Taloforum.fi

[H.C.]

^^edelliseen sellainen kommentti että hesari sekoili omiaan. SOK kaavoitetaan sinne minne se tuossa vähän taaempana havainnekuvassa on hahmoteltu.

Mutta, sitten aivan uusin juttuihin, tai näiden kaavamuutos on ollut vireillä jo kolme vuotta mutta oli keskeytyksissä pitkään ja nyt sitten kännistyi uudelleen (jotain sopimusneuvotteluja tms.). Finnairille olisi tarkoitus kaavoittaa uusi toimisto ja Keskinäienen Kiinteistö Oy Wiima haluaa myös alueelleen toimistoja. Finnairin toimistosta ois tarkoitus tulla 11000m^2 suuruinen ja noin 6-7 kerroksinen (sisältää ainakin 2 rakennusta) ja Wiima taas haluaa vähän enemmän rakennuksia joista korkeimmat olisivat 10-kerroksisia, muut jotain 6.

Finnair:

Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy

Wiima:

Arkkitehtitoimisto Antti Iskala Oy

Nämä molemmat sijoittuvat Tuusulan motarin ja Ilmakehän liittymän länsipuolelle ja näkyväy tässä kuvassa:

Kun katsoo tuota kuvaa ei tietenkään voi olla ihmettelemättä että miten järkevää kolme 10-kerroksista pientornia on rakentaa aivan kiitoradan päätyyn, joten tuleepa mielenkiintoista nähdä miten kaavamuutos sitten etenee, mutta toisaalta miksi tätä edes harkittaisiin jos se ei olisi mahdollista? Rakennusten lisäksi aiotaan rakentaa uusi tie tuosta poikki.

Merkitsin tohon ilmakuvaan vielä myös tuon Vehon korttelin jonne on tulossa suuri autokauppa ja pari 8-kerroksista toimistorakennusta. Ne on jo joku vuos sitten kaavoitettu ja siihen tehtiin myös jonkinlainen sopimus joka muistaakseni velvoittaa rakentamaan ainakin osan kompleksista tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi Kauppalehti on pariin otteeseen maininnut että veho rakentaa sinne lähitulevaisuudessa.

[H.C.]

YLE kertoi taas uutisia:

Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle yrityspuisto
Julkaistu: 27.4.2006 15:08 (päivitetty: 15:09)

Tuusulan kunta, Lemminkäinen ja SRV Yhtiöt suunnittelevat yrityspuiston rakentamista Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolelle.

Yli kymmenen neliökilometrin suuruiselle alueelle uskotaan syntyvän tuhansia työpaikkoja.

Focus-nimen saanut yrityspuisto täydentää suunnittelijoiden mukaan Vantaan puolella sijaitsevaa Aviapolis-aluetta.

Alueen läpi on määrä rakentaa Lahden, Tuusulan ja Hämeenlinnan moottoritiet yhdistävä Kehä IV.

Tuusulan sivu aihetta koskien:
http://www.tuusula.fi/web/focus/
sieltä löytyy kartat ja tarkemmat tiedot.

[H.C.]

Pyörin taas pitkin ja poikin kaupunkia ja tuli siinä samassa otettua pari kuvaa.

Pakkalanrinteen ensimmäisen talon rungon pääty (koko homma ylettyy sitten lopulta tuohon vasemmalle saakka) alkaa pian olemaan harjakorkeudessa. Tämä on toistaiseksi se viimeinen iso asuinalue mitä tuonne rakennetaan. Tämän jälkeen sitten vaan täydennetään.


Haltin pääkonttori on harjakorkeudessa tuohon ihan sen kupeeseen vasemmalle tulisi sitten myöhemmin pari 9-kerroksista toimistoa (edellisellä sivulla on niistä juttua).


Toisen plazan toinen rakennus on myös harjakorkeudessa, nosturi poistettiin hiljattain. Tässä nähtynä Jumbo Parkin työmaan yli ja kuten näkyy myös parkkia työstetään kovaa vauhtia. Kyllä tosta parkista vaan helvetin iso tulee, nyt kun se alue on raivattu ja kaivettu niin siihen mahtuisi vaikka mitä.


