Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Tipi
#106689
Oma takki kääntyi Turun ratikan kannattajasta vastustajaksi jo reilu vuosi sitten. En pidä hanketta mielekkäänä liikenneteknisesti, taloudellisesti enkä ekologisesti.
Sen sijaan nykyisen joukkoliikenne systeemin kehittäminen teknisesti on paras vaihtoehto.
Jos todella todetaan tarvetta suurille kapasiteettilisäyksille jollakin väleillä, niin mielestäni kiskot ja ilmalangat eivät ole 2020-lukua.
Eurooppalaiset Van Hool ja Hess eivät ole ainoat vaihtoehdot superbussitoimittajina.

Jälkimmäinen muuten toimittaa kaluston Brisbaneen. Kaupunkiin jossa massiivisia liikenneinfra investointeja ennen 2032 olympialaisia:


Kiinalaiset ovat valtaamassa tätäkin alaa ja vastaavia joukkoliikenne systeemejä on rakennettu esimerkiksi pohjoiseen Harbiniin. Harbinin talvi vastaa suomalaista lumineen ja jäineen. Kiinalaista kalustoa ollaan ottamassa käyttöön myös Perthissä:



Tartun myös viittaukseen Tampereen ratikasta. Hämeenkatu oli suomen mittakaavassa katuna jonkin sortin "jalokivi". Näin ulkopaikkakuntalaisen silmissä se muuttui astetta tylymmäksi ja ratapihamaisemmaksi. En kannata ratikkaa myöskään kaupunkikuvallisesta näkökulmasta.
#106690
Jos nämä superbussit olisivat hyviä, myös lyhyet bussit näyttäisivät niiltä. Raideliikenteen paras asia on juurikin se kisko, joka ohjaa. On vaikea uskoa, että linja-auto voi päästä missään olosuhteissa, mutta etenkään jäisissä olosuhteissa samaan liikkumisen laatukokemukseen, kuin raitiovaunu. Etenkin tuollainen pitkä linja-auto kahdella nivelellä ei taatusti ole vakaa tuolla viimeisessä vaunussa, kun normaalitkaan haitaribussit eivät ole perältä vakaita.

En vain näe näissä mitään järkeä. Halvalla kelvotonta. Onneksi Turku hautasi superbussit heti, kun raitiotie uudelleen linjattiin grynderien etujen mukaisesti Satamaan. Se oli hetki, jolloin oli selvää, että nyt raitiotie aiotaan rakentaa, siihen asti raitiotietä yritettiin kaataa, koska "kuka hyötyy" ei ollut selvää ja Turulla oli nämä nyt toteutettavat musiikkitalot ja terminaalit, joissa tämä puoli on ollut paremmin selvillä. Politiikassa on tärkeintä, että oikeat ihmiset hyötyvät, niin ei tietenkään pitäisi olla, mutta reaalielämässä korruptio on yhtä normaalia kuin eroosio, se tapahtuu, jos sitä jatkuvasti paimenna, eikä sitä Suomessa oikeasti paimenna kuin herrat itse, pienempi herra ei saa hyppiä isomman nenille.

Siinä olen samaa mieltä, että raiteet eivät ole pelkästään kiva asia, mutta sanoisin, että toimivassa kaupungissa ne ovat välttämätön paha. Turkua on vaikea ottaa vakavasti, koska Turussa ei ole raideliikenettä. Turku on vähän kuin rampa, eikä superpussi olisi lopulta muuta kuin kehno proteesi.

