Taloforum.fi

[Clepe]

Jos rakennetaan läpiasunnon kämppiä niin umpikorttelistakin on potentiaalisesti merinäköalat kolmelta sivulta, eli käytännössä sama kuin ehdotetuissa avokorttelissa. Mutta olen ihan samaa mieltä siitä että avokorttelit on tossa ihan ok ratkaisu.

[arkkinikkari]

Läpitalon kämppiä saa yhden porrashuoneen ja hissin ympärille kaksi, ja samalla rakennuksen runkosyvyys laskee aika vaatimattomaksi. Kun samaan aikaan vaaditaan nykyistä pienempiä asuntoja, yhtälö käy geometrisesti mahdottomaksi.

[Urbaani]

Larun ostari 12.3.2016.

IMG_1450 by Tande11, on Flickr

IMG_1457 by Tande11, on Flickr

IMG_1463 by Tande11, on Flickr

[veka]

Nuo Larun talot tullaan ymmärtääkseni rappaamaan, ja muutoinkin taidetaan saada huoliteltua laatua. "Ostarisiipi" on purettua ostaria kunnioittaen yhä matala.

Noilla kulmilla on helsinkiläistä esikaupunkirakentamista eri kausilta: 40- ja 50-luvun harjakattoisia rapattuja taloja, "pysähtyneisyyden vuosikymmenten" elementtitaloja pahimmasta päästä ja samalta ajalta Olli Kivisen linjakkaat 7-kerroksiset itäpuolella heti uudistalojen vieressä (Lauttasaarentie 20-22, 1969-70). Uudet talot istuvat maisemaan mielestäni hienosti.

Vaikka olenkin alkujaan Lauttasaaresta kotoisin, en jää parkumaan vanhan ostarin perään. Sen sijaan uudistaloihin olisi huoletta voinut tehdä toisen mokoman kerroksia. Ollaan sentään metroaseman päällä, ja Laruun olisi hyvin sopinut maamerkin kokoinen keskusta. Lauttasaarentie on tuolla kohdalla leveä, ja talot tien kummallakin puolella on vedetty kauemmaksi tiestä. Väljää on. Varjostusongelmiakaan ei olisi ollut suuremmassa mitassa..

[Urbaani]

Lauttasaari ansaitsisi kyllä kunnon maamerkin, erityisesti nyt kun vanha vesitorni on poissa.

[veka]

Mitä tulee tuohon alueeseen muuten niin samalla voisi purkaa sen nykyisen liiketalon, se on todella kulahtaneen näköinen eikä nyt varsinaisesti erotu edukseen muiden rakennusten joukossa. Itse aukiokin tuntuu jotenkin ylimitoitetulta ja kolkolta, mutta en tiedä mitä sille sitten voisi tehdä. Ei se nykyisellään kyllä mikään oleskelupaikka ole varsinkaan kun korttelin päässä on espa

Kuva: I.K. Inha 1908 (free, Suomen Valokuvataiteen Museo)
https://www.flickr.com/photos/valokuvat ... 6345118866

Kuvassa on torilla vuodet 1906-1958 ollut Kaartinhalli, joka on arkkitehti Selim A. Lindqvistin käsialaa. Sen takana Kasarmikadun varren talot ovat sittemmin myös vaihtuneet.

Torin laidalla nykyisin olevan matalan rötiskön (1960) arkkitehtiä ei kannata mainita. Talon isoimmat asukkaat tällä haavaa ovat S-Market, Hesburger ja Posti. Lindqvistin hallin tuhoaminen on parhaita esimerkkejä Suomen kaupunkeja erityisesti 1950-70 -luvuilla riivanneesta vandaaliarkkitehtuurista.

Onneksi myös tuo Helsingin ehkä hirvittävin rumistus on korjaus- eli purkuikäinen. Jos helsinkiläisille annettaisiin mahdollisuus äänestää, tulos olisi varmaan noin 100-0 purkamisen puolesta.

Oma ehdotukseni on, että sen paikalle palautetaan tasan Lindqvistin hallin näköinen rakennus. Siis "näköistalo" samaan tapaan kuin mm. Hotelli Kämp Pohjois-Espalla. Talon sisuksen voisi sitten tehdä nykyaikaiseksi käyttäjien tarpeiden mukaan. Tiedän hyvin, että Suomessa suositaan aikalaisarkkitehtuuria joka paikkaan, sopii ympäristöön tai ei. Itse olen sitä mieltä, että näin vaativalla paikalla uusien rakennusten on sopeuduttava ympäristöönsä.

Itse Kasarmitori on tosiaan vähän kolkko paikka. Ei mitään istutuksia eikä muutakaan kivaa. Mahtaisko johtua siitä, että toria käytetään jonkinlaisena varatilana. Siellä on säilytelty mm. autoja ja liiallisia lumikuormia. On siinä ollut bussien päätepysäkkejäkin.

[hmikko]

Ei mitään istutuksia eikä muutakaan kivaa. Mahtaisko johtua siitä, että toria käytetään jonkinlaisena varatilana. Siellä on säilytelty mm. autoja ja liiallisia lumikuormia.

Torin alla on parkkihalli, eli puita ei nykyisellään varmaan voi istuttaa maantasoon. Sinänsä puut sopisivat varmaan loistavasti johonkin reunaan, tyyliin Fredrikintori.

