Taloforum.fi

[katomato]

Mielenkiintoista! Toi Sailors home on ehdottomasti 2000-luvun komeimpia kerrostaloja Suomessa, mutta en kyllä millään ilmeellä saa siitä Pietarin talon tasoista. Olis jännä nähdä tästä isompi kysely. Olin huomaavinani tiettyä ylimielisyyttä "uusvanhaa" kohtaan sinun viestistä, siinä missä itselle se on vain hieno ja vaikuttava. Tulisikohan iso hajonta alan ammattilaisten ja tyhmän kansan välille?

Kun nyt kerran gallup-vastauksia toivoit, niin itse ainakin pidän tuota Pietarin taloa melko teennäisenä ja epäharmonisena. Samaan kasaan on lätkitty koristeaiheita ilman varsinaista punaista lankaa kokonaisuuden osalta. Jälkimmäinen tanskalaistalo onkin jo huomattavasti onnistuneempi esimerkki kertaustyylin modernista toteutuksesta. Tuossa talossa on ajatusta ja harkittua tasapainoa.

Tuntuu hieman siltä, että kaikki "vanhalta" näyttävä on mielestäsi automaattisesti hienoa, mutta modernia rakentamista tarkastelet huomattavasti kriittisemmällä katseella. Huonosti suunniteltu "uusvanha" on kuitenkin yhtä lailla huonoa rakentamista, kuin halpuutuksen läpikäynyt moderni-ilmeinen rakennuskin. Vaikka yksityiskohtia olisikin enemmän tutkailtavaksi, on lopputulos silti vain kitchiä, mikäli suunnittelija ei hallitse mukailemaansa tyyliä.

[Urbaani]

Oma mielipide on että kyllä kerrostaloasuminen saisi nykyäänkin olla eliitin näköinen vaihtoehto. Siitä olisi iloa kauniimman ja mielenkiintoisemman kaupunkiympäriston muodossa meille köyhille plebeillekin!

Tästä olen täysin samaa mieltä. Aina ärsyttääkin, kun tietyt tahot nostavat meteliä, kun jonnekin ollaan kaavoittamassa vähän hintavampia kerrostaloasuntoja, eli "ökyasuntoja", pahinta tietenkin mikäli sattuvat sijaitsemaan merenrannassa. -
Siis what a heck? Allekirjoittaneen tämänhetkiset tulot eivät todellakaan riitä sijoittamaan kalliiseen omistusasuntoon, mutta mitä se on minulta pois, jos joillain muilla on. Ihmeen katkeroitunutta kansaa. Ja kuten shameinyou mainitsi, laadukkaan arkkitehtuurin muodostamasta tyylikkäästä kaupunkiympäristöstä pääsee nauttimaan jokikinen kaduntallaaja.

[hmikko]

Ihmeen katkeroitunutta kansaa.

En ole kyllä havainnut, että julkisesti juuri valitettaisiin hienon tai tyyriin näköisistä julkisivuista sinänsä. Mun nähdäkseni kritiikki liittyy useimmiten gryndaamiseen ja siihen, millä ehdoilla joku on jonkun tontin saanut. Siis esim. Eiranranta olisi arvatenkin jonkun mielestä pitänyt jättää puistoksi tai rakentaa vanhan Eiran huvila-alueen tehoilla, tai tapaus HIFK / Helsinki Garden, jossa annetaan rakennusoikeutta puistosta oletettavasti tyyriille asunnoille.

[veka]

Jos taas pistetään vastakkain paras jugend ja paras kansainvälinen moderni arkkitehtuuri (kotimaasta ei kauheasti löydy, sen verran ahtaaseen rakoon arkkitehdit on meillä painettu), niin valinta menee vaikeammaksi; paras arkkitehtuuri on kaikkina aikoina todella kovatasoista. Tuollaisen pietarilaisen mukavanhan ja hyvän modernin välillä taas ei ole mitään epäselvää; vaikkapa Katajanokalle rakennettu Sailor's home pieksee tuollaisen uusvanhan tekeleen sata nolla.

