[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Jugend-talot palaavat entiseen loistoonsaKävin runsas vuosi sitten tsekkaamassa miltä kiinteistöt näyttävät pihan puolelta. Tässä muutama otos.
Rakennusoikeuden myymisestä taloyhtiö sai rahaa Humalistonkadun puolella sijaitsevien, suojeltujen jugend-talojen kunnostamiseen.
Kunnostustyöt alkoivat viime viikolla ja perusteellisen korjaustyön on määrä valmistua ensi vuoden huhtikuussa. Humalistonkatu 14:n hallituksen puheenjohtaja Risto Assmuth kertoo, että 1900-luvun taitteessa valmistuneiden kahden talon kunnostus nielee noin 1,3 miljoonaa euroa.
– Ne palautetaan alkuperäiseen loistoonsa, Assmuth iloitsee.
Vastaava mestari Pekka Kallio kertoo, että taloyhtiö on tehnyt 3–4 pienurakkasopimusta jugend-talojen kunnostuksesta.
Kahden rakennuksen julkisivuja ehostetaan, minkä lisäksi taloissa tehdään muun muassa vesi-, viemäri- ja sähkötöitä sekä ullakon lämmöneristyksiä. Liiketilojen kellareihin rakennetaan ajanmukaiset varastotilat. Myös vesikattoja uudistetaan.
Lisäksi toisen jugend-rakennuksen, niin sanotun Maijalan talon, tehdasosana toimineeseen takapihalla olevaan punatiiliseen lisäsiipeen tulee kaksi uutta asuntoa.
Humalistonkadun ja Rauhankadun risteyksessä olevan Paperi-Lehdon talon toisessa kerroksessa on tällä hetkellä viisi asuntoa, remontin jälkeen neljä.
Thomanderin luomusta kutsutaan syystäkin paperikaupan taloksi, sillä Paperi-Lehto on viihtynyt kulmilla jo sata vuotta. Frans Lehto perusti paperikauppansa Humalistonkatu 14:ään jo 1906, jolloin maassa elettiin vielä keisarinvallan aikaa.
- Aluksi liike asettautui Maijalan talon kivijalkaan, kertoo kauppias Kelpo Lehto, Frans Lehdon poika.
Hänen mielestään on valitettavaa, että Humalistonkadun talopari on suojeltu.
- Paperikaupankin sisätilat ovat erittäin huonossa kunnossa. Kun seinään lyö, niin sen pinta murenee. Ei näitä paikkoja pysty enää kunnostamaan, Lehto epäilee.
Hän olisi omasta puolestaan halunnut rakentaa uuteen uskoon koko Humalistonkatu 14:n tontin.
- Olen katsellut näitä kulmia vuodesta 1924 ja nähnyt Humalistonkadun kasvun, yhä paperikaupassa työskentelevä Lehto kertoo.
On totta että puutalossa on idylliä, ainakin jos sitä katsoo suunnasta jossa ei ajatella mahdollisuutta jossa asuntoon ei tule vesi eikä myöskään siis mene, lämmitys tapahtuu puilla joita talon hataruudesta riippuen menee joko enemmän tai vähemmän ja lattiaveto on jokapäiväinen ilo talvisin. Kosteusvaurioista mahdollisesti johtuvaa vaatteissa olevaa kevyttä tunkkaisuuden tuoksua ei itse huomaa, työkaverit ja muut tuttavat kyllä. No, saattaa olla että ilma on talossa kuitenkin puhdasta, ja lattiavetokin on vain pukeutumiskysymys. Puutalopiha on - aivan oikein - eri asia kuin kerrostalopiha, siitä ei siis pääse mihinkään, mutta olen kuitenkin hyvin hyvin tyytyväinen Humalistonkadun ilmeen pysymisestä entisenlaisena, ja hyväksyn menetyksen koska katukuva saatiin pelastetuksi tällä
-Gentleman82- kirjoitti:Hyvä pointti. Mikäs yksi ihminen on sanomaan, että jotain pitäisi purkaa?En ole ottanut itse aiheeseen kantaa enkä nytkään ota sen enempää, mutta hieman särähti korvaan tuo kuvaus foorumin käyttäjistä. Minusta täällä ei ole juurikaan tavoiteltu betonia, peltomarketteja eikä parkkipaikkoja, vaan lähinnä vastustettu niitä. Täällä on yleisesti haluttu kestävää rakentamista sekä tiiviitä ja eläviä kaupunkikeskustoja.
