Taloforum.fi

[TheCultureHigh]

Eilen illalla kuulemma keskelle toria suunniteltu lyhty vihdoin asennettiin. Hämmästyin sen nähdessäni! Koska sattumalta kamera oli mukanani juuri sopivasti, otin tietenkin setin kuvia siitäkin. Replica se ei ole kuten meinattiin, omasta mielestäni kuitenkin aivan passeli eikä aivan halpakaan. Vanhasta lyhdystä ei ole olemassa mittoja eikä tietoja yksityiskohdista enempää kuin valokuvista on nähtävissä. Voi aina mietiskellä minkä hintainen lyhty olisi ollut uniikkina käsityönä tehtäessä. En ryhdy miettimään.

Kauppatorilta tänään.

Tätä kuvaa katsellessa, voi vain ihmetellä miksi nuo vanhanaikaiset torikivet oli pakko tunkea maahan. Niin epäkäytännölliset ja ennen kaikkea todella rumat.

[James]

Tätä kuvaa katsellessa, voi vain ihmetellä miksi nuo vanhanaikaiset torikivet oli pakko tunkea maahan. Niin epäkäytännölliset ja ennen kaikkea todella rumat.

Ihan tyylikkäät ne on, sopivat tuossa muodossa hyvin torille eikä epätasaisuuksiakaan ole enää samaan tapaan kuin ennen. Ja ovat muuten paljon vähemmän liukkaita märällä kelillä verrattuna uuteen kivetykseen.

[Tipi]

Omasta mielestä vanha kivetys myös hyvä, tuo selvästi historiallisempaa/rikkaampaa luonnetta torille ja on ekologista kierrätystä, makuasia tietysti. Kokonaisuudessa arvioisin että sileäksi sahattua kiveä on 60-70% koko pinta-alasta ja diagonaalitkin löytyy joten hyvin pääsee lastenrattailla tai rollaattorillakin.
Lyhty oli itselle hienoinen pettymys. Alkuperäinen oli todella uniikki. Tykkäsin alkuperäisen lyhtylasien päällä olevista "kruunu -väkäsistä", samanlaisia näkee Tallinan hienoissa takorautaisissa seinälyhdyissä.
Kysyttiinköhän edes yhdeltäkään sepältä kustannusarviota replikasta, uskoisin että 17000€ olisi saatu replikakin toteutettua? Voin toki olla väärässä, ja varmasti vuoden projekti olisi ollut. Mutta turha tuota on jäädä marisemaan, kesympi lyhty on sentään samanhenkinen kuin esikuvansa.

[JTunkki]

Ei se tosiaan ihan mennyt niin kuin oli tarkoitus. Äänitasoissa on myös vähän häikkää, mutta selvää saa varmasti

[Kantti]

Videonpätkä Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulman katutyömaalta eilen. Kaupungin peliin heittämällä 140 000€ ryntäytysrahalla yritetään saada bussipysäkeille tarkoitetut kadut, Eerikinkatu ja Aurakatu liikennekelpoiseksi busseille. Kaupunki on julistanut bussiliikenteen siirtyvän maanantaina 31.10. takaisin kauppatorin varteen. Jo nyt tiedetään että töitä joudutaan tekemään näillä kaduilla bussien sinne siirryttyäkin. Hommia tehdään lähes yötäpäivää. Jää nähtäväksi mitä siellä jää vielä tehtäväksi?

Minna Rosvall
25.10. 10:21

Turun kaupunkiliikenne Fölin bussit palaavat uusitun kauppatorin laidalle suunnitellusti ensi maanantaina. Tosin työtä Aura- ja Eerikinkaduilla on edelleen paljon. Aikataulussa pysymiseksi tarvittiin noin 140 000 euroa niin sanottuja ryntäytysrahoja.

Työtä tehdään lähes yötä päivää varsinkin Aurakadulla. Projektijohtaja Janne Laine myöntää, että työtä on vielä paljon. Aamuryhmä aloitta aamukuudelta ja työskentelee iltaseitsemään. Siitä aloittaa iltaryhmä, joka työskentelee aamun pikku tunneille.

– Eerikinkadulle tuodaan keskiviikkona viimeistelyasfalttia. Aurakadulla on vielä enemmän keskeneräisyyttä. Siellä on jo viikonloppuna tehty pitkiä päiviä. Ensi viikonloppuna työskennellään varmaan yötä päivää, jotta katu saadaan niin valmiiksi, että bussit voivat ajaa siitä, kertoo Laine.

