Taloforum.fi

[-Gentleman82-]

Annoitkohan väärän linkin koska ei tuossa raportissa mitään tuon kaltaista mainita. Vai oliko viestisi vaan tarkoitettu provoksi?

Provoksi? Onko mielipiteeni aina provo? Kun olen eri mieltä, olen provo? Raportista kannatta katsoa viimeiset sivut, joissa on kaupungin tuloskehitystä arvioitu eteenpäin ja v.2010 sarake on turkoosilla. Kun katsot mitä viivan alle jää ja pidät samalla mielessä, että Vantaalla on absoluuttisesti saman verran velkaa kuin kaksi kertaa isommalla Helsingillä nyt ja että Vantaa joutuu ottamaan lisää velkaa, ei ko. kaupungilla ole mitään mahiksia selvitä enää eteenpäin. Kunnallisveroakin jouduttiin nostamaan. Vantaa on päässyt niin pahasti hunningolle, että pelatusrengas on Helsinki.

[satama]

Provo sillä että uskottelet että Vantaa ei tilastojen mukaan tule enää pärjäämään itsenäisenä toimivana kuntana vaikka oikeasti Suomessa on kuntia jossa laina asukasta kohden on yli tuplasti isompi. Vantaan velkaantumisaste on samaa luokkaa Kokkolan, Lahden, Kotkan ja Mikkelin kanssa. Näistä Vantaalla on parhaat mahdollisuudet lyhdentää velkaa jos vain tahtoa löytyisi eikä pakoiltaisi vastuuta. Sama juttu se on tosin Helsingissäkin, maksellaan tyhmänä korkoja vaikka omat saappaat riittäisivät velkojen maksamiseenkin.

[jukki]

Provo sillä että uskottelet että Vantaa ei tilastojen mukaan tule enää pärjäämään itsenäisenä toimivana kuntana vaikka oikeasti Suomessa on kuntia jossa laina asukasta kohden on yli tuplasti isompi. Vantaan velkaantumisaste on samaa luokkaa Kokkolan, Lahden, Kotkan ja Mikkelin kanssa. Näistä Vantaalla on parhaat mahdollisuudet lyhdentää velkaa jos vain tahtoa löytyisi eikä pakoiltaisi vastuuta. Sama juttu se on tosin Helsingissäkin, maksellaan tyhmänä korkoja vaikka omat saappaat riittäisivät velkojen maksamiseenkin.

Mutta lainaa on tarkoituskin olla. Kun budjetti tältä osin tasapainotetaan, se tarkoittaa että tulot riittävät korkojen maksuun. Kun otetaan uutta lainaa, on se lupaus kasvattaa taloutta siten, että se riittää uusien, kasvaneiden korkojen maksuun.

[Toni]

Toisinaan sitä ihmettelee omaa innostusta työllistyä joskus julkiselle sektorille. Tässä olisi sellainen tilanne, joka ei juuri veisi pois kuviteltua itsenäisyyttä ja auttaisi ajamaan kuntalaisten etuja jokaisessa kaupungissa. Ei edes yksittäisiä yhteisiä perushankintoja?

Pääkaupunkiseutu säästäisi miljoonia yhteisillä ostoilla
17.9.2009 3:43
Kaisu Moilanen
Helsingin Sanomat

Pääkaupunkiseudun kuntien olisi mahdollista säästää vuosittain miljoonia yhdistämällä tavarahankinnat samaan yhtiöön. Nyt jokaisella kaupungilla on omat hankintayksikkönsä, jotka ostavat kyniä, vessapaperia, vaippoja, kalusteita ja muita kaupungin tarvitsemia tarvikkeita.

Hankintayksiköt kilpailuttavat tavarantoimittajat, valitsevat niistä parhaimmat, valvovat tavaran ostoa ja sen kulkua sekä usein myös toimittavat tuotteet eteenpäin kouluille, sairaaloille ja muille kaupungin yksiköille.

Hankinnat yhdistämällä kaupungit säästäisivät asiasta tehdyn selvityksen mukaan parhaimmillaan jopa 18 miljoonaa euroa vuosittain. Esimerkiksi Helsinki käytti viime vuonna tavaroiden ja aineiden hankkimiseen 104, 5 miljoonaa euroa.

Houkuttelevista säästöistä huolimatta kaupungit päättivät olla yhdistämättä hankintoja yhteen suureen yksikköön. Kaupungeista ainoastaan Helsinki olisi ollut halukas yhdistämään toiminnot. Espoo vastusti yhdistämistä ja Vantaa jätti oman kantansa avoimeksi.

Selvityksen virkamiehistä kootulle työryhmälle teki ulkopuolinen konsulttiyritys. Selvityksessä suositeltiin yhteisen hankintayhtiön perustamista mahdollisimman pian.