Mitä tulee talouteen, niin meidän yhteiskuntamme perustuu rahan painamiseen ja velkaantumiseen, joka tulee päättymään romahdukseen lopulta. Nämä maailman viime aikaiset kriisit johtuvat oikeasti siitä, että lähestytään hyperinflaatiota, niin on käynyt ennenkin. Eli kannattaako raitiotie tai joku muu tärkeä infrahanke jättää rakentamatta globaalin kriisin aiheuttaman taloudellisen tilanteen takia, kun itse systeemi on kestämätön. Mielestäni kaikki infrahankkeet ovat leikkirahan realisoimista oikeiksi asioiksi joilla on itseisarvo ja se kannattaa tehdä, jos se lisää dynaamisuutta.
#106694
aamiaispulla kirjoitti: 27.01.24 19:42 Jos nämä superbussit olisivat hyviä, myös lyhyet bussit näyttäisivät niiltä. Raideliikenteen paras asia on juurikin se kisko, joka ohjaa. On vaikea uskoa, että linja-auto voi päästä missään olosuhteissa, mutta etenkään jäisissä olosuhteissa samaan liikkumisen laatukokemukseen, kuin raitiovaunu. Etenkin tuollainen pitkä linja-auto kahdella nivelellä ei taatusti ole vakaa tuolla viimeisessä vaunussa, kun normaalitkaan haitaribussit eivät ole perältä vakaita.

En vain näe näissä mitään järkeä. Halvalla kelvotonta. Onneksi Turku hautasi superbussit heti, kun raitiotie uudelleen linjattiin grynderien etujen mukaisesti Satamaan. Se oli hetki, jolloin oli selvää, että nyt raitiotie aiotaan rakentaa, siihen asti raitiotietä yritettiin kaataa, koska "kuka hyötyy" ei ollut selvää ja Turulla oli nämä nyt toteutettavat musiikkitalot ja terminaalit, joissa tämä puoli on ollut paremmin selvillä. Politiikassa on tärkeintä, että oikeat ihmiset hyötyvät, niin ei tietenkään pitäisi olla, mutta reaalielämässä korruptio on yhtä normaalia kuin eroosio, se tapahtuu, jos sitä jatkuvasti paimenna, eikä sitä Suomessa oikeasti paimenna kuin herrat itse, pienempi herra ei saa hyppiä isomman nenille.

Siinä olen samaa mieltä, että raiteet eivät ole pelkästään kiva asia, mutta sanoisin, että toimivassa kaupungissa ne ovat välttämätön paha. Turkua on vaikea ottaa vakavasti, koska Turussa ei ole raideliikenettä. Turku on vähän kuin rampa, eikä superpussi olisi lopulta muuta kuin kehno proteesi.

Mitä tulee talouteen, niin meidän yhteiskuntamme perustuu rahan painamiseen ja velkaantumiseen, joka tulee päättymään romahdukseen lopulta. Nämä maailman viime aikaiset kriisit johtuvat oikeasti siitä, että lähestytään hyperinflaatiota, niin on käynyt ennenkin. Eli kannattaako raitiotie tai joku muu tärkeä infrahanke jättää rakentamatta globaalin kriisin aiheuttaman taloudellisen tilanteen takia, kun itse systeemi on kestämätön. Mielestäni kaikki infrahankkeet ovat leikkirahan realisoimista oikeiksi asioiksi joilla on itseisarvo ja se kannattaa tehdä, jos se lisää dynaamisuutta.
Voisko tällaiset salaliittovuodatukset jättää pois täältä, kiitos.
#106695
Sinällään virkistävää kuulla foorumilla vastakkaista mielipidettä aiheesta, koska nettiharrastajien ulkopuolella Tipin ajatukset ovat melkeinpä valtavirtaa. Superbusseja ei pitäisikään leimata jotenkin mahdottomaksi ehdotukseksi, vaan ne kannattaa nähdä vaihtoehtona, jolla olisi omat hyötynsä ja heikkoutensa. Varmasti investointina superbussi olisi huomattavasti halvempi, ja se aiheuttaisi merkittävästi vähemmän muutoksia nykyiseen tieinfraan. Toisaalta pitää myös nähdä, että uusi superbussilinjaus tuskin toisi suunnattomasti enempää investointeja uuteen rakentamiseen kuin tavallisen bussilinjan julkistaminen. Superbussi onkin merkittävä myönnytys autoilevalle kansanosalle, joka haluaa mahdollisimman vähän heikennyksiä yksityisautoilun nykytilaan ja toivoo verorahojen kohdentuvan pääosin teiden tehokkuuden parantamiseksi.