Bussipysäkkiä ei heti alkuvaiheessa tule Laineen mukaan Kultatalon eteen, vaan se on aluksi ylempänä mäessä.

Syy töiden viivästykseen Aurakadulla on se, että alue on ollut torin kohdalla yhdystunnelin rakennustyömaan käytössä. Alueen pelastustiereitit on jouduttu järjestämään poikkeuksellisella tavalla eikä katutöitä ole voitu tehdä etupainoisesti alueella. Yhdystunnelin täyttötyöt ovat valmistumassa vasta viikkoa ennen joukkoliikenteen siirtymistä.
Suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa uskoo, että bussien käyttäjät voivat kulkea torilla turvallisesti työmaaliikenteen seassakin. Kuva: Minna Rosvall / Yle
Föli on tyytyväinen bussien paluuseen

Turun joukkoliikenne Fölin suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa on tyytyväinen, että bussit pääsevät palaamaan torin laitaan neljän vuoden tauon jälkeen. Hän pitää aluetta turvallisena.

– Kyllä torilla varmasti joutuu tarkemmin katsomaan, mihin kulkee. Toisaalta olemme olleet rakennustöiden keskellä neljä vuotta. Kauppatorilla on paljon myös valmista, joten siellä pystyy turvallisesti kulkemaan, kertoo Jorasmaa.

Fölin työntekijöitä on opastamassa pysäkkien löytämisessä ensi viikon alussa. Uudet bussipysäkkien paikat voi katsoa Fölin nettisivulta (siirryt toiseen palveluun).

https://yle.fi/uutiset/74-20002237

[Kantti]

Toriliven suoraa striimiä.
Aamulla näkee kulkevatko bussit? NO, varmaan kulkee kyllä vaikka pienempiä hommia tehdään edelleen. Aika valmis alkaa jo olla!

[Tipi]

"Keltaiset" on palannu torille, hienoa!
Kerrottakoon että 70kpl turun paikallisbusseista kulkee sähköllä (kolmannes kaikista). sähköbussi on omaan makuuni nykyaikaisin joukkoliikenne kulkuneuvo, paljon hiljaisempi kuin muut.
Jotenkin meditatiivisen rentouttavaa katsoa tuolta mykkävideolta lipuvia busseja. Hienosti liikenne sujuu ja äänettömyyden vuoksi kaikki vaikuttaa sähköisiltä.
Torillakin näkyy kuvassa pitkästä aikaa kävelijöitä/elämää...

[VPH]

Onhan tuo tori nyt hieno ja huomattavasti edustavampi kuin se vanha, joka näytti 90% ajasta tältä. Makasiinirakennusten vieressä haisi yleensä todella ummehtuneelle.

Joku tämänkin kaltaisen torin olisi halunnut säilyttää, mutta itselle tuo tori oli aina se Turun vastenmielisin keskustan osa. Jokirannat, puistot, Kakola meni kauas edelle.

[Tipi]

Torilla näkyvien, miellyttävän hiljaisten sähköbussien innoittamana ja YouTubesta hakemalla löytyi monenlaisia joukkoliikenne ratkaisuja ympäri Eurooppaa. Yksi esimerkki oli suht lähellä Trondheimista:
https://youtu.be/uVI8nJLdvbY
Kumipyörä sähköllä on helppo nähdä monia etuja kiskoihin nähden edullisen hinnan lisäksi. Näköjään bussien ulkoasuakin on tuunattu ”coolimpaan” suuntaan. Ei sillä että olisin mikään raideliikenteelle vastustaja…

[tiiliskivi]

^Onko nuo niitä superbusseja joita Turkuunkin mietittiin?

Trondheimissa näkyy olevan maailman pohjoisin raitiotie, suomalaisille tutulle 1000mm raideleveydellä. Tosin vain yksi vajaa 9 km pitkä linja joka seikkailee omakotitalovaltaisilla alueilla.

Turun tapaan heilläkin oli kattavampi verkosto, josta on sittemmin Turun tapaan luovuttu ja asiassa on ollut hieman soutamista ja huopaamista. Päätyneet näemmä superbusseihin ratikkahistoriasta (ja nykyisyydestä) huolimatta.

