[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
hmikko kirjoitti:Stadin Ratikoiden juuri kunnostamalle vuoden 1909 ASEA-moottorivaunulle on saatu luvat. Koeajoja on tehty öisin linjaliikenteen väistämiseksi. Vaunu Senaatintorilla (kuva linkattu Raitiotieseuran sivuilta):Vastaavia ASEA:n "perustyyppivaunuja" oli myös Turussa 1900-luvun alussa. Käsittääkseni vanhin säilynyt vaunu täällä päin on 20-luvulta. Mutta kerta kaikkiaan hieno projekti ja hieno kuva.
Patsas kertoo myönteisestä kulttuuritahdostahttp://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta ... ritahdosta
Oli ikävää lukea Turun Sanomissa 22.7. ...... negatiivisuutta henkivät kirjoitukset Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin tapaamisen kunniaksi pystytettävästä patsaasta. Eniten hämmästytti kirjoitusten asenteellisuus, joka nousi siitä, että Venäjän pääkonsulinvirasto on ollut aloitteellinen asiassa. Turun tapaaminen on tärkein valtiollinen tapahtuma Turun monisatavuotisessa historiassa. Suomessa sen kanssa kansainvälisestä merkittävyydestä voi kilpailla vain vuoden 1975 ETY-kokous. On hyvin ymmärrettävää, että Venäjä haluaa muistaa Turun tätä tapaamista juhliessaan tänä vuonna monin tavoin niin sanotun isänmaallisen sodan 200-vuotisjuhlaa.
Keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin neuvottelut Turussa elokuussa 1812 olivat merkittäviä koko Euroopan tulevaisuuden kannalta. Ne vahvistivat Ruotsin liittymisen Napoleonin vastaiseen liittokuntaan, Suomen pysymisen Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana ja Norjan liittämisen Ruotsiin. Pohjoismaiden historia sai elokuussa 1812 Turussa uuden suunnan. Venäjä saattoi Turussa sovitun salaisen sopimuksen ansiosta siirtää suurimman osan joukoistaan Suomesta Baltiaan taistelemaan ranskalaisia vastaan. Napoleonin suuri armeija sai vakavan sivustauhan, mikä osaltaan pakotti sen vetäytymään Moskovasta ja Venäjältä. Eurooppalainen suursota päättyi Pariisin valtaukseen 1814 ja Wienin kongressiin. Ruotsissa vuoden 1812 politiikasta muodostui ulkopolitiikan johtava doktriini seuraaviksi kahdeksi vuosisadaksi.
Pronssipatsas saapui kommellusten saattelemana Läntiselle Rantakadullehttp://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/380449 ... ntakadulle
Tapaaminen Turussa 1812 -pronssiteos löysi lopullisen paikkansa Turun jokirannassa maanantaina kovalla jalkatyöllä. Kuvanveistäjä Andrey Kovalchuk tarkasteli työtään kymmenistä katselukulmista ja jakeli siirtelykäskyjä apulaisilleen.
– Tämä ei ole tavanomainen paikka veistokselle, koska ohikulkijalle avautuu niin monta katselukulmaa. Teosta katsotaan rannan jalkakäytävältä, joelta ja takaa Rantakadulta. Kaikki piti ottaa huomioon teoksessa ja sen sijoittelussa, taiteilija selitti auringontarkkaa viimeistelyään.
Venäjän kuvanveistäjien liiton puheenjohtajalla oli kiire takaisin Moskovaan, mikä ei helpottanut yhtään vastaanottopään paineita. Kovalchukin kävellessä hotellilta Läntiselle Rantakadulle nosturiautosta ei ollut tietoakaan ja kiinnityspulttien poraajan kalenterissa keikka oli merkitty tiistaille. Patsashankkeen turkulainen koordinaattori oli jo hermostumaisillaan. Museokeskuksen intendentti Riitta Kormano nukkui huonosti taideteoksen matkatessa Moskovasta Turkuun pakettiautossa ja peräkärryssä. Helpotus oli suuri kun teos saapui perille ilman naarmuakaan. Sitten pystytysaamuna paljastuivat tietokatkot.
Mutta asioilla on taipumus järjestyä. Nostoauto järjestyi puhelinsoitolla ja varaporari lupasi saapua paikalle iltapäiväksi.
– Hyvin harvoin patsaan pystytys on meillä onnistunut ilman tuskaa. Haasteita pitää olla, Kormano hymähti kun patsaan kolme osaa laskeutuivat kukin vuorollaan graniittijalustalle. Turussa on yhtä tavanmukaista, että julkisten veistosten merkityksistä ja taiteellisista ansioista kiistellään ankarasti. 200 vuoden takaisen suurvaltatapaamisen muistomerkki edustaa monelle alistamisen historiaa, josta ei tarvitsisi muistuttaa.
Riitta Kormano toivoo, että turkulaiset ja suomalaiset luopuisivat taistelemasta tapahtunutta vastaan.
– Historia on historiaa emmekä me voi sitä muuttaa. Olemme harharetkillä, jos emme myönnä sitä. Aleksanterin ja Kaarle Juhanan tapaamisella oli merkityksensä kansainvälisessä politiikassa ja sen pitäisi olla kiinnostavaa kaikkien kannalta.
Krio kirjoitti:No, sentään on patsaat eikä mitään moderneja kivipaaseja, joissa on pari ruhjetta.Eivät kyllä ole nämä nyt saadut pönöttimetkään mitään veistotaiteen merkkiteoksia. Mieluummin ottaisin vaikka sen Musiikkitalon eteen laitetun öljykatastrofiin kuolleen mustan kalan.
Kiinnostanut miltä tuo Koneen yläterassi oikein näyttää.
. Pamaus on siksi vaikuttava että ollessani runsaan 50m päässä, Café Dafnen terassilla juuri nauttimassa mielestäni ansaittua lonkeroannosta ja muovimukin ollessa juuri huulilla, tykki laukaistiin ja kahvikupillinen juomaa heilahti terassin laudoitukselle.Kantti kirjoitti:Loistavasti onnistunut Kuva, Kantti!
Klazu kirjoitti: Aika pliisut maisemat tuolta Kone Building ylhäältä, tosin 18. kerroksinen rakennus nyt ei edes paljon puiden latvoja korkeampi ole. Nokian pääkonttori näyttää hyvältä tuosta kuvakulmasta ja onkin varmaan Keilaniemen hienoinen kokonaisuus. Kuitenkin koko Keilaniemen 90-lukulainen yleiskuva alkaa näyttää hieman vanhanaikaiselta näin 2010-luvulla.Omasta mielestäni ainakin Fortumin torni ja Nesteen rakennus tuo aika hyvää balanssia ja kerrostuneisuutta noihin lasiseiniin jota tuo Kone ja tuo maassa oleva lasi pötkylä edustaa.