[-Gentleman82-]

En uskottele mitään, vaan perustan tietoni viralliseen asiasta jaettuun infoon. On täydellistä huuhaata, että kaupungin velkaantuminen auttaisi jotain. Velalla on korko ja velan kasvaessa korkomenot kasvavat. Se, että Mikkeli tai Lahti ovat samassa jamassa ei todista muuta kuin että Suomessa on monta konkurssikypsää kuntaa. Tässä asiassa täytyy ottaa huomioon kuitenkin Vantaan sijainti Helsingin naapurina, joka on eri asia kuin Lahden tai Mikkelin sijainti. Yhdistyminen Helsinkiin ei toki merkitse velkojen nollaamista, mutta se merkitsee, että hallintoa voidaan keventää, seutua suunnitella yhtenä kokonaisuutena karsien päällekkäisyyksiä (vrt. Mellunmäen ja Länsimäen vierekkäiset terveysasemat) ja suunnitella palveluverkko palvelemaan asukkaiden tarpeita, eikä hallinnollisia rajoja. Jos antamani raportin viitsiin lukaista, voi todeta, että Vantaa tekee miinusta n.150-170 miljoonaa lähivuosina samalla kun velkamäärä kasvaa räjähdysmäisesti, sitä on pian miljardi euroa. Tämän takia puolueetkin tekivät ns. Vantaa-sopimuksen, joka tuskin kuitenkaan ratkaisee ongelmia.
http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;91000

Tosiasia näillä tiedoilla on, että Vantaalla ei ole mahdollisuuksia enää hallita itseään ja ongelmiaan. Yhdistyminen Helsinkiin tuo koko seudulle vakautta, lopettaa kunnallispoliittisen leikin ja mahdollistaa pk-seudun järkevän kehittämisen.

[satama]

Tosiasia näillä tiedoilla on, että Vantaalla ei ole mahdollisuuksia enää hallita itseään ja ongelmiaan.

Jooh, sovitaan sitten niin.

[-Gentleman82-]

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/20 ... 27772976/4

http://www.kaks.fi/node/114

http://www.kaks.fi/sites/default/files/ ... 74_web.pdf

J-P Alanen: Helsingin metropoli tarvitsee oman lain

Helsingin seudun voimavarojen kokoaminen ja yhteistyön järjestäminen vaatii erillislain. Kuntaliitokset ilman, että koko metropolin kattavasta päätöksentekojärjestelmästä on sovittu, voivat johtaa seudun jakautumiseen ja kaataa koko metropoliajatuksen. Näin toteaa pitkän kuntavaikuttajauran luonut Jussi-Pekka Alanen uudessa Polemia –sarjan kirjassa: Helsinki – Kansakunnan pääkaupunki, ihmisten metropoli (www.kaks.fi.) - PDF -

Metropolin yhteiskuntapoliittisen merkityksen kannalta suorat vaalit ja verotusoikeus olisivat alueelle paras ratkaisu. Jos yhteinen tahto ei tähän riitä, kuntarakenteiden uudistamisen minimi vaihtoehto on sitova lakisääteinen päätöksenteko ja sisäinen verontasausjärjestelmä.

Koko Helsingin seutu käsittää 1,3 miljoonan asukkaan ja 14 kunnan yhtenäisen asunto- ja työssäkäyntialueen, josta tehdään muodollisestikin Helsingin metropoli.
Metropolin päätöksenteko jakautuu sisällön osalta miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutuun ja 14 kunnan metropoliin. Metropolikaava voisi osin korvata maakuntakaavan ja yleiskaavojen strategiset osat. Se voisi olla joustava ja hallittava perusta kaksitasoiselle kaavajärjestelmälle.

Vielä 2000-luvulla kuntien päättäjät puolustavat vapaaehtoista yhteistyötä samoin sanoin kuin 40 vuotta sitten huomaamatta, että heidän ympärilleen on kasvanut 1,3 miljoonan asukkaan metropoli, jota hallitaan 14 kunnasta ilman toimivaa koordinaatiota. Vastuu alueen ihmisten arjesta on yhteinen. Mitään ei kuitenkaan ole opittu.

Metropolin yhteinen päätöksenteko puuttuu mm. työvoiman saantia, maankäyttöä, asumista, yhdyskuntarakennetta, liikkumista ja ympäristöä koskevissa suurissa kysymyksissä. Myös palvelurajojen madaltamisessa on vielä paljon tekemistä.

Perisyntinä yhteistyön vaikeuksissa on keskinäinen kateus ja luottamuksen puute sekä näistä seuraava kyvyttömyys tehdä yhteisiä päätöksiä. Kunnat ovat keskittyneet omien etujensa turvaamiseen. Metropolista keskusteleminenkin näyttää olevan seudulla vaikeaa, mikä näkyy viimeaikaisista ristiriitaisista selvitys- ja tutkimushankkeista.