka jälkeen remppa alkaa, päättyäkseen 2016 syksyyn. Korjauksessa uusitaan koko rakennuksen tekniikka ja rakennetaan teatterin taakse pitkään kaivatut lisätilat. Myös näyttämötornin Auransillan puoleiselle sivustalle rakentuu uusi takanäyttämö, johon asennetaan mediaseinä. Peruskorjauksen on suunnitellut LPR-arkkitehdit Oy.



Pohjatietoa LPR-arkkitehdit Oy:n sivuilta.

Turun kaupunginteatterin korjaus- ja laajennushanke on esimerkki modernin rakennuksen suojelusta ja korjaukseen ja laajentamiseen liittyvän problematiikan ratkaisusta. Laajennustyö on kaupunkikuvallisesti haasteellinen teatterin keskeisen ja näyttävän sijainnin vuoksi. Työssä esiin nousevat modernin arkkitehtuurin suojelukysymykset sekä uuden laajennusosan liittäminen olemassa olevaan siten, että laajennuksella on oma karaktäärinsä samalla kun alkuperäisen osan identiteettiä ja integriteettiä suojellaan. Tämän vuoksi vuoropuhelu ja yhteistyö Museokeskuksen sekä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa on osa suunnitteluprosessia.

Turun kaupunginteatterin rakennus on valmistunut 1962. Sen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos. Rakennus sijaitsee Turun kaupungin sydämessä, Aurajoen varrella ja se on kaavassa suojeltu. Rakennus toteutettiin aikanaan tiukalla budjetilla ja lisätilojen tarve ja tilojen muutostarpeet tulivat ajankohtaisiksi jo kymmenen vuotta uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen. Rakennuksen täytettyä 50 vuotta aloitettiin kaupungin puolesta peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu.

LPR-arkkitehdit toteutti tarveselvityksen ja luonnossuunnittelun hankesuunnitelmaa varten. Suunnitelmassa kartoitettiin nykyiset toimitilat ja niiden puutteet sekä laadittiin tilaohjelma yhteistyössä käyttäjien kanssa. Laajennus- ja korjaustyön painopisteet ovat laajennusosan sovittamisessa olemassa olevaan teatterirakennukseen ja vaativaan maastoon, toiminnallisen monimuotoisuuden ratkaisemissa, talotekniikan uudistamisessa ja kaupunkikuvallisissa aspekteissa.

Tuotantotilat ajanmukaistetaan: laajennusosaan sijoitetaan uusi metalli- ja puutyöverstas, maalaamo sekä puvustamo ja verhoomo. Laajennukseen sijoitetaan myös uusi teatterisali. Lisäksi päänäyttämön yhteyteen lisätään tilaa lavasteiden vaihdolle. Laajennuksesta johtuen myös liikenne-, pysäköinti- sekä tavaraliikennejärjestelyt suunnitellaan uudelleen. Teatterin talotekniikka ajanmukaistetaan.

Rakennuksen alkuperäinen kalustus sekä ovet ja ikkunat inventoidaan suunnitteluprosessia varten.

Suunnitelmaa on havainnollistettu asema- ja pohjapiirrosten lisäksi 3d-havainnekuvilla. Pistepilvitekniikkaa hyödynnetään teatterirakennuksen mallinnuksessa.

http://www.ark-lpr.fi/type-referenssi/t ... nteatteri/

Turun kaupunginteatterin laajennuksesta on puhuttu kymmeniä vuosia, nyt vihdoin ollaan toteutuksessa!

[Luukie]

Toi nyt oli tiedossa ettei Kirjastosilta säästy tihutöiltä. Juuri tuon lasin takia, Miten kestävää tuo on, onko mahdollista että joku vahingossa tai kännissä on kova ajanut vahingossa tuota päin? Uutinen nyt vähän johtaa harhaan, varmasti potkaisemalla tuonkin saa rikki. Mutta noita tulee sattumaan varmaan 2-5 vuodessa. Eihän tuo nyt niin rumalta näytä ja kesällä ainakin saa nopeasti korjattua, tietenkin ikävää tuollainen. Silta on ¨syrjässä¨ niin tuollaista on helppo harrastaa. Kun näin ekat havainnekuvat tuosta tulevasta sillasta niin eka pelko oli että joku sankari ostaa spray-pyrkin ja juoksee sillan poikki spreijaten noi pleksit.

http://tinyurl.com/onyuel3 onhan toi nyt selvästi turun rumin talo tällä hetkellä. Tuosta tulee mentyä monesti ohi niin on jo tottunut rumuuteen, mutta hyvä että peruskorjataan. Ainakin rendeissä näyttää vähän paremmalta, tuon vihreän värin oisi voinut vaihtaa vaikka siniseen. Ihan vain siksi ettei muistuta liikaa vanhaa rötisköä. Hyvä tuosta varmasti tulee vaikka pitkä projekti ja tornista tulee varmaan ihan hieno. Tietty näin kateellisena turkulaisena voisi sanoa, että voisivat siihen torniin pistää vähän korkeutta lisää. I geed.

[hmikko]

Ainakin rendeissä näyttää vähän paremmalta, tuon vihreän värin oisi voinut vaihtaa vaikka siniseen. Ihan vain siksi ettei muistuta liikaa vanhaa rötisköä.

Vihreä tavara tuossa on siis hapettunutta ja ajan saatossa patinoitunutta kuparia, ja kupari taitaa olla julkisivumateriaalien joukossa arvokkaimmasta päästä. Sitä ei varmasti olla vaihtamassa mihinkään ja kuvien perusteella veikaten sitä on tulossa laajennusosaankin. Itseäni on enemmän tökännyt silmään nykyisessä teatterissa julkisivun valkoiset levyt, jotka näyttävät halvoilta eivätkä mielestäni sovi yhteen muiden materiaalien kanssa. Joka tapauksessa talo on suojeltu, joten 60-lukulainen ilme on pakkokin säilyttää.

Tietty näin kateellisena turkulaisena voisi sanoa, että voisivat siihen torniin pistää vähän korkeutta lisää.

Tornissa on siis päänäyttämön yläpuolinen tila teatteritekniikkaa ja nostokoneistoa varten. Se on aikanaan ilmeisesti suunniteltu fiksusti riittävän suureksi näyttämön tarpeisiin nähden eikä mitään järkisyytä korottamiseen ole. Toisin on esim. useassakin Aallon suunnittelemassa teatterissa, joissa torni on muotoiltu julkisivun ehdoilla tekniikan tarpeiden kannalta liian matalaksi (Rovaniemi, Jyväskylä).