Ei varmaan kukaan väitäkään, että nuo pietarilaiset talot olisivat Katajanokalla (ainakaan tuolla paikalla) kotonaan. Sen sijaan näkisin sellaisia tai muita vähän isommalla ajatuksella suunniteltuja ja yksilöllisempiä rakennuksia mielelläni siellä missä nyt tehdään suomalaista perustuotantoa eli tuttuja yksitoikkoisia laatikkomaisia elementtitaloja. Noiden vertaaminen on mahdotonta.

Tuosta Katajanokan uudisrakennuksesta en sen sijaan jaksa innostua yhtään ihan jo sen takia, ettei se kunnioita ympäristöään, vaan erottuu siitä tyylittömänä poikkeuksena samaan tapaan kuin Kasarmitorin pohjoislaidan pian valmistuvat toimistotalot. Tämä näkyy selvemmin, kun näkymää rajaa niiin että vasemmalla puolella oleva punertava vanha arvorakennus näkyy paremmin. Kannattaa käväistä paikalla katsomassa, kuinka järkyttävä epäonnistuminen uusi As.Oy Sailors Home pikkuisen aukion paraatipaikalla on.

Paikalla ollut ensimmäinen Sailors Home on tietysti oma lukunsa. Se olisi voitu kunnostaa, sillä 1944 pommit veivät siiitä vain katon, vintin ja osan ylintä kerrosta.

As. Oy Sailors Home 2017-

Sailors Home 1907-1944Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

[Clepe]

Nykyrakentaminen vaihtelee pitkälti äärimmäisestä minimalismista äärimmäiseen sekavuuteen. Joko talo on sairaalanvalkoinen Enso-Gutzeitin talon pastissi tai siinä on haulikolla ammuttu aukotus, periskooppi ja räikeät tehosteseinät. Nyt viime aikoina on onneksi alkanut tulla jotain muutakin. Tosin tiukasti pysytään modernismissa, ollaankohan pikkuhiljaa pääsemässä tyylillisesti 70-luvun ilmeettömään betoniarkkitehtuuriin? Kun "uusvanhaa" (eli kaikkea missä on vinokatto) tykätään haukkua kitschiksi, on houkutus suuri haukkua näitä modernismin kertaustyylejä samasta. Se olisi kuitenkin suuri vääryys kitschiä kohtaan. Kitschissä kun kuitenkin pyritään kopioimaan sellaista mistä ihmiset yleensä pitävät.

[arkkinikkari]

Kun "uusvanhaa" (eli kaikkea missä on vinokatto) - -

Siis ei jumalauta nyt saatana.

Ei mulla muuta, tästä aiheesta on näköjään täysin mahdotonta keskustella.

[shameinyou]

Tuntuu hieman siltä, että kaikki "vanhalta" näyttävä on mielestäsi automaattisesti hienoa, mutta modernia rakentamista tarkastelet huomattavasti kriittisemmällä katseella. Huonosti suunniteltu "uusvanha" on kuitenkin yhtä lailla huonoa rakentamista, kuin halpuutuksen läpikäynyt moderni-ilmeinen rakennuskin. Vaikka yksityiskohtia olisikin enemmän tutkailtavaksi, on lopputulos silti vain kitchiä, mikäli suunnittelija ei hallitse mukailemaansa tyyliä.

Vanha talo ei ole hieno siksi että se on vanha, vaan siksi että siinä on ominaisuuksia mitkä tekee mistä tahansa talosta hienon (ja joo, ne vanhat talot mitkä on säilynyt on lähes poikkeuksetta tällaisia). "Uusvanha" on ehkä vähän yksinkertaistettu ja huono termi siinä mielessä. "Talo jonka näyttävyyteen on panostettu" olisi osuvampi, mutta ei solju samaan malliin.