Foorumit on käsittääkseni mielipiteiden esittämistä ja keskustelua varten ja grynderi-mielisethän täällä toitottavat omia betonibrutalismia ihailevia ajatuksiaan päivästä päivään. Ns. metakeskustelu onkin aivan turhaa ja vie keskustelun pois asiasta.
...
Se mitä täällä ei käsitetä, tai käsitetään, mutta ei haluta myöntää, on se, että ei ole olemassa jotakin "yleistä hyvää", joka tulee jonkun tietyn kehityksen kautta. Tässä syyllistytään ns. evolutionistiseen harhaan luulemalla, että kun kehitys kehittyy, asiat menevät aina "eteenpäin".
Aiempi keskustelu Berliinistä osoitti miten perverssin ajatusmaailman monet täällä omaavat. Keskustaltaan ehjää Turkua verrataan tosissaan 3. valtakunnan pääkaupunkiin, jota liittoutuneet pommittivat taukoamatta. Jostain kumman syystä Euroopan "kehitystä" ei ole estänyt rakennussuojelu millään muotoa, vaan nimenomaan esim. Dresdeniä ja monia muita kaupunkeja on jälleenrakennettu melkein tuhkasta.
Palstalla vallitsevan primitiivisen ja pröystäilevän käsityksen mukaan vain suuri, korkea ja betoninen on tavoiteltavaa. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä (jos viitsiin aivojaan vaivata) Ruma Suomi-ohjelmassa kuopiolaisen valtuutetun kertomalla tavalla: tuoko kaupunkiin lisää turismia se, että persoonattomia automarketteja ja autopaikkoja tulee lisää vai esim. se että kaupungin omaperäinen kauppahalli säilyy?
Itse en voi kuvitella yhtään syytä mennä Kuopioon tai Turkuun, ellei sitten mennä Kuopion halliin tai Turun linnaan. Parkkipaikkoja ja elementtitaloja olen nähnyt aikatavalla muuallakin ja sellaisia täynnä oleva keskusta ei ainakaan omaperäisyydellään loista.
-Gentleman82- kirjoitti:Hyvä pointti. Mikäs yksi ihminen on sanomaan, että jotain pitäisi purkaa?No eiköhän tuo ole ihan omistajan oma valinta, mitä purkaa ja mitä ei. Tietenkin niissä rajoissa, mitä yhteiskunta suojelulla asettaa. Mun mielestä tää rajojen asettaminen kuvaa sitä yleistä mielipidettä. Kerropa kuka täällä on "grynderimielinen", joka esittää "betonibrutalismia ihailevia ajatuksia"? Sulla taitaa olla aika vääristynyt kuva tästä keskustelusta. Suurinta osaa noissa sun mielipiteissä taitaa vituttaa lähinnä se, että esität ne aika kärkkäästi ja kohdistat ne yhteen paikkakuntaan. Niin se vielä, että toistat samaa mantraa kerta toisensa jälkeen. Mielenkiintoista esim. tän Ruma Suomi-sarjan kohdalla, että mainostit tällä forumilla vain Turkua käsittelevää jaksoa.
Foorumit on käsittääkseni mielipiteiden esittämistä ja keskustelua varten ja grynderi-mielisethän täällä toitottavat omia betonibrutalismia ihailevia ajatuksiaan päivästä päivään.
-Gentleman82- kirjoitti:Tässäkin tapauksessa näkyy Turun henki: Koko alue, paperikauppa mukaanlukien oli tarkoitus purkaa ja kuten linkittämässäni jutussa mainittiin, kauppias olisi halunnut itse, että se rakennus, jossa hän toimi, purettaisiin.Turun henki just joo... Koko aluetta ei pureta vaan osa suojeltiin, piste. Kauppiaan mielipiteen ymmärrän hyvin, koska olen itsekin aivan helvetin rahanhimoinen ja katson asioita siltä kantilta, että ne tuottaisivat itselle hyötyä. Jos ihmiset ajattelisivat yhteistä kivaa itsensä sijaan niin eläisimme todennäköisesti kommunistisessa yhteiskunnassa. Asettakoon muut ne rajat ahneudelle ja oman edun tavoittelulle, jos tarvetta on.
-Gentleman82- kirjoitti:Palstalla vallitsevan primitiivisen ja pröystäilevän käsityksen mukaan vain suuri, korkea ja betoninen on tavoiteltavaa.Valetta. Sä näät asiat niiden värilasies läpi täysin kieroutuneena. Varmaan haluat tehdä vedestäki bensiiniä, jota heittää noihin sun Turun tauti-keskustelua koskeviin liekkeihin. Sitä paitsi, miks sä sanot muiden käsitystä ja mielipiteitä primitiivisiks? Onko alkukantaista esim. ymmärtää jonkun huonokuntoisen ja varsin mitään sanomattoman puurakennuksen purkaminen?