Tässä näkyy tuo Pakkalan yrityspuisto Hotelleineen, toimistoineen ja yrityspalvelukeskuksineen. Tuo täydentyy tuosta vielä lähitulevaisuudessa nykyisten suunnitelmien mukaan ainakin Leijan laajennuksilla, SOK:n pääkonttorilla ja Wellfare centerillä (WFC - mikä se on? en tiedä, mutta pariin otteeseen on mainittu kohtalaisen suuri kompleksi).


Pari huonolaatuista fiilistelykuvaa:




skyline

[H.C.]

Tossa kun juuri kummastelin mikä se Welfare Center juttu tulee olemaan, niin aivan kuin tilauksesta Vantaa uutisoi nyt sivuillaan asiasta:

Welfare Center -hanke etenee Aviapoliksessa

Vantaan Welfare Center -hanke etenee kohti toteutusta. Kaupungin konsernijaosto antoi maanantaina luvan jatkaa hankkeen valmistelua ja alustavan aikataulun mukaan rakennustyöt voisivat alkaa ensi vuonna. Rakennuksen ensimmäinen vaihe olisi valmis vuonna 2008, mutta kokonaisuudessaan 12.000 neliön hankkeen on määrä valmistua vuonna 2012.

Welfare Centeriä on kehitelty osana Vantaan Hitech -ohjelmaa. Keskuksen tarkoituksena on toimia kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna hyvinvointipalvelujen ja -teknologian näyteikkuna ja kehitysympäristönä.

Vantaan kaupungin omistama Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy sekä IVG Polar Oy, NCC Rakennus Oy ja NCC Property Development Oy solmivat maaliskuussa yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta Aviapolis-alueelle Pakkalaan kaavaillun Welfare Centerin toteutumismahdollisuuksia selvitetään.

http://www.vantaa.fi/i_uutinen.asp?path=1;129;44046

Konsernijaoston esityslistalta löytyi kunnon kuvaus hankkeesta:

Vantaan elinkeinopoliittisena painopisteenä on hyvinvointialan kehittäminen ja sen klusteroitumisen edistäminen. Osana tätä toimintaa aloitettiin vuonna 2002 hyvinvointialan yritysten kanssa hyvinvointikeskuksen (Welfare Cente-rin) suunnittelu. Hanketta koskeva esisuunnitelma valmistui Vantaan Hitech -ohjelman toimesta 27.3.2004. Welfare Centerin visiona on toimia vetovoi-maisena, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna hyvinvointipalvelujen- ja teknologian näyteikkunana ja kehittämisympäristönä sekä innovatiivisten tieto- ja tuotantoverkostojen ylläpitäjänä. Hyvinvointikeskus-toiminnalla tue-taan hyvinvointipalvelujen ja teknologisten ratkaisujen kehitystyötä, niiden tuotteistamista sekä kansainvälistä markkinointia. Keskuksen strategiset pai-nopisteet vuosina 2008 - 2012 ovat hyvinvointipalvelujen tuottaminen eri asiakasryhmille, uusien palvelujen ja teknologisten ratkaisujen kehittämisym-päristönä toimiminen ja yrityslähtöisten tuotekehityshankkeiden toteuttami-nen verkottamalla korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, yhdistyksiä sekä julkisia palveluntuottajia.

Suunnittelutyön lähtökohtana on yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja ko-konaisuudeksi, joka käsittää seuraavia toimintoja: lääkäriasema, työterveys-huolto, ikäihmisten pitkäaikaishoito, kotihoito, äitiys- ja lastenneuvola, per-heneuvola, fysioterapia, kuntokeskus, apuvälinekeskus sekä mallikoti. Ko-konaisuuteen kuuluvat myös tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä hyvinvoin-tijärjestöjen ja yhteisöjen toiminta sekä liiketoiminta. Yhteispalveluina järjes-tetään kokous-, kongressi-, näyttely- ja ravintola/kahvilapalvelut.