Näitä ominaisuuksia on mm. jo mainittu ilmeen kolmiulotteisuus/syvyys, mikä tekee julkisivusta paljon mielenkiintoisemman ja elävämmän. Lisäksi eeppisen arvokkaat sisäänkäynnit, kattoratkaisujen liittäminen osaksi julkisivua, lämmin ja pyöreä muoto- ja värimaailma, se tietty uhkeus ja ihmisen skaalan massiivisuus ovat kaikki hienoja ja vaikuttavia asioita, unohtamatta tietenkään erilaisia koristeita ja yksityiskohtia jotka usein myös tuovat sitä syvyyttä (nämä on hienoja juuri siksi koska niillä ei ole mitään käytännön tarkoitusta; joku on nähnyt vaivaa, suunnitellut ja toteuttanut ne pelkästään ohikulkevan visuaaliseksi silmäniloksi - modernilla insinöörilogiikalla siis "turhaa" ja "teennäistä").

Toi Pietarin talo on omasta mielestä hienosti onnistunut koska siinä on noita ominaisuuksia. Se että ne on toteutettu selvästi "uudella tavalla" (materiaalit, yleisilme) on itse asiassa vain plussaa, koska eihän siinäkään paljoa järkeä olisi jos aina vain kopioitaisiin vanhaa, vaikka se kopioitava kaunista olisikin. Jos tämä tarkoittaa jonkun mielestä "teennäistä mukavanhaa" niin kyseenalaistaisin mistä kulmasta hän tätä asiaa tarkastelee; löytyisikö kenties samat "koristeaiheiden lätkimis" kommentit monesta vanhasta talosta jos niitä katsoisi kriittisemmällä katseella?

Ja tietenkin tässä voi epäonnistuakin. Jenkkien McMansion-kulttuurista löytyy paljon esimerkkejä tästä.

[hmikko]

Toi Pietarin talo on omasta mielestä hienosti onnistunut koska siinä on noita ominaisuuksia. Se että ne on toteutettu selvästi "uudella tavalla" (materiaalit, yleisilme) on itse asiassa vain plussaa, koska eihän siinäkään paljoa järkeä olisi jos aina vain kopioitaisiin vanhaa, vaikka se kopioitava kaunista olisikin. Jos tämä tarkoittaa jonkun mielestä "teennäistä mukavanhaa" niin kyseenalaistaisin mistä kulmasta hän tätä asiaa tarkastelee; löytyisikö kenties samat "koristeaiheiden lätkimis" kommentit monesta vanhasta talosta jos niitä katsoisi kriittisemmällä katseella?

Ja tietenkin tässä voi epäonnistuakin. Jenkkien McMansion-kulttuurista löytyy paljon esimerkkejä tästä.

Mielestäni tuo Pietarin esimerkki tipahtaa varsin selvästi McMansion-osastolle. Arkkitehtonisessa otteessa ei ole mitään "modernia", on vaan imitoitu jugendia vähän sinne päin nykytekniikalla. Julkisivuun on kasattu kovasti kaikenlaista, mutta yksityiskohdat ja mittasuhteet ovat alkuperäisen tyylin näkövinkkelistä enemmän ja vähemmän viturallaan ja yleisilme raskas. Itse ottaisin näistä vaihtoehdoista Huttunen-Lipasti-Pakkasen uuden talon Katajanokalla koska tahansa. Siinäkin on toki ongelmansa, mutta mun mielestä parempi, että se erottuu alkuperäisen jugendin joukosta modernina kuin huonona imitaationa.

[Clepe]

Mielestäni tuo Pietarin esimerkki tipahtaa varsin selvästi McMansion-osastolle. Arkkitehtonisessa otteessa ei ole mitään "modernia", on vaan imitoitu jugendia vähän sinne päin nykytekniikalla. Julkisivuun on kasattu kovasti kaikenlaista, mutta yksityiskohdat ja mittasuhteet ovat alkuperäisen tyylin näkövinkkelistä enemmän ja vähemmän viturallaan ja yleisilme raskas. Itse ottaisin näistä vaihtoehdoista Huttunen-Lipasti-Pakkasen uuden talon Katajanokalla koska tahansa. Siinäkin on toki ongelmansa, mutta mun mielestä parempi, että se erottuu alkuperäisen jugendin joukosta modernina kuin huonona imitaationa.

