Laniitti kirjoitti:On kyllä uskomatonta että Tampereella ei edelleenkään ole moista vaatimusta kaavitussäännöissä.
Rakentamistapaohjeissa on yleensä maininta julkisivuista. Rakentamistapaohje ei kuitenkaan ole sitova mutta sen noudattaminen helpottaa muun muassa rakennusluvan saamista. Kyllä kaavassa kai voidaan määrätä julkisivuista tarkastikin mutta en muista onko sitä koskaan Tampereella käytetty. Rastin kaavassa on kaavamerkintä sj-12 "Kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue. Julkisivujen arkkitehtooniseen käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota." Tuokaan kaavamerkintä ei varsinaisesti ota kantaa julkisivumateriaaleihin.
Rakentamistapaohjeessa, joka on hyväksytty YLA:ssa 24.9.2013 sanotaan seuraavaa:
Alueen suunnittelulta ja toteutukselta edellytetään korkeaa laatutasoa ja keskustamaista, tiivistä rakentamisen tapaa. Paikka on totuttu näkemään ja sen halutaan jatkossakin toimivan maamerkkinä toimivan rakennuksen sijaintipaikkana.
[...]
Erityisen tärkeitä ovat Itsenäisyydenkatuun rajautuvan julkisivun sekä Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmauksen arkkitehtoninen käsittely, sekä kulmauksesta tontille avautuva näkymä.
[...]
Uudisrakennusten tulee muodostaa kaupunkirakenteeseen uusi ajallinen kerrostuma, joka ilmentää suunnitteluajankohtansa rakentamisen tapaa ja tyyliä. Myös kohteen ja sen lähiympäristön kulttuurihistoriaa voidaan arkkitehtuurissa mahdollisuuksien mukaan tuoda esille. Viittausten tulee kuitenkin olla hienovaraisia, ja aiheita tulee käsitellä alkuperäisistä ratkaisuista poikkeavalla tavalla.
[...]
Torniosan ilmettä tulee keventää rakentamalla ylin kerros muita tornin kerroksia pienemmäksi. Asemakaavassa osoitetun vesikaton suurimman sallitun korkeusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa IV- tai hissikonehuoneita tai muita teknisiä tiloja.
[...]
Rakennusten kattomuodoiksi soveltuvat loivat lape- tai tasakattoratkaisut, joissa katukuvassa näkyvät räystäät työntyvät korkeintaan 150 mm julkisivupinnan ulkopuolelle tai näkyviä räystäitä ei ole lainkaan. Lisäksi sallitaan ns. vapaamuotoisen katon käyttäminen. Perinteisten jyrkkälappeisten satula-, auma- ja taitekattojen käyttäminen on kielletty.
[...]
Julkisivumateriaaleiksi soveltuvat sileät kiviaines-, metalli- ja lasipinnat sekä tehostemaisesti näihin yhdistettynä myös puu tai puupohjaiset materiaalit. Kiviaineksista kohteeseen soveltuvat esimerkiksi sileä luonnonkivi, sileäksi hierretty rappaus ja hienopesty betoni.
Perinteistä paneeli- tai lautaverhoilua ei saa käyttää. Julkisivun puuosien tulee olla tummaksi käsiteltyjä tai peittomaalattuja. Määräys ei koske mahdollisia puusta valmistettuja veistoksia, ornamentteja tai muita ympäristötaiteeksi luettavia rakennusosia. Julkisivuissa ei saa olla muusta julkisivustruktuurista selvästi erottuvia elementtisaumoja (erit. kiviainespintaiset julkisivut).
Eli ei mieluusti postmodernistisia viittauksia, mikä on hyvä. Kaavassahan on myös määräys ylimmästä kerroksesta siten, että ylimmässä kerroksessa kerrosalaan saa laskea vain enintään 70 % alemman kerroksen pinta-alasta. En nyt osaa tarkalleen sanoa kuinka se näkyy valmiissa rakennuksessa mutta näyttäisi ainakin että ylimmän kerroksen terassi veisi 25 % kerrosalasta. Lasketaanko terassi sitten varsinaiseen kerrosalaan vai ei?