[slette]

Torilla näkyvien, miellyttävän hiljaisten sähköbussien innoittamana ja YouTubesta hakemalla löytyi monenlaisia joukkoliikenne ratkaisuja ympäri Eurooppaa. Yksi esimerkki oli suht lähellä Trondheimista:
https://youtu.be/uVI8nJLdvbY
Kumipyörä sähköllä on helppo nähdä monia etuja kiskoihin nähden edullisen hinnan lisäksi. Näköjään bussien ulkoasuakin on tuunattu ”coolimpaan” suuntaan. Ei sillä että olisin mikään raideliikenteelle vastustaja…

Toki se on bussi vaikka se on naamioitu näyttämään raitiovaunulta. Myös raitiovaunun voisi haluttaessa naamioida näyttämään bussilta, mutta silti se olisi raitiovaunu.

Raitiovaunun edut kuten matkustusmukavuus, iso matkustajakapasiteetti, reitin selkeys ja maankäyttöön vaikuttava reitin pysyvyys ovat asioita jotka pääosin ovat mahdollisia sen ansiosta, että raitiovaunu kulkee kiskoilla. Naamioidun bussin avulla niitä ei saavuteta.

[slette]

^Onko nuo niitä superbusseja joita Turkuunkin mietittiin?

Trondheimissa näkyy olevan maailman pohjoisin raitiotie, suomalaisille tutulle 1000mm raideleveydellä. Tosin vain yksi vajaa 9 km pitkä linja joka seikkailee omakotitalovaltaisilla alueilla.

Turun tapaan heilläkin oli kattavampi verkosto, josta on sittemmin Turun tapaan luovuttu ja asiassa on ollut hieman soutamista ja huopaamista. Päätyneet näemmä superbusseihin ratikkahistoriasta (ja nykyisyydestä) huolimatta.

Niitä superbusseja juurikin.

Trondheimissä eivät oikein ole pystyneet kunnolla myöntämään, että niinkin myöhään kuin 1980-luvulla tapahtunut raitioteiden lakkautus oli virhe. Siksi se kaikkein helpoinkin kehitysprojekti eli Gråkallbanenin pidennys keskustan päästä edes rautatieasemalle asti on jäänyt tekemättä.

[Tipi]

Asian voi nähdä toiseltakin kantilta. Superbussissa yhdistyy ratikan kapasiteetti ja käyttömukavuus sekä bussilinjaston suunnittelun vapaudet. Eli kyseessä on kuin ratikka ilman kiskoja ja ilmajohtoja, ratikka 2.0.
Joukkoliikenne on kovassa mullistuksessa sähköistymisen ja erilaisten äppien mahdollistaman satelliitti paikkadatan ja lipun ostamisen helppouden mahdollistuessa.
Ratikan suurimmat ongelmat on rakentamisaikainen katujen avaaminen ainakin 4 vuodeksi ja siihen liittyvät arkeologiset kaivaukset. Tuomiokirkkosilta pitää purkaa ja rakentaa "ratikankantavana" uudelleen jne. Kiskojen päällä autoilun olen ainakin itse kokenut Helsingissä stressaavana. Turun kadut on nyt kauniin sileitä ja avaria ja selkeitä ilman kiskoja.

Ehkä suurin juttu on tietysti vielä hinta. Tampereen ratikan 1.vaiheen kustannusarvio oli 350M€. Uskoisin että Turun ensimmäinen vaihe olisi enemmän inflaation ja rakennusalueen savimaan huomioiden. Kolmen linjan kokonaisuus sitten tietysti suuri projekti.
Superbussilla vältyttäisiin hermojaraastavalta rakennusvaiheelta, pysäkkien pidennykset olisivat "kakunpala”. Yleinen arvio oli kuitenkin että superbussi systeemin kustannus on huomattavasti edullisempi.

Trondheimin trambus -innoittajana toimi suuren suosion saanut Belfast glider:
https://www.youtube.com/watch?v=74Xt6pPwsxY
Metzissä on myös komeat superbussit:
https://www.youtube.com/watch?v=CFeJGbwb5JA
Uusimmat (toisin kuin vielä Tronheimissa) superbussit ovat 100% sähköisiä kuten tänä vuonna Malmöön hankitut:
https://bus-news.com/van-hool-builds-21 ... mo-sweden/

Mielestäni superbussi on myös sexikäs Mikä kaupunki hyvänsä sellaiseen ensimmäisenä Suomessa päätyy. Turussa valtuustolla on edessä ratikasta vielä vaikea ja päätä raavituttava päätös, onnea valtuustotyöhön

Editoin viestiä koska tämä on julkinen foorumi ja superbussin hinnasta kirjoittamani oli epäluotettavaa, avoimen lähteen dataa. Ratikan etuna on tietysti Turun perinne raitiotiekaupunkina ja vahvempi maankäytön ja kaavoituksen vaikuttavuus.