Eikös se nyt kuitenkin ole aina ollut kertaustyylien henkeä että on rakennettu ihan tavallinen talo johon on liitetty koristeita jostain tyylisuunnasta? Suuri osa vanhoistakin toteutukista on loppuenlopuksi aika kömpelöitä. Ihmiset kuitenkin pitävät niistä. Miksi "uusvanhalta" pitäisi vaatia jotain erityistä sopusuhtaisuutta, joka siis kuitenkin puuttuu suuresta osasta modernistakin rakentamista?

Ehkä ornamentiikkaa pitäisi ajatella keinona peittää muuten kömpelö rakennus, ainakin "tavisten" silmissä. Nythän meillä on jonkinnäköinen muraalibuumi, ikäänkuin täyttämässä tätä tarvetta.

[hmikko]

Miksi "uusvanhalta" pitäisi vaatia jotain erityistä sopusuhtaisuutta, joka siis kuitenkin puuttuu suuresta osasta modernistakin rakentamista?

Ite sanoisin, että pitää vaatia kaikelta, uudelta ja uusvanhalta. Nämä ovat niitä asioita, joissa voi samalla rahalla saada kauniin tai tympeän rakennuksen kaupunkiin, joten kannattais vaatia kaunista. Toki kömpelyys voi olla omalla tavallaan viehättävääkin. Tuossa Pietarin tapauksessa se mielestäni ei ole.

Tässä palaudutaan vissiin ikiaikaiseen keskusteluun siitä, mikä on vaan ohimenevää muotia, vaan koristelua tai vaan makuasia, ja millä on laajempaa merkitystä. Jugendiin esimerkiksi liittyy rakennusten epäsymmetria, mikä on jo enemmän kuin vaan koristelua. Tuossa Pietarin talossa on nurkassa torniaihe ja julkisivun toisella laidalla erkkeri. Siitä ei ihan vaan koristeita vaihtamalla saa symmetristä uusklassistista, esimerkiksi. Ja jos taas noudatetaan uusklassismin vaatimusta symmetriasta, niin se sulkee pois erinäisiä asioita, joita nykymodernismissa on totuttu sommittelemaan vapaasti. Siis muutakin kuin koristeita.

Toinen asia on kai se, miten rakennusta "luetaan" kaupunkikuvassa, mikä on tietysti kulttuurisidonnainen juttu ja varmaan makukysymys myös. Miltä näyttää esim. kirkko, ja miltä sen pitäisi näyttää? Hesari äänestyttää modernistisia kirkkoja rumiksi. Miksi kehnosti toteutettu uusvanha näyttää feikiltä, ja onko sillä mitään väliä, jos se jonkun mielestä siltä näyttää? Mitä jos Nokia olisi rakennuttanut pääkonttorikseen Keilaniemeen kopion Engelin valtioneuvoston linnasta? Siis vaikka huolellisesti toteutettunakin?

Prinssi Charlesin rakennuttamassa uusvanhassa Poundburyssa on luemma it-firma sijoitettuna uuteen toimistorakennukseen, joka noudattaa jotain 1800-luvun alun tyyliä ilmeisesti suht uskollisesti. Aika monen mielestä rakennus näyttää ja tuntuu kulissilta, kun siinä tai toiminnassa ei ole mitään muuta vanhaa kuin rakennuksen tyyli. Itse epäilen, että toiminnalisestikaan se ei ole ihan ideaaliratkaisu nykypäivän toimistotyöhön, siis kun puhtaalta pöydältä rakennettiin. Toisaalta it-firmoja on oikeasti vanhoissa taloissa vaikkapa Helsingin keskustassa, eikä se aiheuta kulissin tuntemusta (tietty ympäristökään ei ole yhden tahon stailaama Poundbury).