Tässä vielä SOK:n pääkonttorin kaavamuutoksen yhteydessä oleesta kartasta otettu kuva jossa on hahmoteltu 4-osainen rakennus tuohon mihin se WFC on tulossa, eli ehkä jotain johtopäätöksiä voi tästä sitten vetää. Vaemmalla on Leija ja alhalla Polarin omistama vaalea toimistorakennus:



Sitten eri asioihin ja lainaus tuolta ketjun ekalta sivulta:

Eli Tikkurilan yhdistäminen lentokenttään kaupunkirakenteella Tikkurilantien vartta pitkin. Väliä liikennöisi raitiovaunu. Visioon kuului alunperin että Veromiehen alueelle, Kehätien pohjoispuolelle, suunniteltiin rakennettavan toimistojen lisäksi myös asuntoja. Tästä ideasta on kuitenkin luovuttu Vantaan uudessa yleiskaavaluonnoksessa (ihme kyllä Vihreät olivat eniten luopumista vastaan) ja alueen kehittämistä jatketaan pelkästään työpaikka-alueena. Syyksi on sanottu että alueelle on liian vaikea rakentaa vihtyisää asumista. Asuntojen saaminen sinne olisi kuitenkin ainakin omasta mielestäni suotavaa. Näin paikka ei kuolisi täysin yöksi ja alue on niin valtava etten usko sen ikinä näyttävän kunnolla kaupunkimaiselta jos sitä kehitetään yksipuolisesti työpaikka-alueena. Veikkaan kuitenkin että asuntotuotanto sinne tulee taas harkintaan jossain vaiheessa. Tästäkin huolimatta K2-visio on yhä voimassa.

Näin kirjoitin yli vuosi sitten tuolla ensimmäisellä sivulla. Tossa päivällä kun kävin kaupunkisuunnittelun Vantaa-päivän kunniaksi järjestämällä kiertoajelulla selitti meille Tikkurilan alueen aluearkkitehti että nyt on sitten suunnitelmat asumisesta nostettu taas pöydälle. Ihan mitään tavallista perhe-lähiötä ei tuonne keskelle teollisuusaluetta voida rakentaa, mutta kuulema nyt selvitellään sitten jotain aivan uudellaisia asuinmahdollisuuksia ja muotoja joissa Vantaa voisi sitten olla edelläkävijä tai ainutlaatuinen tapaus. Kyseinen alue on siinä Airport Plazojen pohjoispuolella. Siellä Tecnopoliksesta itään on Alvar Aallon suunnittelema Aerola niminen pieni asuialue jo olemassa. K2-visio elää yhä suunnittelun taustalla. Asiasta tullaan luultavasti tietämään enemmän syksyllä kun yleiskaavatyö etenee. Tämä kuulostaa todella hyvältä, sillä jos sitä aluetta suunniteltaisiin vain toimisto ja työpaikka käyttöön se tulisi vielä piiiiiitkään olemaan hirvittävän keskeneräinen.

[H.C.]

Tässä se on nyt sitten virallisesti julkaistuna tuo tieto asuntojen suunnittelusta Veromieheen.


5000-7000 kuulostaa aika hyvältä määrältä, vertailun vuoksi Kartanonkoski on rakennettu 3500 asukkaalle, eli melkein kaksinkertainen määrä saataisiin mahtumaan vielä Kehän pohjoispuolelle. Nyt vaan pitää vaan toivoa parasta etteivät virkamiehet taas mokaa hyvää suunnitelmaa.

[kosmopoliitti]

Hei,

Kiitoksia kaikille valaisevista kuvista! Aihe on varsin mielenkiintoinen.

Mielestäni Helsinki-Vantaalla on huomattava määrä potentiaalia, joka on taidettu huomata vasta aivan viime vuosina. On melkoinen määrä yrityksiä, joille on logistisesti tärkeää sijaita lähellä lentokenttää, joten uskoisin, että kysyntää alueella tulee olemaan melko lailla suhdanteista riippumatta. Täytyykin osoittaa suosiota sille, että Technopoliksen kaltaiset visionääriset sijoittajat ovat ottaneet hankkeen tosissaan.

