Taloforum.fi

[hmikko]

Eikös tuohon kuitenkin tarvita purettavien vanhojen talojen osakkaiden yksimielinen päätös? Saattaa olla vaikea rasti, vaikka kuinka todistelisi hankkeen järkevyyttä. Ellei sitten lakia muuteta, ja se ei sujune kovinkaan vikkelästi.

Tarvitaan, mutta luulen, että asiassa ollaan tässä tapauksessa aika pitkällä. Noissa vanhoissa taloissa on se hyvä puoli, että kun ovat noin pieniä, niin yksimielisyyteen tarvittavia asukkaitakaan ei ole kovin paljoa. Aoite kaavamuutokseen on siis tullut taloyhtiöiltä, jotka myös itse teettivät viitesuunnitelman. Selostuksesta ja vuorovaikutusraportista:

Hakijoiden tavoitteena on, että nykyiset asukkaat pääsevät putkiremontin hinnalla muuttamaan vastaavaan uuteen asuntoon. Hakemuksen kerrosalatavoite on määräytynyt siitä lähtökohdasta.

Hakijoiden suunnitelmien mukaan korttelin uudisrakentaminen aloitetaan Pallaksentien varresta siten, että nykyiset asukkaat pääsevät
muuttamaan suoraan uusiin asuntoihin.

Vuorovaikutusraportissa on naapureilta myös sellaisia mielipiteitä, että taloudellinen etu on epistä ja että meille kans, ja vastauksena, että kaavamuutosta saa hakea.

[Sam33]

Hesarista:

Mellunmäkeläiset tarvitsevat vielä muutoksen asunto-osakeyhtiölakiin. Nykyisen lain mukaan purkaminen onnistuu, jos kaikki talon osakkaat allekirjoittavat idean. Rautavan mukaan purkamista kannattaa suurin osa asukkaista, eivät kaikki.

”Tämä on nyt ministerien käsissä”, Rautava sanoo.

Eli tarvitaan vielä eduskunnan muutosta, että asiassa voitaisiin edetä. Ristiriita on valmis, kun pieni osa ei suostu purkamiseen ja suurin osa ei suostune kalliisiin remontteihin. Onkohan kaava menossa eteenpäin ilman päätöstä, vai voiko kaupunki vaatia suunnitelmien toteuttamista ennen hyväksymistä?

Mellunmäestä kun puhutaan, niin onko kenelläkään tietoa uuden liikekeskuksen ja asuntojen rakentamisesta metroradan molemmin puolin nykyisen kylmäaseman ja parkkikentän tilalle. Kaavamuutos hyväksyttiin jo 2012, mutta ilmeisesti mitään ei ole tapahtunut. Kesällä luin Metro-lehdestä, että voimalinjoja siirrettiin asuntojen tieltä länteen päin, mutta muuta tietoa en ole nähnyt.

[hmikko]

Järjestys on ymmärtääkseni niin, että kaupunginvaltuusto ei voi laillisesti hyväksyä kaavaa ennen kuin taloyhtiöt ovat päättäneet yksimielisesti purkamisesta. Kaupunki aikoo ilmeisesti muuten hoitaa kaavan valmiiksi, eli lausuntokierrokset ja lautakuntakäsittelyn. Valtuusto voi sitten nopeasti hyväksyä jos yhtiöt pääsevät yksimielisyyteen.

Lakimuutoksen kanssa voi mennä kyllä aikaa, kun ainakin mä luulen, että tämmöinen asia ei ole ihan läpihuutojuttu eduskunnassa. Nopeampi tapa vois olla ostaa purkamista vastustavat osakkaat ulos yhtiöistä, jos heitä ei ole monta. Elleivät sitten ole neliraajajarrutuksessa periaatteesta ja hinnalla millä hyvänsä.

[veka]

Tässä ollaan mielestäni valtavan ison aiheen äärellä. Kysehän ei ole ainoastaan tästä Mellunmäen hankkeesta. Samaa mietitään varmaan lukuisissa muissakin tuon ajan taloyhtiöissä, joissa putkiremontin hinta alkaa olla suuri verrattuna rakennuksen jäljellä olevaan arvoon. Joten varmaan lakimuutosta kannattaa ryhtyä puuhaamaan aika ripeästi, vaikka se ei ehtisikään auttaa tässä tapauksessa.