[Urbaani]

Mielenkiintoista sinäsä, että pientalorakentamisessa "uusvanha" tyyli on ollut Suomessakin jo pitkään varsin hyväksyttyä ja todella suosittua.

[Clepe]

Miksi "uusvanhalta" pitäisi vaatia jotain erityistä sopusuhtaisuutta, joka siis kuitenkin puuttuu suuresta osasta modernistakin rakentamista?

Ite sanoisin, että pitää vaatia kaikelta, uudelta ja uusvanhalta. Nämä ovat niitä asioita, joissa voi samalla rahalla saada kauniin tai tympeän rakennuksen kaupunkiin, joten kannattais vaatia kaunista. Toki kömpelyys voi olla omalla tavallaan viehättävääkin. Tuossa Pietarin tapauksessa se mielestäni ei ole.

Tässä palaudutaan vissiin ikiaikaiseen keskusteluun siitä, mikä on vaan ohimenevää muotia, vaan koristelua tai vaan makuasia, ja millä on laajempaa merkitystä. Jugendiin esimerkiksi liittyy rakennusten epäsymmetria, mikä on jo enemmän kuin vaan koristelua. Tuossa Pietarin talossa on nurkassa torniaihe ja julkisivun toisella laidalla erkkeri. Siitä ei ihan vaan koristeita vaihtamalla saa symmetristä uusklassistista, esimerkiksi. Ja jos taas noudatetaan uusklassismin vaatimusta symmetriasta, niin se sulkee pois erinäisiä asioita, joita nykymodernismissa on totuttu sommittelemaan vapaasti. Siis muutakin kuin koristeita.

Oikeastaan suurin osa jugendrakennuksista taitaa olla enemmän symmetrisiä kuin nykyiset tetrisikkunatalot. Jugendtalot ovat harvemmin väkisin epäsymmetrisiä, vaan se liittyy tonttirakenteeseen. Mutta jos se on liian vaikeaa, kyllä minulle sopii että tehdään vaikka 20-luvun klassismia tai edes art-deco'ta. Toisaalta tuo uusi sailor's home on muodoltaan suorastaan gaudimainen, siitä vaan puuttuu rikas koristelu. Snellmanninkatu 21 ja 23 taas edustaa 80-luvun yritteitä moderneiksi jugendtaloiksi. Nekin ovat mielestäni varsin onnistuneita, vaikka ovatkin tietyllä tavalla kömpelöitä (varsinkin kerrosten mataluuden takia).
https://goo.gl/maps/5usuwDdzfKy

Toinen asia on kai se, miten rakennusta "luetaan" kaupunkikuvassa, mikä on tietysti kulttuurisidonnainen juttu ja varmaan makukysymys myös. Miltä näyttää esim. kirkko, ja miltä sen pitäisi näyttää? Hesari äänestyttää modernistisia kirkkoja rumiksi. Miksi kehnosti toteutettu uusvanha näyttää feikiltä, ja onko sillä mitään väliä, jos se jonkun mielestä siltä näyttää? Mitä jos Nokia olisi rakennuttanut pääkonttorikseen Keilaniemeen kopion Engelin valtioneuvoston linnasta? Siis vaikka huolellisesti toteutettunakin?

Prinssi Charlesin rakennuttamassa uusvanhassa Poundburyssa on luemma it-firma sijoitettuna uuteen toimistorakennukseen, joka noudattaa jotain 1800-luvun alun tyyliä ilmeisesti suht uskollisesti. Aika monen mielestä rakennus näyttää ja tuntuu kulissilta, kun siinä tai toiminnassa ei ole mitään muuta vanhaa kuin rakennuksen tyyli. Itse epäilen, että toiminnalisestikaan se ei ole ihan ideaaliratkaisu nykypäivän toimistotyöhön, siis kun puhtaalta pöydältä rakennettiin. Toisaalta it-firmoja on oikeasti vanhoissa taloissa vaikkapa Helsingin keskustassa, eikä se aiheuta kulissin tuntemusta (tietty ympäristökään ei ole yhden tahon stailaama Poundbury).