Harmaat elementtisaumat muuten valkoisessa seinässä eivät siis välttämättä menisi rakennusvalvonnassa läpi. Valkoiset elementtisaumat sen sijaan...
Kaavan selostuksessa on myös maininta siitä miksi Rasti puretaan ja tilalle rakennetaan uutta:
Olemassa olevien rakennusten purkamista voidaan pitää perusteltuna niiden huonon teknisen kunnon ja laajuudeltaan uudisrakentamiseen verrattavissa olevan peruskorjaustarpeen vuoksi. Kiinteistöjen omistajat eivät ole jatkamassa rakennuksissa harjoitettavaa asuntola- ja hotellitoimintaa. Kaava-alueen käyttö on nykytilanteessa tehotonta, ja nykyiset rakennukset paikan keskeiseen sijaintiin nähden kaupunkikuvallisesti heikkotasoisia.
Olkoonkin vaikka kuinka kaupunkikuvallisesti heikkotasoinen, niin pidin Rastin patinoituneesta kupari(?)verhoilusta, se toi omanlaatuisensa lisän kaupunkikuvaan. Asuntolaksi suunnitellun rakennuksen muuttaminen tavalliseksi asuinrakennukseksi on haastavaa ja voi tuottaa omituisia ratkaisuja. Voin sanoa kokemuksesta, koska asun soluasunnoista kootussa asunnossa. Rastin asunnot olivat käsittääkseni erittäin pieniä, eikä niissä ollut omaa keittiötä, vaan jokaisessa kerroksessa oli yhteiskeittiö, samoin wc.
Kaavan selostuksessa on myös kerrottu niistä kolmesta kerrasta kun suunnitelmat kävivät kaupunkikuvatoimikunnan käsiteltävänä ennen kaavan hyväksymistä. Suunnitelmat ovat sen jälkeen käyneet toimikunnan käsiteltävänä ainakin kerran.
Toinen käsittely 4.12.2012:
- Suunnitelmat ovat muuttuneet erityisesti torniosan massoittelun ja suuntaamisen sekä julkisivujen käsittelyn (erit. tornin itä-, etelä- ja pohjoissivut) osalta. Torniosan massoitteluun kaivattiin siroutta ja veistoksellisuutta. Julkisivut koettiin jonkin verran rauhattomiksi ja niiden toivottiin olevan käsittelyltään pelkistetympiä ja arkaaisempia sekä muistuttavan enemmän toisiaan.
- Jatkosuunnittelussa pyydettiin kiinnittämään huomiota lisäksi ylimpien kerrosten jalostamiseen (lisää näyttävyyttä) sekä tornimaisen massan ja lamelliosan välisen liitoskohdan kehittämiseen.
- Itsenäisyydenkadun puoleisen lamellimassan madaltamista samaan kattolinjaan muiden kadunvarren rakennusten kanssa pidettiin hyvänä lähtökohtana.
- Ylikorkean rakennuksen tulisi paitsi täydentää luontevasti ympärillä olevaa kaupunkirakennetta, myös luoda lisäarvoa kaupungin toiminnallisuuteen ja kaupunkikuvaan. Vaikka esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää arkkitehtuuriltaan pääosin korkealaatuisena, se ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia kaikilta osin. Ratkaisun hyväksyminen edellyttää, että arkkitehtuurissa tulisi huomioida paremmin rakennuspaikan omaleimaisuus sekä sitä rajaavien kaupunginosien luonne. Lisäksi rakennuksen tulisi kytkeä Tullin ja Tammelan alueet paremmin toisiinsa (arkkitehtuuri, julkisivumateriaalit).
Kolmas käsittely 12.2.2013:
- Toimikunnan edellisillä kerroilla antama palaute on huomioitu suunnitelmassa ansiokkaasti ja hanke on edennyt hyvään suuntaan.
