- 08.04.21 20:21
#102075
Pari sanaa skandinaavisesta mytologiasta
Maailman alkuperä on pohjoisessa tunnettujen myyttien mukaan valtavassa rotkossa, Ginnungagapissa. Rotko rajoittuu etelässä Muspelheimiin, tulen sijoille, jota vartioi tulijättiläinen liekehtivällä miekallaan. Pohjoisessa on kylmä Niflheim.
Kiinnostusta muinaiseen menneisyyteen ovat lisänneet maailmanmittakaavassakin merkittävät arkelogiset löydöt. Oslon viikinkilaivamuseossa esillä oleva Osebergin laiva löydettiin vuonna 1903 suuresta hautakummusta Oslovuonon länsirannalta. Löytö kaivettiin esille vuosina 1904–1905:
Maailmanloppu on ilmestyskirjan tapahtumia hieman muistuttava Ragnarök eli jumalten tuho. Sitä edeltää kolme ankaraa talvea, jotka johtavat ihmisten välisiin sotiin kunnes maa peittyy lumeen ja jäähän. Lopulta aurinkokin pimenee ja maa alkaa tuhoutua.
Oslon arkkitehtuurissa ei näy juurikaan muinaisia aiheita. Kuvassa tyypillinen katunäkymä yli sadan vuoden takaa. Oikealla Sagene kirke vuodelta 1891:
Ragnarökin aikana hyvyyden voimat taistelevat pahuuden voimia vastaan. Asetelma on vastaava kuin Qumranin luolasta löydettyjen Kuolleenmeren kääröjen ns.sotakäärössä eli Valon lapsien sodassa Pimeyden lapsia vastaan. Taistelun jälkeen maa peittyy liekkeihin, repeää ja vajoaa mereen, ja kaikki on kaaosta, tulta ja jäätä...
Laivalöytöä kuljetetaan Oslon kaduilla:
Norjalaisten käytännön elämässä luomismyyttiä ja Ragnarökiä elävämpää perinnettä ovat olleet kuitenkin pahuuteen ja susiin liitetyt mielikuvat ja käsitykset. Ne juurtuivat syvään vuosisatojen saatossa. Susiaiheesta tehtiin aikanaan mm. Uppsalassa julkaistu saksankielinen Michael Jacobyn väitöskirja Wargus, vargr. "Rikollinen", "susi". Kirja on erittäin yksityiskohtainen ja laajalti käytetty hakuteos germaanisesta sanasta warg jonka muinaisskandinaavinen muoto kuuluu vargr. Vargrilla oli kaksoismerkitys, se merkitsi paitsi sutta myös jumalatonta ihmistä. Aihe tunnettiin laajalla alueella. Anglosakseille hän oli paha mies: waerg, kulkuri, gooteille vargit olivat riiviöitä. Normannit julistivat lainsuojattomaksi sanoilla "wargus esto". Joskus lainsuojattomilla sanottiin olevan suden pää jne.
Nimitystä käytettiin myös pohjoisen Euroopan vanhimmissa kirjatuissa lakiteksteissä, usein etuliitteellä varustettuna jolloin saatiin tarkempi lakitermi, kuten gorvargher (karjavaras) tai morthvargr (tappaja). Vanhassa islantilaisessa gragas-lakitekstissä morthvarg on lainsuojattomien eräs alaluokka.
Susi oli myyttinen hahmo. Se kuvattiin usein yksinäiseksi viholliseksi, eläimellisyyden ruumiillistumaksi, joka ihmisten silmissä edusti itsekkyyttä ja raakaa voimaa. Susi eli metsässä, joka symboloi demonista maailmaa ihmisten yhteiskunnan ulkopuolella. Susi edusti voimia, joita inhimillinen sivilisaatio ei halunnut nähdä itsessään, ja joihin se siksi suhtautui epäluuloisesti tai hämmästellen:
Nykyään tämänkaltainen vertauskuvallinen ajattelu on selvästi vähäisempää kuin ennen ja ikiaikaista "pahan ongelmaakin" pyritään lähestymään toisella tavalla.
Lähteitä:
- Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset jumalolennot. Suomentanut Ojanen, Eero. Minerva, 2017
-Michael Moynihan "Kaaoksen ruhtinaat", Johnny Kniga 1998.
-Eric Lancelot, Ulver
Vanhat kuvat:
-wikimedia commons
Maailman alkuperä on pohjoisessa tunnettujen myyttien mukaan valtavassa rotkossa, Ginnungagapissa. Rotko rajoittuu etelässä Muspelheimiin, tulen sijoille, jota vartioi tulijättiläinen liekehtivällä miekallaan. Pohjoisessa on kylmä Niflheim.