Itse koen Turun keskustan tieverkoston hyvin epämiellyttävänä, ja mielelläni näkisin suunnan kohti Tampereen kävely-ystävällistä suunnittelua. Myönnän kokeneeni helsinkiläisenä kateutta nähtyäni Hämeenkadun muutokset ensi kertaa, joten hieman hämmästelen kuvausta "ratapihamaisuudesta". Menneisyyden jalokivien säilyttäminen väkisin samassa muodossa on aika turhaa, kun keskustojen käyttötarkoitukset ovat rajussa muutoksessa ja kaupungeilta kaivataan pitkäjänteisiä toimia tulevan suosion takaamiseksi.
JamoL tykkää tästä
#106697
Superbussilla on kyllä yksi käyttökohde, jossa se mielestäni voisi olla paras vaihtoehto. Jos kaupungissa on iso kehätie, joka ei ole moottoritie, ja sille avataan joukkoliikennekaista, se voisi olla todellakin paras vaihtoehto. Kehäteillä on vähän mutkia ja niitä pidetään hyvässä kunnossa, ja jos joukkoliikenteen etuajo-oikeudet toimivat kuten pitää niin hinta/laatu-suhde on melko korkea. Eli siinä mielessä minäkään en pidä sitä totaalisen kelvottomana.
Avatar
tekijänä hylje
#106700
Pyöröovi kirjoitti: 28.01.24 13:10 Superbussi onkin merkittävä myönnytys autoilevalle kansanosalle, joka haluaa mahdollisimman vähän heikennyksiä yksityisautoilun nykytilaan ja toivoo verorahojen kohdentuvan pääosin teiden tehokkuuden parantamiseksi.
Superbussi ei voi yhtäaikaa olla halvempi ja katuverkkoon vähäisesti vaikuttava JA vähän yksityisautoilun nykytilaa heikentävä. Se kun vaatii omat bussikaistat, jotka vievät vähäisen investoinnin mallissa 50-100% linjanvarren katuverkon yksityisautokapasiteetista. Tai uudet, kalliit kaistat nykyisten lisäksi, jolloin budjetti kilpailee ratikan kanssa ja vie ahtaalla katuverkolla kuitenkin paljon tilaa.

Jos superbussi ei saa omia muulta liikenteeltä kiellettyjä kaistojaan, se ei ole superbussi vaan ihan tavallinen bussi, eli ei kehitystä lainkaan. Se että onko bussissa haitari, kaksi haitaria, akkusähköinen voimalinja tai ratikkamaista muotoilua eivät yksinään vaikuta liikennöintiin millään tavalla. Tämä on juuri sitä näennäiskehitystä, mitä kaupungeissa joilla ei ole varaa tai halua panostaa joukkoliikenteeseen tehdään. Menisit vaan autolla.
arkkinikkari tykkää tästä
#106701
hylje kirjoitti: 29.01.24 09:50
Pyöröovi kirjoitti: 28.01.24 13:10 Superbussi onkin merkittävä myönnytys autoilevalle kansanosalle, joka haluaa mahdollisimman vähän heikennyksiä yksityisautoilun nykytilaan ja toivoo verorahojen kohdentuvan pääosin teiden tehokkuuden parantamiseksi.
Superbussi ei voi yhtäaikaa olla halvempi ja katuverkkoon vähäisesti vaikuttava JA vähän yksityisautoilun nykytilaa heikentävä. Se kun vaatii omat bussikaistat, jotka vievät vähäisen investoinnin mallissa 50-100% linjanvarren katuverkon yksityisautokapasiteetista. Tai uudet, kalliit kaistat nykyisten lisäksi, jolloin budjetti kilpailee ratikan kanssa ja vie ahtaalla katuverkolla kuitenkin paljon tilaa.
Mielestäni en kirjoittanut, että superbussi vaikuttaisi vähäisesti tieinfraan. Kyse oli vain vertailusta raitiovaunulinjoihin, jotka toisivat huomattavasti pysyvämmän muutoksen jo ihan raiteiden vuoksi ja lisäksi kaupungin olisi pakko investoida kaikenlaiseen oheiskalustoon vuosikymmeniksi eteenpäin. Raidelinjojen kehitys ja ylläpito vaatii täysin omintakeista osaamista ja tekniikkaa, mikä kannustaakin alkuinvestoinnin jälkeen laajentamaan ensimmäistä linjaa pidemmälle.