Kuinkahan paljon on vaikkapa vain kaksi- ja kolmekerroksisia väljästi rakennettuja 70-luvun elementtitaloja Helsingin seudulla? Entä koko Suomessa? Asuin vuosia Espoon Tontunmäessä Metsätontun alueella pellolle rakennetussa 2-kerroksisessa 70-luvun talossa. Kivan matalaa ja väljää. Nyt ihan viereen on valmistumassa Urheilupuiston metroasema. Kannattaako putkiremontti tehdä vai yrittää kaavoittaa tähänkin tornitaloja?

Olen itsekin uumoillut, että Mellunmäen tapauksessa (ja sitten muissakin) pantaisiin raha puhumaan. Mutta ei se ehkä niin helppoa olekaan. Elämäntilanteita on niin paljon ja niin erilaisia. Jos olet harkitsemassa asunnon myyntiä lähivuosina (mutta ei vielä), et ehkä halua viereen vuosia kestävää rakennustyömaata. Tai jos elinvuosia ei välttämättä ole enää kovin paljon, ne on varmaan mieluisinta viettää rauhallisessa kodissa. Kuka rahoittaa projektin? Kuka toimii rakennuttajana? Ensinhän pitää rakentaa ainakin yksi uusi talo, johon ensimmäisenä purettavan asukkaat pääsevät muuttamaan. Jne.

Entäs myöhemmin rakennetut? Entäs nykyisin rakennettavat? Onko niissä otettu huomioon alueen mahdollinen tiivistäminen tai talojen korottaminen kymmenien vuosien kuluttua?

[Urbaani]

Kuinkahan paljon on vaikkapa vain kaksi- ja kolmekerroksisia väljästi rakennettuja 70-luvun elementtitaloja Helsingin seudulla? Entä koko Suomessa? Asuin vuosia Espoon Tontunmäessä Metsätontun alueella pellolle rakennetussa 2-kerroksisessa 70-luvun talossa. Kivan matalaa ja väljää. Nyt ihan viereen on valmistumassa Urheilupuiston metroasema. Kannattaako putkiremontti tehdä vai yrittää kaavoittaa tähänkin tornitaloja?

Jep. Näitä huonokuntoisia 2-4 kerroksisia totaalisen remontin ja putkiremontin tarpeessa olevia 60-70 lukujen kerrostaloja on ihan valtavasti. Harvalla näistä taloista on poikkeuksellista arkkitehtoonista arvoa, joten toivon kyllä järjen voittavan Mellunmäen tapauksessa ja muutenkin. Ei vain ole järkevää tehdä hirvittävän kallista remonttia, kun paljon kannattavammaksi tulee purkaa vanhat rakennukset ja rakentaa paikalle tehokkaammin. Joissain tapauksissa voi vanhan talon korottaminen tulla myös kyseeseen.

[arkkinikkari]

Järjestys on ymmärtääkseni niin, että kaupunginvaltuusto ei voi laillisesti hyväksyä kaavaa ennen kuin taloyhtiöt ovat päättäneet yksimielisesti purkamisesta. Kaupunki aikoo ilmeisesti muuten hoitaa kaavan valmiiksi, eli lausuntokierrokset ja lautakuntakäsittelyn. Valtuusto voi sitten nopeasti hyväksyä jos yhtiöt pääsevät yksimielisyyteen.

Kyllä kaupunki saa kaavoittaa (lähes) mitä haluaa, ihan taloyhtiöistä huolimatta. Ja tässä tapauksessahan taloyhtiö on vielä itse ollut aloitteellinen kaavoituksen suhteen.