-Gentleman82- kirjoitti:Kirjoittaja unohtaa mainita, että Turku (175 000 as.) saa absoluuttisesti enemmän valtionosuuksia kuin Hki (556 000 as).Kannattaa aina muistaa näistä valtionosuuksista puhuttaessa ne valtiovallan taholta tulevat epäsuorat tulot Helsingille. Koko kansan pussista maksetaan esimerkiksi lukuisten Helsinkiin keskitettyjen virastojen, konttoreiden, yliopistojen ja lukuisten muiden valtion instituutioiden työntekijöiden palkat, joista seuraa tuloja Stadiin. Noin ylipäänsä voi sanoa, että Helsinki on tosiasiallisesti se suurin tulonsaaja valtionosuukista huolimatta. Ja tuota keskittämistä Helsinkiin nimenomaan voi sanoa Suomen Helsinkikeskeiseksi kehittämiseksi. Turun talousahdinkoa en pistä sen syyksi, itse ovat munanneet.
Onko alkukantaista esim. ymmärtää jonkun huonokuntoisen ja varsin mitään sanomattoman puurakennuksen purkaminen?On, jos kyseessä on rakennustavaltaan -ja ajaltaan Suomessa erittäin harvinainen rakennus. Mitäänsanomattomuutta löytyy ehkä enemmänkin Puolimatkan tuotannosta.
Mun mielestä tää rajojen asettaminen kuvaa sitä yleistä mielipidettäEi kuvaa. Se kuvaa vallitsevaa poliittista mielipidettä ja sitä, mikä on purkavan tahon vaikutusvalta poliitikkoihin. Kuinka moni turkulainen olisi oikeasti halunnut purkaa W&K:n huvilan? Vaalirahoituskeskustelu antanee osviittaa siihen, mitä yleisellä tasolla tarkoitan.
Varmaan haluat tehdä vedestäki bensiiniä, jota heittää noihin sun Turun tauti-keskustelua koskeviin liekkeihin. Sitä paitsi, miks sä sanot muiden käsitystä ja mielipiteitä primitiivisiks?Pidä mielipiteesi. Jos Suomen vanhimman kaupungin tuhoaminen on sivuseikka, kuten tästä voi ymmärtää, et ole ajan tasalla. Itsekritiikki ei taida olla tuttu termi.
Kannattaa aina muistaa näistä valtionosuuksista puhuttaessa ne valtiovallan taholta tulevat epäsuorat tulot Helsingille. Koko kansan pussista maksetaan esimerkiksi lukuisten Helsinkiin keskitettyjen virastojen, konttoreiden, yliopistojen ja lukuisten muiden valtion instituutioiden työntekijöiden palkat, joista seuraa tuloja Stadiin. Noin ylipäänsä voi sanoa, että Helsinki on tosiasiallisesti se suurin tulonsaaja valtionosuukista huolimatta. Ja tuota keskittämistä Helsinkiin nimenomaan voi sanoa Suomen Helsinkikeskeiseksi kehittämiseksiLoistava mielipide. Ihan bitterflyn Helsinki-kaunan tasoa. Ainoa ongelma on, että luvut ja lähteet jäivät puuttumaan. Sivuhuomautuksena, että Turussa on yliopisto ja valtion virastoja. Mielenkiintoinen lähtökohta on ajatella kaupunkien menestyminen ulkoa annettujen tekijöiden funktiona. Miten sama yhtälö ei sitten päde Tampereeseen tai Ouluun. Valtionosuuksia lasketaan vain yhdellä tavalla ja ne ovat vertailukelpoisia esim. per henkilö. Voisiko Helsingissä olla avoimempi ja vastaanottavampi ilmapiiri ja paremmat mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaa ilman esim "Raunistulan veljesten" lupaa. Ei Turku menestyisi sen enempää, vaikka siellä olisi Eduskunta.
Ja tuota keskittämistä Helsinkiin nimenomaan voi sanoa Suomen Helsinkikeskeiseksi kehittämiseksiAivan. Koko "Helsinkiin keskittäminen" on niin hämärä käsite, että siitä on mahdoton keskutella, kun sitä ei ole määritelty. Valtion työpaikkojen osuutta käsitelty m.m tässä kirjoituksessa: http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_ ... itiikasta/
Turun talousahdinkoa en pistä sen syyksi, itse ovat munanneet.Etkö? Ihme. Mutta edes hiukan rehellisyyttä löytyy näköjään.