Toinen asia on, että Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee varsin mainiossa paikassa, kun ajatellaan Aasianliikennettä, sillä se sijaitsee lähellä isoympyräkaarta, kun matkataan esimerkiksi Japaniin, Kiinaan, tai Intiaan. Lentokenttä on myös viihtyisä, toimiva, ja sikäli pienikokoinen, että vaihdot ovat joutuisia. Se ei myöskään ole (vielä?) ruuhkainen. Finnairin Aasian-liikenne kasvaa joka vuosi kaksinumeroisin luvuin, ja yhtiö onkin ilmoittanut uusista konehankinnoista, jotka ovat aika vaikuttavia. Toivon mukaan Airbus pystyy ne toimittamaan aikataulussa, superjumbon kohdalla kun on ollut viivytyksiä. Talouskasvun odotettavissa oleva hidastuminen hieman hillinnee riemua, mutta Finnairin reittiverkoston kattavuus Aasiassa on jo nyt hämmentävää.

Kysymys onkin, miten tätä hub-asemaa voitaisiin hyödyntää paremmin. Esimerkiksi Dubai on hyötynyt sijainnistaan valtavasti, ja Emirates on tällä hetkellä yksi vaikuttavimmista lentoyhtiöistä maailmassa. Olisiko Dubaissa jotain, josta suomalaisetkin voisivat ottaa oppia?

Sanoisin, että investoinnit infrastruktuuriin ovat tärkeä osa tätä ulottuvuutta. Hub-aseman hyödyntäminen edellyttäisi lisäksi alueellisen ulottuvuuden vahvistamista: yhteydet Viroon ja Venäjälle ovat hyvin, hyvin tärkeitä ja sikäli johdonmukaisia, että Suomi tarvitsee lähialueita, joissa on edullista työvoimaa, joka taas täydentää Suomen kalliimpaa ja paremmin koulutettua työvoimaa. Lisäksi Suomen olisi oltava verotuksellisesti houkutteleva kansainvälisiä investointeja silmällä pitäen, vaikka Suomen demografialla voisi kuvitella, että veroaste pikemminkin nousee. Haasteita siis riittää.

No, tämä meni nyt vähän OT:ksi, mutta menköön.

[H.C.]

Unohdinkin näköjään vastata. Mutta, mutta.. mukava saada tännekin vähän keskustelua asiasta, ei se mitään vaikka vähän menisi OT:ksi. Pahimmaksi ongelmaksi on omasta mielestäni tässä hankeessa tullut se ettei sen merkitystä tunnuta tajuavan muualla kuin Vantaalla, vaikka hankkella on selvää valtakunnallista merkitystä. Helsingistä päin koko ideaa vastustettiin aluksi peläten sen vahvistavan Vantaata liikaa ja nyt vieläkin vuosikymmenten saatossa kun hankeesta on jotain vihdoin tullut sitä ei vieläkään osata yhteistoimin hyödyntää.

Keväällä Helsinki yritti härskisti tarjota lentokenttämetroa vaihtoehdoksi kehäradalle. Helsingin kaupunginhallituksen jäsen selosti Vantaan sanomissa miten köyhän Vantaan pitäisi luopua Kehäradasta, joka hänen mielestään hyödyttää vain Vantaata, ja ottaa tilalle lentokenttämetro joka taas hyödyttäisi vain Helsinkiä. Tästähän se sota syttyi ja Vantaalta torjuttiin idea metrosta täysin. Sitten kun valtion puolelta tuli tyly toteamus ettei metroa lentokellä voida harkitakkaan ennen 2030-lukua muuttui Helsingin ääni. Sitten kyllä tultiin pahoittelemaan ja ihmettelemään että "miten tässä näin kävi" ja "kuinka asiasta nyt näin väärä kuva Vantaalle tuli" ja vakuuteltiin että "kyllähän se Kehärata ensiksi pitää rakentaa", "ei me mitään yritetty"... Lentokenttämetrosta valmistui sitten selvitys jossa toodetaan sekä Kehäradan että lentokenttämetron olevan tarpeellisia. Tässä vaiheesa vasta hesari uutisoi asiasta ja totesi lyhyesti vain Vantaan ja liikenneministeriön torjuneen hankkeen.