Pitävätkö Älvsbyhus pikkukartanoiden tilaajia taloa feikkinä? Monet ihmiset taitavat olla luonnostaan konservatiivisia, varsinkin kun on kyse asiasta johon sidotaan niin paljon tunteita. Tässä menee mielipiteet ristiin, osa tykkää modernista ja osa perinteisestä. Mutta en ymmärrä miksi tässä aina moderni voittaa, koska se on "oikein". Miksi tässä ei voi olla pluralistisempaa lähestymistapaa jossa myös arkkitehtikoulutuksessa otetaan huomioon se että kyseessä on palveluammatti, jolloin myös perinteiseen suunnitteluun pitää olla valmiudet (edes osalla) koska sille on kysyntää. Silloin voitaisiin unohtaa edes tämä kömpelyysargumentti.

[hmikko]

Snellmanninkatu 21 ja 23 taas edustaa 80-luvun yritteitä moderneiksi jugendtaloiksi. Nekin ovat mielestäni varsin onnistuneita, vaikka ovatkin tietyllä tavalla kömpelöitä (varsinkin kerrosten mataluuden takia).
https://goo.gl/maps/5usuwDdzfKy

Samaa mieltä noista. Sopivat suht tyylikkäästi jugendin naapuriin ja ovat tarkemmin katsoen tunnistettavissa 80-luvuksi, jonkunlaiseksi minimaaliseksi postmodernismiksi ehkä. Aika karuja ovat ilmeeltään toki, ja harmaa rappaus näyttää todella harmaalta, mutta tuommoiset asiat ovat ratkaistavissa (vähän raikkaampaa väriä yms.).

Pitävätkö Älvsbyhus pikkukartanoiden tilaajia taloa feikkinä? Monet ihmiset taitavat olla luonnostaan konservatiivisia, varsinkin kun on kyse asiasta johon sidotaan niin paljon tunteita. Tässä menee mielipiteet ristiin, osa tykkää modernista ja osa perinteisestä. Mutta en ymmärrä miksi tässä aina moderni voittaa, koska se on "oikein". Miksi tässä ei voi olla pluralistisempaa lähestymistapaa jossa myös arkkitehtikoulutuksessa otetaan huomioon se että kyseessä on palveluammatti, jolloin myös perinteiseen suunnitteluun pitää olla valmiudet (edes osalla) koska sille on kysyntää. Silloin voitaisiin unohtaa edes tämä kömpelyysargumentti.

Noiden Älvsbyhusien julkisivut näyttävät olevat suht yksinkertaisia eivätkä sen kummemmin ainakaan mun silmääni pyri noudattamaan mitään tiettyä kertaustyyliä. Tuon kaltaisia on Suomessa rakennettu kaiken aikaa, myös 70-luvun tasakattokaudella ainakin jonkun verran. Itse en pitäisi varsinaisesti uusvanhana tai feikkinä, eivätkä varmaan tilaajatkaan. En kylläkään pidä noita myöskään järin kauniina, ja aika monessa mallissa on ne mainitut mittasuhteet ja julkisivujen sommittelu rumanpuoleista. Esim. tähän on ikkunat roiskaistu tolleen.

Talotehtaiden mallit vissiin harvemmin ovat arkkitehtien suunnittelemia, mutta se lienee tosiaan totta, että kun kertaustyyleihin ja perinteisiin julkisivuihin ei arkkitehtien koulutuksessa ole kiinnostusta, niin niitä ei myöskään osata. Poikkeuksia toki on, mutta jo tästäkin syystä oikeasti kauniin uus-jugend tms. rakennuksen saaminen aikaiseksi Suomessa olisi melkoisen vaikeaa. Mittasuhteet kerroskorkeuksineen ja aukotukset sun muut liittyvät myös suoraan rakennustekniikkaan ja nykyisiin normeihin ja asuntopohjiin, eli kyse ei ole vain nykymallisen elementtitalon stailaamisesta.