Talon purkamiseen vaadittava osakkaiden yksimielisyys on asunto-osakeyhtiölain poikkeustapaus, joka perustuu siihen, että toisin kuin normaalissa osakeyhtiössä, asunto-osakkeet eivät ole keskenään samanarvoisia vaan niihin liittyy jonkin tietyn huoneiston hallintaoikeus. Kaikki muut yhtiön toimintaan liittyvät asiat yhtiö voi hoitaa ihan normaaleilla enemmistöpäätöksillä, eli siis esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä tehtävät lausuntokierrokset maanomistajilta (eli tässä tapauksessa taloyhtiöltä) voidaan tehdä ongelmitta vaikka taloyhtiössä olisi vastustajiakin.

[Urbaani]

Jees. Kieltämättä tilanne voi olla melko turhauttava, mikäli vaikka jonkin taloyhtiön asukkaista 99 kannattaa purkua, mutta 1 vastustaa...

[RV]

Jees. Kieltämättä tilanne voi olla melko turhauttava, mikäli vaikka jonkin taloyhtiön asukkaista 99 kannattaa purkua, mutta 1 vastustaa...

Mun mielestä uudet ja vanhan rakennuksen yhdentäminen yhdeksi yksiköksi toimii visuaalisesti paljon mielenkiintoisemmin, seuraten yleiseurooppalaista trendiä. Muutoin joudutaan tilanteeseen, jossa kaikki puretaan aina 40 vuoden välein ja samat mutta eri aikakauden arkkitehtuurin 4-kerroksiset rakennetaan tilalle kuten näissä yleensä on käynyt.

[Urbaani]

Helsingin Munkkiniemen Pohjola-talon viereen halutaan asuintorneja

Kaupunki 6.12.2015 14:21



Munkkiniemessä sijaitsevan OP-Pohjolan entisen pääkonttorin, Pohjola-talon, viereen suunnitellaan tornitaloja. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käsittelee tiistaisessa kokouksessaan kaavamuutosehdotusta, jossa Munkkivuoren ostoskeskuksen vieressä sijaitsevan osittain suojellun rakennuksen ympärille esitetään seitsemää 7–16-kerroksista tornimaista asuinkerrostaloa.

Osia Pohjola-talosta puretaan uusien rakennusten tieltä. Jos rakennussuunnitelmat toteutuvat, alueelle tulisi asuntoja noin 900 asukkaalle.

Pohjola-taloa ympäröivä alue on rakennettu 1960-luvun autokaupunki-ihanteiden mukaan irralleen muusta kaupunkirakenteesta vilkkaasti liikennöityjen teiden risteykseen.

Pohjolan henkilöstölleen aikoinaan rakennuttamaa Kultareunan asuntoaluetta kaupunkisuunnitteluvirasto esittää suojeltavaksi.



http://www.hs.fi/kaupunki/a1449369943124

[RV]

Hyvän näköistä! Sopii loistavasti Pohjola-talon viereen, vaikka olisin pitänyt sellaisesta ratkaisusta eniten, jossa nuo oltaisiin rakennettu purettavien osien päälle. Pohjola on hieno kokonaisuus. Hyvä että asuinalue todnäk siis suojellaan.

"1960-luvun autokaupunki-ihanteen" mollaaminen rupeaa kyllä kyllästyttämään Kohta kai kaiken sen ikäisen voi purkaa Helsingissä, kuten silloin hyökättiin Jugendin kimppuun "taantumuksellisena ja ränsistyneenä korttelikasarmi-ihanteena".

Eivät nuo tiet muuten 60-luvun liikennesuunnitelmien mukaan olisi liikennemääriltään jääneet muuta kuin paikallisiksi kokoojakaduiksi, ja niin jäävät toivottavasti Hakamäentien "kiirehdityn" länsijatkeen valmistuttua.

[Urbaani]

Kokonaisuudesta tulee vähän mieleen Metsätapiolan tornit (positiivisessa mielessä). Yksi torneista olisi voinut olla kyllä muutaman kerroksen korkeampi, olisi paremmin toiminut maamerkkinä.

[RV]

Kokonaisuudesta tulee vähän mieleen Metsätapiolan tornit (positiivisessa mielessä). Yksi torneista olisi voinut olla kyllä muutaman kerroksen korkeampi, olisi paremmin toiminut maamerkkinä.