Valtio on nyt vihdoin myöntänyt rahat Kehä III:n parannuksiin jotka näi ollen pääsevät alkamaan ensi vuonna. Ikävä kyllä nyt päästään vaan toteuttamaan se kevyempi parannussuunnitelma eikä täysimittaista parannusta, mutta parempi niin kuin ei mitään. Kehäradan rahoituksesta ei saatu vieläkään periaatepäätöstä vaan asiaa siirtyy taas. On se kumma että jotain helvetin länsimetroa yritetään väen väkisin Espooseen tunkea vaikka hanke jatkuvasti kohtaa vastustusta, mutta sitten jo vuoskymmenet suunnitellun kehäradan kanssa vaan viivytellään vaikka Vantaa on sitä jo pitkään halunnut. Heinäluoma lupaili nyt sitten että Kehäradasta tehdään kyllä ensi vuonna päätös, mutta sehän tarkoittaisi sitä että hän jatkaisi valtionvarainministerinä seuraavallakin hallituskaudella eikä se ole mitenkän sanottu...

Lisäksi Helsinki suunnitelee itämetroa maille jotka se aikoo kaapata Sipoolta. Vantaan puolelta mentiin typerinä aluksi tarjoamaan ilmaiseksi Vesterkullaan aluetta Helsingille, mutta onneksi järki tuntuu edes jossain määrin heränneen ja nyt on alettu vaatia ehdoksi alueluovutukselle mm. sitä että Kehärata asetetaan pk-seudun raideliikenteen kärkihankkeeksi. Pahintahan noissa helsingin suunnitelmissa on se että jos sinne Sipooseen saadaan tosiaan alueet 50 000:lle asukkaalle niin Marjaa-Vantaata ei välttämättä enää edes tarvita ja se veisi pahimmassa tapauksessa pohjan Kehäradalta kokonaan.

Mutta kuitenkin..., uusi Aviapolis lehti on taas ilmestynyt, sieltä voi lueskella Stockmannin ekasta vuodesta Jumbossa, Valimotien kehittymisestä merkittäväksi kauppakaduksi, Kansainvälisestä keskuksesta ym.
http://www.aviapolis.fi/asp/system/empt ... =0&C=19840

[neropatti]

Helsinki-Vantaan lentokenttä laajenee
29.08.2006

Helsinki-Vantaan lentokenttä laajenee jälleen.

llmailulaitos Finavia aloittaa ulkomaanterminaalin mittavan laajennuksen ja matkatavaran käsittelykeskuksen rakentamisen syyskuun puolivälissä.

Laajennusosa palvelee lähinnä Kaukoidän-liikennettä.

Valmistuttuaan terminaali voi palvella 15:ttä miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Rakennustyöt valmistuvat syksyllä 2009. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 143 miljoonaa euroa.

Nyt ihan virallistakin tietoa tullut tuosta uudesta ulkomaan terminaalista.

[Jape]

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama Kehäradan rahoitusta tutkinut työryhmä esittää, että radan rakentaminen aloitettaisiin ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa, että rata rahoitetaan suoraan budjettivaroista ja valtion rahoitusosuus olisi 70 - 75%.

Työryhmän selvitys löytyy netistä: http://www.mintc.fi/oliver/upl588-LVM05_07.pdf

Tämäkin ilmeisesti edistyy.

[jusa-masa]

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama Kehäradan rahoitusta tutkinut työryhmä esittää, että radan rakentaminen aloitettaisiin ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa, että rata rahoitetaan suoraan budjettivaroista ja valtion rahoitusosuus olisi 70 - 75%.

Työryhmän selvitys löytyy netistä: http://www.mintc.fi/oliver/upl588-LVM05_07.pdf

Tämäkin ilmeisesti edistyy.

Valton osuus tässäkin projektissa saisi olla taas se 30% ja pistää helsinki ja vantaa maksamaan loput. Niin valtio pistää muutkin projektit maksamaan itse omat projektinsa.
Ei sen puoleen ettei ole tärkeä saada rataa lentokentältä helsinkiin, mutta rahoitus on valtion puolelta aivan liian suuri.

[H.C.]