[shameinyou]

Mielestäni tuo Pietarin esimerkki tipahtaa varsin selvästi McMansion-osastolle. Arkkitehtonisessa otteessa ei ole mitään "modernia", on vaan imitoitu jugendia vähän sinne päin nykytekniikalla. Julkisivuun on kasattu kovasti kaikenlaista, mutta yksityiskohdat ja mittasuhteet ovat alkuperäisen tyylin näkövinkkelistä enemmän ja vähemmän viturallaan ja yleisilme raskas. Itse ottaisin näistä vaihtoehdoista Huttunen-Lipasti-Pakkasen uuden talon Katajanokalla koska tahansa. Siinäkin on toki ongelmansa, mutta mun mielestä parempi, että se erottuu alkuperäisen jugendin joukosta modernina kuin huonona imitaationa.

Niin kuin jo sanoin, nämä "uusvanha", "feikki", "imitoitu" ja "kopio" termit on omasta mielestä ihan väärä lähtökohta näihin keskusteluihin. Miksi uudisrakennuksessa ei saa enää panostaa näyttävyyteen wanhan maailman innoittamana ilman että joku on huutamassa "fake and gay! aidot rakennukset ei näytä tältä!"?

Ei toi ole mun mielestä mikään jugend-imitaatio. Tai epäonnistunut tulkinta "alkuperäisestä tyylistä". Se on uuden näköinen kerrostalo jonka näyttävyyteen on panostettu mielenkiintoisilla ominaisuuksilla. Niissä vanhoissa taloissa jotka on säilynyt nyt vaan sattuu olemaan saman suuntaisia ominaisuuksia, varmaan siksi koska jengi on aina digannut tulee aina diggaamaan niistä. Ei se tarkoita sitä että ne muodostaa tiukat säännöt joita pitää tarkasti noudattaa, ja että kaikki mitkä eroaa siitä on huonosti tehtyjä imitaatioita.

Olen samaa mieltä siitä yleisilme on raskas. Mutta näin on monessa vanhassakin talossa, ainakin miten käsitän termin "raskas", ja se on omasta mielestä vain hyvä asia. Ja kun sanoin että se on tehty modernilla otteella niin en siis tarkoittanut että se olisi jotenkin modernia arkkitehtuuria edustava, vaan sitä että se on selvästi uuden näköinen. Kukaan ei sekottaisi sitä 100+ vuotta vanhaan taloon. Ja tämähän on siis vain positiivinen asia omasta mielestä. Sen Tanskan esimerkkitalon saattaisikin luulla vanhemmaksi (ainakin amatööri), vähän hillitympi ja "kirkkomaisempi" olemus.

Tuossa Pietarin talossa on nurkassa torniaihe ja julkisivun toisella laidalla erkkeri. Siitä ei ihan vaan koristeita vaihtamalla saa symmetristä uusklassistista, esimerkiksi.

Molemmilla laidoilla on erkkeri, toisessa se alkaa kerrosta alempaa (matalamman "naapuritalon" parvekkeiden kanssa samassa rytmissä). Se koko kulma on myös pyöristetty yläosasta, erilailla kuin kulman tornissa. Jatkuu jännästi erkkerin puolikkaasta ympyrästä. Hieno! Yhden kritiikin kohteen löydän ja se on ton korkeamman osan ylin kerros joka on vähän kiireinen: noita ullakkoikkunoita tai mitälie ranskalaisia parvekkeita on liikaa. ~4 vähemmän niin näyttäisi paremmalta.