Nojaa, mielestäni noin muhkeana tuokin kerrosmäärä toimii. Itse Pohjola on varmaankin haluttu säilyttää maamerkkinä, jollaisena se eittämättä toimii ja joksi sitä varmaan edelleen on kaavailtu sikäli kun matalimmat kaksi rakennusta ovat sen molemmin puolin. Toimivaa arkkitehtuuria joka tapauksessa.

[Urbaani]

Kokonaisuudesta tulee vähän mieleen Metsätapiolan tornit (positiivisessa mielessä). Yksi torneista olisi voinut olla kyllä muutaman kerroksen korkeampi, olisi paremmin toiminut maamerkkinä.

Nojaa, mielestäni noin muhkeana tuokin kerrosmäärä toimii. Itse Pohjola on varmaankin haluttu säilyttää maamerkkinä, jollaisena se eittämättä toimii ja joksi sitä varmaan edelleen on kaavailtu sikäli kun matalimmat kaksi rakennusta ovat sen molemmin puolin. Toimivaa arkkitehtuuria joka tapauksessa.

Positiivista kyllä joo, että kaavoittajilla oli rohkeutta kaavoittaa Pohjolan ympärille tornitaloja. Yleensä kun näissä täydennysrakentamishankkeissa uudisrakentaminen on vanhaa huomattavasti vaatimattomampaa, tyyliin 4-kerroksista "Leinelää" 8-9 kerroksisten naapuriin.

[pallo]

Jotenkin onnistuneen oloinen tuo Munkkiniemen alue. Pistetaloista tulee Koivukylä-vibat, positiivisessa mielessä. Alue vaikuttaa hämäävästi suunnittelultaan 80-lukulaiselta DDR-lähiöltä, mutta parhaimmillaan tästä saattaa tulevaisuudessa muodostua tuota aikaa kuvaava merkkipaalu. Erityisesti tiiviys vaikuttaa lupaavalta ja ehkä se parkkikenttien olemattomuus. Myöskään viheralueita ei ole ylimitoitettu eikä rakennuksia vedetty turhaan tiestä irti. Tähänhän saattaa jopa tulla kivijalkaliiketoimintaa?

[Etika]

Tuo havainnekuva ilmeisesti hämää. Nimittäin nuo rakennukset on vedetty irti tiestä juurikin niin turhaan kuin voi olla, jolloin rakennusten ja tien väliin jää täysin hyödytön "etupiha". Ja onpa siinä ajoramppikin pysäköintiin saatu tungettua samaan alueeseen. Tuo kadunvarren suunnittelu estää tehokkaasti minkäälaisen kivijalkaliiketoiminnan tekemisen tuonne. Tuolta näkyy enemmän kuvia: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... /Liite.pdf

Talot ovat ihan hyvän näköisiä, mutta katutason suunnittelu on surkeaa. Sekä Huopalahdentien että Lapinmäentien sivustalla koko kortteli "astuu pois" kadunreunasta ja eristäytyy ohuen viherkaistan taakse. Tämä on erityisen outoa, kun vähän etelänpänä Turunväylän risteykseen on tulossa ihan tarkoituksella kaupunkimaista suoraan katuun rajautuvaa uutta rakentamista. Ensin jatketaan kaupunkimaista aluetta pohjoiseen ja sitten se katkaistaan heti lähiömäiseen rakennussijoitteluun. Myös sisäpihan puoleiset kulkureitit jäävät pitkiksi ja hankaliksi. Siellä olisi selvä luonteva kaareva reitti Pohjolan talon pohjois- ja länsipuolelta, mutta tuo reitti jää nyt kulmikkaaksi ja kierteleväksi. Ja se, että Huopalahdentien ja Lapinmäentien ristyksestä puuttuu suora yhteys "veistospihalle" on ihan käsittämätöntä. Tuon Munkkivuoren ostoskeskuksesta päin tulevan reitin luulisi olevan selkeästi käytetyin jalankulkusuunta kortteliin.