Kiinnostusta muinaiseen menneisyyteen ovat lisänneet maailmanmittakaavassakin merkittävät arkelogiset löydöt. Oslon viikinkilaivamuseossa esillä oleva Osebergin laiva löydettiin vuonna 1903 suuresta hautakummusta Oslovuonon länsirannalta. Löytö kaivettiin esille vuosina 1904–1905:
Maailmanloppu on ilmestyskirjan tapahtumia hieman muistuttava Ragnarök eli jumalten tuho. Sitä edeltää kolme ankaraa talvea, jotka johtavat ihmisten välisiin sotiin kunnes maa peittyy lumeen ja jäähän. Lopulta aurinkokin pimenee ja maa alkaa tuhoutua.
Oslon arkkitehtuurissa ei näy juurikaan muinaisia aiheita. Kuvassa tyypillinen katunäkymä yli sadan vuoden takaa. Oikealla Sagene kirke vuodelta 1891:
Ragnarökin aikana hyvyyden voimat taistelevat pahuuden voimia vastaan. Asetelma on vastaava kuin Qumranin luolasta löydettyjen Kuolleenmeren kääröjen ns.sotakäärössä eli Valon lapsien sodassa Pimeyden lapsia vastaan. Taistelun jälkeen maa peittyy liekkeihin, repeää ja vajoaa mereen, ja kaikki on kaaosta, tulta ja jäätä...
Laivalöytöä kuljetetaan Oslon kaduilla:
Norjalaisten käytännön elämässä luomismyyttiä ja Ragnarökiä elävämpää perinnettä ovat olleet kuitenkin pahuuteen ja susiin liitetyt mielikuvat ja käsitykset. Ne juurtuivat syvään vuosisatojen saatossa. Susiaiheesta tehtiin aikanaan mm. Uppsalassa julkaistu saksankielinen Michael Jacobyn väitöskirja Wargus, vargr. "Rikollinen", "susi". Kirja on erittäin yksityiskohtainen ja laajalti käytetty hakuteos germaanisesta sanasta warg jonka muinaisskandinaavinen muoto kuuluu vargr. Vargrilla oli kaksoismerkitys, se merkitsi paitsi sutta myös jumalatonta ihmistä. Aihe tunnettiin laajalla alueella. Anglosakseille hän oli paha mies: waerg, kulkuri, gooteille vargit olivat riiviöitä. Normannit julistivat lainsuojattomaksi sanoilla "wargus esto". Joskus lainsuojattomilla sanottiin olevan suden pää jne.
Nimitystä käytettiin myös pohjoisen Euroopan vanhimmissa kirjatuissa lakiteksteissä, usein etuliitteellä varustettuna jolloin saatiin tarkempi lakitermi, kuten gorvargher (karjavaras) tai morthvargr (tappaja). Vanhassa islantilaisessa gragas-lakitekstissä morthvarg on lainsuojattomien eräs alaluokka.
Susi oli myyttinen hahmo. Se kuvattiin usein yksinäiseksi viholliseksi, eläimellisyyden ruumiillistumaksi, joka ihmisten silmissä edusti itsekkyyttä ja raakaa voimaa. Susi eli metsässä, joka symboloi demonista maailmaa ihmisten yhteiskunnan ulkopuolella. Susi edusti voimia, joita inhimillinen sivilisaatio ei halunnut nähdä itsessään, ja joihin se siksi suhtautui epäluuloisesti tai hämmästellen:
Nykyään tämänkaltainen vertauskuvallinen ajattelu on selvästi vähäisempää kuin ennen ja ikiaikaista "pahan ongelmaakin" pyritään lähestymään toisella tavalla.
Lähteitä:
- Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset jumalolennot. Suomentanut Ojanen, Eero. Minerva, 2017
-Michael Moynihan "Kaaoksen ruhtinaat", Johnny Kniga 1998.
-Eric Lancelot, Ulver
Vanhat kuvat:
-wikimedia commons
Päihteet aiheuttavat vuosittain noin 4,2 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.
Alkoholin käytön aiheuttamia sikiövaurioita voidaan ehkäistä – kulutusta mittaava verikoe pitäisi ottaa osaksi äitiysneuvoloiden seulontatutkimuksia (THL)
Alkoholin käytön aiheuttamia sikiövaurioita voidaan ehkäistä – kulutusta mittaava verikoe pitäisi ottaa osaksi äitiysneuvoloiden seulontatutkimuksia (THL)