Rahoitus on samaa luokkaa kuin muissakin kaupunkirata-hankkeissa. Miksi Vantaata pitäisi nyt alkaa syrjiä? Miksi Espoo sai Leppävaaran kaupunkiradan, mutta vantaan pitäisi itse maksaa omansa? Pistääkö valtio yleensä kunnat maksamaan 70% moottoriteistä? Eikö olisi parempi vaatia että valtio maksaisi 70% kaikista ratahankkeista, siis muistakin kuin junaradoista?

[jusa-masa]

Rahoitus on samaa luokkaa kuin muissakin kaupunkirata-hankkeissa. Miksi Vantaata pitäisi nyt alkaa syrjiä? Miksi Espoo sai Leppävaaran kaupunkiradan, mutta vantaan pitäisi itse maksaa omansa? Pistääkö valtio yleensä kunnat maksamaan 70% moottoriteistä? Eikö olisi parempi vaatia että valtio maksaisi 70% kaikista ratahankkeista, siis muistakin kuin junaradoista?

Ei sinänsä jos valtio maksaisi kaikista juna, auto ja sekä joukkoliikenne projekteista 70%, mutta elämä tuntuu potkivan osaa projekteja päähän eikä valtio maksa kun 30% muista projekteista.
--> espoo metro, turun ja tampereen ratikka, tampereen pitkä tunneli otettuna esimerkeiksi. joutuu kunnat maksaan itse loput.

[H.C.]

Kyllähän sä oikeassa olet, rahoituksen pitäisi olla tasaväkisempää. Mutta mielummin niin että valtio ryhtyy avokätisemmin tukemaan erilaisa raideliikenneinvestointeja ympäri maan, kuin että se nipistää siitä vähästä mitä se edes jonnekkin tarjoaa. Ja onhan Vantaa nyt mennyt maksamaan valtiolle kovaa arvostelua herättäneen kovan hinnan Marja-Vantaan maista. Voi valtio nyt sitten hyvin mielin tulla Vantaata vastaan näissä ratainvestoinneissa.

Älkää välittäkö jos hermostun kun Kehärataa jollain tavalla arvostellaan. Olen odottanut sen rakentamista vaan niin hemmetin kauan ja nyt se on vihdoin niin lähellä. Alunperin mun piti päästä sillä kulkemaan koulumatkat jo ala-asteella. Nyt näyttää siltä että jos hyvin käy niin mun tytär voi päästä kulkemaan sillä koulumatkansa, edes ylä-asteella.

[jusa-masa]

Kyllähän sä oikeassa olet, rahoituksen pitäisi olla tasaväkisempää. Mutta mielummin niin että valtio ryhtyy avokätisemmin tukemaan erilaisa raideliikenneinvestointeja ympäri maan, kuin että se nipistää siitä vähästä mitä se edes jonnekkin tarjoaa. Ja onhan Vantaa nyt mennyt maksamaan valtiolle kovaa arvostelua herättäneen kovan hinnan Marja-Vantaan maista. Voi valtio nyt sitten hyvin mielin tulla Vantaata vastaan näissä ratainvestoinneissa.

Älkää välittäkö jos hermostun kun Kehärataa jollain tavalla arvostellaan. Olen odottanut sen rakentamista vaan niin hemmetin kauan ja nyt se on vihdoin niin lähellä. Alunperin mun piti päästä sillä kulkemaan koulumatkat jo ala-asteella. Nyt näyttää siltä että jos hyvin käy niin mun tytär voi päästä kulkemaan sillä koulumatkansa, edes ylä-asteella.

Toi on totta. Joukkoliikenne kaikessa muodossaan 70% ja muut 30-40%.
Se kuulostais jo suhteellisen reilulta kun sillätavalla tuetaan kaupunkeja kehittämään uusia liikennemuotoja jotka muuten jää yksityisautoilun jalkoihin kun muistetaan ettei kaikilla ole varaa autoon.

[-Gentleman82-]

http://www.aviapolis.fi/doc/Aviapolis-lehti_01-2008.pdf

Viittasin tähän lehteen jo "Vantaan projektit" -ketjussa.
Eli lehden mukaan (s. 5) kehäradan teko (louhinta) alkaa jo ensi vuoden alussa!
WAU