Miksi kehnosti toteutettu uusvanha näyttää feikiltä, ja onko sillä mitään väliä, jos se jonkun mielestä siltä näyttää? Mitä jos Nokia olisi rakennuttanut pääkonttorikseen Keilaniemeen kopion Engelin valtioneuvoston linnasta? Siis vaikka huolellisesti toteutettunakin?

Tietenkin se olisi näyttänyt dorkalta siinä ympäristössä. Ihan siinä missä täydellisesti tehty jugend-talo näyttäisi jossain Meri-rastilassa. Mutta ei se tarkota sitä etteikö niitä ominaisuuksia mitkä tekee mm. vanhoista taloista kiehtovia voisi käyttää jossain muodossa uusissakin taloissa.

Ja joo, huonosti tehdyt kopiot näyttää feikeiltä, vääriltä. Mutta oma pointti on siinä että pitäisi paremmin ymmärtää ero "huonosti tehdyn kopion" ja "uuden rakennuksen jossa on käytetty ominaisuuksia joita esiintyy vanhoissa taloissa" välillä. Se on vähän sama kuin ero paskan, kännissä soittavan cover-bändin ja isolta nimeltä omaan materiaaliin vaikutteita ottavan bändin välillä.

Mittasuhteet kerroskorkeuksineen ja aukotukset sun muut liittyvät myös suoraan rakennustekniikkaan ja nykyisiin normeihin ja asuntopohjiin, eli kyse ei ole vain nykymallisen elementtitalon stailaamisesta.

Nimenomaan. Yksi syy lisää minkä takia puhdas kopiointi ei nykyään varmaan ole se järkevin ratkaisu . Tuntuu jotenkin siltä että niin alan ihmiset kuin alaa seuraavat ihmisetkin on ehkä vähän kaavoihin kangistunutta. Jos talo ei ole moderni, eli siis halvan näköinen laatikko (perustuotanto) tai kallis iso veistos (esim. Töölön käärmetalo, Keskustakirjasto, ison maailman pilvenpiirtäjät), vaan siihen on sovellettu joitain niitä elementtejä minkä takia vanhat talot on suosittuja ja ihailtuja, niin silloin se on väärin tehty teennäinen kopio.

[hmikko]

Olen samaa mieltä siitä yleisilme on raskas. Mutta näin on monessa vanhassakin talossa, ainakin miten käsitän termin "raskas", ja se on omasta mielestä vain hyvä asia.

Samaa mieltä siitä, että jykevyys tai sen vaikutelma voi olla hyvä asia. Sehän tavallaan kuuluu Vitruviuksen listaan utilitas, firmitas, venustas (käyttökelpoisuus, "solidius", kauneus, juosten kusten suomennettuna). Tuosta Pietarin talosta olisin voinut käyttää vaikka sanaa tunkkainen - julkisivussa vähän liikaa kaikkea tungettuna. Vrt. vaikka Saarisen päärautatieasema, joka näyttää tarkoituksella raskaalta ja jykevältä, mutta ei ole tukossa. Tai mikä vaan Helsingin onnistuneemmista jugend-taloista, jos haluaa asuinrakennukseen verrata.

Tietenkin se olisi näyttänyt dorkalta siinä ympäristössä. Ihan siinä missä täydellisesti tehty jugend-talo näyttäisi jossain Meri-rastilassa.

Tuo juurikin oli siis pointtini Clepen kommenttiin, jossa hän viittasi siihen, että kertaustyylit on vain koristeita rakennuksen kyljissä ja että modernismi ei ole sen kummempi kuin muutkaan. Jostain kulttuurisesta ja esteettisestä syystä teknologiafirman pääkonttori Keilaniemessä nähdään eri tavalla kuin hallintorakennus vanhassa uusklassistisessa korttelissa, ja siinä on kyse vähän enemmästä kuin muodista. Myös Poundbury-tyyppisessä tapauksessa, eli jos vaikka koko Keilaniemi olisi 90-luvulla tehty Engel-uusklassismin mukaelmana.