[Kantti]

http://i.imgur.com/iWktoz0.jpg
Kuva: I.K. Inha 1908 (free, Suomen Valokuvataiteen Museo)
https://www.flickr.com/photos/valokuvat ... 6345118866

Kuvassa on torilla vuodet 1906-1958 ollut Kaartinhalli, joka on arkkitehti Selim A. Lindqvistin käsialaa. Sen takana Kasarmikadun varren talot ovat sittemmin myös vaihtuneet.

Torin laidalla nykyisin olevan matalan rötiskön (1960) arkkitehtiä ei kannata mainita. Talon isoimmat asukkaat tällä haavaa ovat S-Market, Hesburger ja Posti. Lindqvistin hallin tuhoaminen on parhaita esimerkkejä Suomen kaupunkeja erityisesti 1950-70 -luvuilla riivanneesta vandaaliarkkitehtuurista.

Onneksi myös tuo Helsingin ehkä hirvittävin rumistus on korjaus- eli purkuikäinen. Jos helsinkiläisille annettaisiin mahdollisuus äänestää, tulos olisi varmaan noin 100-0 purkamisen puolesta.

Oma ehdotukseni on, että sen paikalle palautetaan tasan Lindqvistin hallin näköinen rakennus. Siis "näköistalo" samaan tapaan kuin mm. Hotelli Kämp Pohjois-Espalla. Talon sisuksen voisi sitten tehdä nykyaikaiseksi käyttäjien tarpeiden mukaan. Tiedän hyvin, että Suomessa suositaan aikalaisarkkitehtuuria joka paikkaan, sopii ympäristöön tai ei. Itse olen sitä mieltä, että näin vaativalla paikalla uusien rakennusten on sopeuduttava ympäristöönsä.

Paljolti samaa mieltä! Vanhan rakennuksen ja sen julkisivun palautumiseen en kuitenkaan usko. Suurta haaskausta rikkaan kaupunkikuvan lanaaminen on ollut tämänkin kohteen kohdalla Helsingissä.

Kasarmintoria ympäröivät monet rakennukset ovat kuitenkin säilyneitä ja hienoja aikansa taloja. Onneksi sentään niin!

[Pyöröovi]

Kävin kuvailemassa purkutouhuja. Mites se eilinen Melodifestivalenin voittaja lauloikaan, If I Were Sorry









Seuraavana purkulistalle?

[Urbaani]

Mikäli paikalle olisi tullut jotain tehokkaampaa (korkeampaa), niin ehdottomasti peukuttaisin. Ehkä olen RV:n ohella jonkinlainen friikki, kun ei nuo purettavat rakennukset nyt niin pahalta näytä. 60-70 -lukujen arkkitehtuuri on edelleen todella aliarvostettua. Tietty tiloiltaan eivät nykypäivän vaatimuksia eivät taida vastata, jolloin purkaminen lienee järkevin vaihtoehto.

[hmikko]

Tietty tiloiltaan eivät nykypäivän vaatimuksia eivät taida vastata, jolloin purkaminen lienee järkevin vaihtoehto.

Kun nykypäivän vaatimukset on aseteltu siihen asentoon. Ilman pitää vaihtua kuin avomerellä jne.

Itse en jää suuresti noita taloja tuolla paikalla kaipaamaan, kun arkkitehtuuri istuu huonosti joukkoon, vaikka olisi muuten ansiokasta 60-lukua. Valitettavasti vaan tilalle ei olla saamassa kovin paljon parempaa, mutta vähän kumminkin (tarkoitan arkkitehtuuria, tehot on mielestäni kohdallaan).

Sivuhuomiona, eikö noista keräillä ikkunoita pois ennen deleteä?

[Pyöröovi]

Ehkä kirjoitukseni kuvien yhteydessä ei aivan vastaa omaa mielipidettäni. Inhoan purettavia rakennuksia hyvin paljon lähinnä, koska niiden tilalla olleet rakennukset olivat mielettömän upeita. Pidän itsekin kuitenkin typeränä purkaa inhottua rakennuskantaa, jos suunnitteilla on ainoastaan uudet 2000-luvun laatikot tilalle. Samalla annetaan ikään kuin lupa romuttaa nekin muutaman vuosikymmenen kuluttua.

[Urbaani]

Onkohan harjakorkeus kuitenkin samaa luokkaa, vaikka kerroksia onkin kaksi vähemmän (7), kuin vanhassa (9) ja johtunee siis nykyajan korkeammasta huonekorkeudesta?

[Darkmage7280]

Mitä tuo on? Kuuletteko tekin sen?
Ei epäilystäkään: Muumio-, anteeksi, Museoviraston porukka itkee.
U2:n, Judas Priestin ja KW:n jälkeen miellyttävin ääni maailmassa.

[Urbaani]

Ajoittain museoviraston jengillä karkaa mopo kyllä käsistä. Todellakin vanhojen rakennustaiteen helmien suojelu on tärkeää, mutta mutta. Hyvä esimerkki tämä meneillään oleva HIFK:n hallihanke. Museoväelle kun ei taida kelvata kumpikaan esitetyistä vaihtoehdoista. (Mäntymäen kenttä, tai nykyisen hallin paikalle rakentaminen.) Sori pieni offtopic.