[hmikko]

Ratikanvastustuspuolue teetti superbusseista tarkoitushakuisen selvityksen Turussa, ja se tulis alasammutuksi, koska kustannukset oli arvioitu ilmiselvästi epärealistisesti. Tähän vääntöön lienee turha palata tällä foorumilla, mutta sen verran kuitenkin, että:

- Argumentti bussilinjojen muunneltavuudesta tai siitä, että ne kulkevat millä tahansa kadulla, ei käytännössä pidä paikkaansa pitkien nivelbussien osalta. Vehkeet ovat sen kokoisia, että ne vaativat katujen ja pysäkkien rakentamista tarkoitusta varten.

- Moniniveliset bussit saadaan kääntymään kadunkulmista ratikkaan verrattavassa tilassa jos katuun rakentaan jonkunlainen ohjausura (se voi olla ilman mekaanista kosketusta). Vaatii katurakentamista. Jos tämmöistä tekniikkaa ei ole käytössä, niin kyseessä on tavallinen nivelbussi tilavaatimuksineen.

- Kumipyörillä kulkevan kaluston käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin kiskokaluston, yksinkertaisesti tärinästä johtuen. Sähkömoottoriajo auttaa tähän jonkin verran, mutta vain jonkin verran. Helsingissä on rempattu 70-luvun nivelvaunuja useampi kierros ja ne palvelevat vielä pitkälle tulevaisuuteen. Välissä ehti jo epäonnistunut matalalattiavaunujen ensimmäinen sukupolvi tulla ja mennä. Bussikalusto on Suomessa käytössä selvästi alle 10 vuotta, minkä jälkeen se kyllä palvelee jossain muualla. Nivelbussit ovat osoittautuneet Suomen oloissa hankaliksi moneen kertaan, ja nivelten käyttöikä lyhyeksi. Turussa niitä tietääkseni ei ole ollut silloinkaan, kun Helsingissä ja Tampereella ajettiin nivelillä joskus takavuosina. Syynä osaltaan Turun keskustan mäet ja kadunkulmat, joihin nivelet taipuvat huonosti. Helsingissä tietysti samaa vikaa vanhalla raitiotieverkolla, minkä takia Variotram-matalalattiaratikat eivät Helsingissä kestäneet. Talviolosuhteet ovat myös aiheuttaneet ongelmia nivelille jään kertymisen takia.

- Jos katurakentaminen ja bussien elinkaari arvioidaan realistisesti, "super"bussien hintaero ratikkaan verrattuna kaventuu, jopa nollaan jos ratikalla on mahdollista saada suurempi kapasiteetti ja sille kapasiteetille on kysyntää. Siis selvästi pidemmät vaunut niin isossa kaupungissa, että vaunut tulevat täyteen - tämä ei koskene Turkua.

Ts. ei pidä kuvitella, että nivelbussi on muuttunut joksikin ihan muuksi, kun sen kykeen on laitettu "tram" -tarra.

[slette]

Asian voi nähdä toiseltakin kantilta. Superbussissa yhdistyy ratikan kapasiteetti ja käyttömukavuus sekä bussilinjaston suunnittelun vapaudet. Eli kyseessä on kuin ratikka ilman kiskoja ja ilmajohtoja, ratikka 2.0.

Kaksinivelbussin kapasiteetti on pienempi kuin raitiovaunun, johtuen pienemmästä maksimipituudesta ja nivelten viemästä runsaasta tilasta. Kaksinivelbussin kulkuominaisuudet ovat myös kuin bussilla, eli sillä ei saavuteta vastaavaa tasaista kyytiä kuin mitä raideliikenteellä.

Tuollaista hyvin tiheää bussiliikennettä raskailla busseilla ei myöskään voida laittaa kulkemaan mille tahansa kadulle, koska kadun rakenteet eivät sitä kestä. Myöskin jos busseille ei tehdä omaa väylää niin niille ei saada kunnollista prioriteettia liikenteessä. Täysien liikennevaloetuuksien järjestäminen busseille on myös vaikeaa, koska busseja tarvitaan niiden rajallisesta kapasiteetista johtuen huomattavasti enemmän kuin raitiovaunuja.