- 20.11.10 15:59
#34239
Aloitetaanpa tälle aiheelle oma threadinsa, ettei mene keskustelu panoraama-threadissa aivan sivuraiteille.
Jin Mao on minunkin mielestä yksi onnistuneimmista superkorkeista pilvenpiirtäjistä. Onnistunut niin alhaalta kuin ylhäältäkin päin. Huvittavaa sinänsä, että superkorkeita voi nykyään tarkastella ylävinkkelistäkin. Sisätilat ovat samaa luokkaa: 28 kerroksinen atrium tekee upean vaikutuksen, ja sitäkin voi tarkastella sekä ylhäältä, että alhaalta päin.
Skidmore, Owings & Merrillin ideana tornissa on ollut perinteiset aasialaiset pagodit. Sen ulkoinen muoto jakautuu pystysuunnassa 16 osaan, joista jokainen on 1/8 osaa alempaa matalempia samoin kuin pagodeissa. Alla kuva Shanghain naapurikaupungissa Suzhoussa sijaitsevasta Beisi-pagodista, joka on korkein pagodi Jangtse-joen eteläpuolella. Siitä näkee hyvin kuinka Jin Maon muodot seuraavat samaa vanhaa ideaa kuin tässä 1100-luvulla rakennetussa rakennuksessa.
Jos kiinassa menee mittasuhteet välillä sekaisin korkeuksiaen ja ihmismäärien kanssa, niin ne menevät myös historiallisesta näkökulmasta. Suzhoun kaupunki nimittäin oli vaatimattomat 2500 vuotta vanha mesta.
Pudong toki on vielä kesken, joten kyllä se tuosta tiivistyy aika runsaasti. Etäämmällä kanjoneita kyllä löytyi ihan riittävästi. Shanghaissa nimittäin on tällä hetkellä eniten tornitaloja kuin missään muualla. Niitä on 4000 kun kakkoseksi jäävässä Hong Kongissa rakennuksia on 2000. Aika huima ero.
Tässä vielä näkymää keskustaan päin.
Mulla aika ei riitä pitkien kuvakertomusten tekemiseen koskaan, joten laitan lisää taas varmaan viikon päästä.
Jin Mao on minunkin mielestä yksi onnistuneimmista superkorkeista pilvenpiirtäjistä. Onnistunut niin alhaalta kuin ylhäältäkin päin. Huvittavaa sinänsä, että superkorkeita voi nykyään tarkastella ylävinkkelistäkin. Sisätilat ovat samaa luokkaa: 28 kerroksinen atrium tekee upean vaikutuksen, ja sitäkin voi tarkastella sekä ylhäältä, että alhaalta päin.
Skidmore, Owings & Merrillin ideana tornissa on ollut perinteiset aasialaiset pagodit. Sen ulkoinen muoto jakautuu pystysuunnassa 16 osaan, joista jokainen on 1/8 osaa alempaa matalempia samoin kuin pagodeissa. Alla kuva Shanghain naapurikaupungissa Suzhoussa sijaitsevasta Beisi-pagodista, joka on korkein pagodi Jangtse-joen eteläpuolella. Siitä näkee hyvin kuinka Jin Maon muodot seuraavat samaa vanhaa ideaa kuin tässä 1100-luvulla rakennetussa rakennuksessa.
Jos kiinassa menee mittasuhteet välillä sekaisin korkeuksiaen ja ihmismäärien kanssa, niin ne menevät myös historiallisesta näkökulmasta. Suzhoun kaupunki nimittäin oli vaatimattomat 2500 vuotta vanha mesta.
Purkki^ kirjoitti:Pudongin alue, jossa Jin Mao kavereineen sijaitsee, tosiaan on varsin harvaan rakennettu, mitä en toisaalta pidä pahana asiana. Esimerkiksi New Yorkissa käy välillä, ettei "näe metsää puilta", jos ilmaisua voi käyttää tässä merkityksessä. Uskonpa, että itäaasialaisissa kaupungeissa kyse on jälleen feng shuin periaatteesta, miksi kaupunkia rakennetaan harvempaan kuin länsimaissa. Korjatkaa jos olen väärässä. Esimerkiksi Japanissa tietty määrä auringonvaloa pitää päästä paistamaan naapurin tontille. Tämän vuoksi tiheimmillä alueilla Tokiossa on rakennettu peilijärjestelmiä heijastamaan tarvittava määrä valoa naapurille. Mielestäni tuossa on ihan järkeä, sillä kaupungista ei tule siten niin ahdistava joillekin, vaan siellä on tilaa hengittää.
Harmi vaan kun nykyään rakennetaan väljästi, niin jää New York tyyliset "kanjonit" puuttumaan.
Pudong toki on vielä kesken, joten kyllä se tuosta tiivistyy aika runsaasti. Etäämmällä kanjoneita kyllä löytyi ihan riittävästi. Shanghaissa nimittäin on tällä hetkellä eniten tornitaloja kuin missään muualla. Niitä on 4000 kun kakkoseksi jäävässä Hong Kongissa rakennuksia on 2000. Aika huima ero.
Tässä vielä näkymää keskustaan päin.
Mulla aika ei riitä pitkien kuvakertomusten tekemiseen koskaan, joten laitan lisää taas varmaan viikon päästä.