Tässä kaksi aivan erilaista projektia joissa yhdistetään uutta ja vanhaa. Ensin Turun maakunta-arkiston klassinen rakennus, joka rakennettiin arkkitehti Yrjö A. Waskisen piirtämänä 1931, ja aloitti toimintansa seuraavana vuonna.
Tässä Sibeliuksenkadun pääsisäänkäynti
Maakunta-arkiston tilat kävivät kuitenkin pieniksi jo -70 luvulla ja lisärakennus valmistui 1985. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lukander & Vahtera. Lisärakennus on piirretty täysin vanhan maakunta-arkistorakennuksen klassiseen henkeen ja tässä ollaan onnistuttu esimerkillisellä tavalla. Saa katsoa hyvin tarkkaan huomatakseen rakennusten olevan eri aikakaudelta, vaikka lisärakennus ei suinkaan ole alkuperäisen klooni, vaan omanlaisensa erillinen rakennus joka on yhdistetty vanhaan osaan kapeahkolla liitos-osalla.
Tässä Aninkaistenkadun puoleisessa päädyssä on näkyvissä kapea, rakennukset yhteen liittävä osa.
Tuureporin kadun vastaisella sivulla on puolipyöreä kupolikattoinen osa. Tämä on arkkitehdeiltä hieno oivallus jolla ollaan estettyä mahdollinen monotonisuuden häivähdys pitkän seinän osalla.
Lähialue on muutenkin arkkitehtoonisesti kiinnostava, erityisesti autoaseman ympärillä olevien rakennusten ansiosta. Olen useampaan otteeseen yrittänyt saada tästä kokonaisuudesta otetta, en ole lainkaan varma että olisin sellaisen otteen saanut. Pitänee laittaa joku kuva tältä suunnalta, minusta hyvin kiinnostava aluekokonaisuus.
Tässä kuva Aninkaistenkadun vastaisesta päädystä. Pieni portilla suljettu piha-alue ja rakennukset yhdistävä osa.
Toinen projekti on aivan erilainen, jossa vanhaa kruununmakasiinin sivusiipeä on modifioitu uuteen käyttötarkoitukseen. Forum Marinumia laajennettiin tähän entiseen kruununmakasiiniin, ja sen siipirakennukseen tehtiin nykyinen Café Restaurant Dafne. Nimensä Café sai Turun Veneveistämöllä 1935 rakennetusta, myöhemmin kirjailija
Göran Schildt'in ostamalta purjeveneeltä, jolla hän seilasi pitkään Välimerellä kirjoittaen matkastaan useita matkakirjoja. Yksityiskohtana kannattanee mainita Schildt'in ystävyys Alvar Aallon kanssa, joka pistäytyi hänkin Schildt'in kanssa purjehtimassa Välimerellä.
Siipirakennukseen tehtiin Schildt'in veneelle lasista tila rakennuksen päätyyn. Sisäpuolella vene on upotettu vesirajan kohdalta lasilattiaan.
Veneen vaatima korkeus lasikaaapille on maston vuoksi kohtalainen.
vanhat ikkunat purettiin ja tilalle laitettiin jonkinverran ulkonevat lasikaapit, jotka lähtevät suoraan lattiatasolta.
Rakennuksen sivulle on tehty terassi joka on kesällä tietysti suosittu kahvilassa kävijöiden taholta.
Tässä kokonaisuus nähtynä Suomen Joutsenen paikkeilta. Omasta mielestäni nämä kummatkin kuuluvat melko onnistuneisiin sovelluksiin yhdistettäessä uutta ja vanhaa. Mitä mieltä?