- Torniosaa sisään vetämällä ja sen eri osia kehittämällä (osien yhtenäistäminen ja kattomaiseman rauhoittaminen),
julkisivuaiheita ja -väritystä pelkistämällä sekä ikkunakenttiä muokkaamalla on aikaansaatu peruskonseptiltaan toimiva, linjakas ja lähes veistoksellinen kokonaisuus, joka perustelee olemassa oloaan.
Viimeisin käsittely oli 21.4.2015 ja silloin annettiin lausunto rakennuslupaa varten. Uusimmat havainnekuvat ovat luultavasti olleet lausunnon pohjalla mutta niitä on myös luultavasti korjattu lausunnon antamisen jälkeen. Osa lausunnosta on jo käsitelty täälläkin mutta laitetaan nyt uudestaan:
Suunnitelma on erittäin huolellisesti laadittu, laadukas sekä arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan kunnianhimoinen. Rakennuksen massoittelu, asemointi ja ilme ovat muuttuneet jonkin verran kaavavaiheesta, mutta kehitys on ollut oikeansuuntaista.
Valkoista ja mustaa yhdistelevä korkea julkisivu jäsentyy horisontaalisti viiteen helpommin hahmotettavissa olevaan osaan. Massaa on jäsennetty myös vertikaalisti kahteen osaan niin, että torni on saatu näyttämään todellista kokoaan sirommalta etelän ja idän suunnalta. Rakennuksen julkisivuarkkitehtuuri vaikuttavine ikkunalinjoineen on napakkaa ja hienostunutta. Maantasokerrosten materiaalivalinnat henkivät arvokkuutta ja muodostavat laadukasta jalankulkuympäristöä alueelle. Suunnitelman vahvuuksina voidaan pitää myös maantasokerrokseen muodostuvaa uutta julkista aukiomaista katutilaa sekä laadukkaita asukkaiden käyttöön osoitettuja piha-alueita. Valmistuessaan vaaleavoittoinen Luminary tulee toimimaan tasapainoisena parina tummalle Tornihotellille.
Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin kaupunkikuvallisiin yksityiskohtiin:
- Pohjoisjulkisivun ja rakennuksen luoteiskulman ilmeen kehittäminen. Erityisesti Erkkilänsillan suunnasta tarkasteltuna rakennuksen pohjoisjulkisivu vaikuttaa jonkin verran jäsentymättömältä. Torni myös näyttää ikään kuin leviävän liian massiiviseksi yläosistaan.
- Valkoisten ja mustien julkisivupintojen olemus sekä niiden väliset suhteet. Valkoisten ja mustien pintojen välisiä suhteita tulee pohtia erityisesti pohjoisjulkisivussa.
- Parvekkeiden taustoihin ja parvekkeiden kattojen alapintoihin liittyvät materiaalivalinnat.
- Rakennuksen julkisivuvalaistus (esim. nauhamaisen valaistuksen toimivuus asuinrakennuksessa).
Toimikunta puoltaa luvan myöntämistä hankkeelle edellä mainituin ehdoin. Ehtojen täyttymistä valvoo ja hankkeen jatkosuunnittelun ohjeistamisesta vastaa rakennustarkastaja yhdessä kaupunkikuva-arkkitehdin ja alueen lupa-arkkitehdin kanssa.
Missään ei ole mainintaa julkisivumateriaaleista mutta luultavasti ne on kerrottu kun suunnitelmaa on esitelty toimikunnalle. Pöytäkirjasta löytyy kuitenkin tällainen maininta:
Torniosa on maantasokerrosta lukuun ottamatta varattu asumiselle.
Kaavassa torniosalla on määräys as-IV-XXI "Asuintiloja saadaan sijoittaa vain ainoastaan merkinnän osoittamiin kerroksiin."
Kaava ja sen aineistot löytyvät osoitteesta:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8429