Toiseksi en väittänyt, että superbussi vaikuttaisi vähäisesti yksityisautoiluun. Mainitsin vain autoilijoiden mieluummin suosivan superbussia kuin raitiovaunulinjausta, sillä jälkimmäinen aiheuttaisi enemmän häiriöitä ja veisi enemmän verorahoja. Tietenkin yksityisautoilija haluaisi vain status quon pysyvän loputtomiin, mutta autoilijoiden ja joukkoliikenteellä liikkuvien äänistä kamppaileva poliitikko saattaa etsiä välivaihtoehtoa.
Tipi tykkää tästä
tekijänä Tipi
#106702
Kyllähän tietysti ratikka uutena kulkumuotona toisi kaupunkiin jotain virkistävää ja dynaamista kehitystä mukanaan ja tunnepuolelta hanketta voisi kannattaa.

Toisaalta kun hankkeeseen hiukan syventyy on kriittisten näkökulmien löytyminen ilmeistä. Raastavan pitkä rakennusaika, keskusta liikeyrittäjien selviäminen myllerryksestä, pysyvät vuosittaiset kustannusmenot jne.
Järkisyitä kun alkaa pohtia niin ratikkaa tai edes superbussia on hankalampi kannattaa. Ehkä kaupunkikehityshankkeena? Mutta peseytyykö varissuon kasvot sittenkään.

Turun sanomien uutisen mukaan seuraava valtuusto saa hankkeen pöydälleen. Uskon että moni joutuu käymään melkoista Jaakopin painia päätöksen kanssa. Toisaalta politiikassa päätösten tekeminen ei välttämättä ole sellaista kun äkkiseltään ajattelee...
#106703
Eiköhän raitiotien tarkoitus ole ratkaista kasvavan ja tiivistyvän kaupungin logistisia ongelmia, eli mahdollistaa suurien ihmismäärien liikkuminen. Varissuon kasvojen peseminen tuskin on millään paperilla motivaationa. Tärkeämpää on se, kuinka paljon uutta asumista ja toimintaa voidaan sijoittaa raitiotien varteen ja näin tarjota yksi laadukas liikkumisen vaihtoehto, jonka saa kun harkitsee mihin muuttaa. Positiivista ohjaamista porkkanalla.
James tykkää tästä
#106706
https://aamuset.fi/artikkeli/6227626
Rantarataa halutaan jatkaa Pohjanlahden rannikolle – maakuntien liittojen yhteinen tarveselvitys valmisteilla


29.1.2024 12.07 Aamuset
Pohjanmaan liitto on esittänyt rannikon maakuntien liittojen (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) yhteisen valmistellun pohjalta, että liitot aloittavat yhteisen tarveselvityksen laatimisen rantaradasta välillä Helsinki–Turku–Pori-Vaasa–Kokkola–Oulu–Tornio.

Ajatuksena on, että rantarata yhdistäisi rannikon maakuntakeskukset, muut kaupungit ja satamat toisiinsa, sekä osin myös lentoasemat. Rata toimisi vaihtoehtona nykyisille maantieyhteyksille ja mahdollistaisi päästöttömän liikkumisen. Länsirannikolle on rantautumassa ennätysmäärä miljardiluokan investointeja.

Rata lisäisi työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta alueiden välillä sekä tarjoaisi logistisen vaihtoehdon pääradalle, joka nykyisin kärsii radan kapasiteettivajeesta. Se palvelisi niin pitkämatkaista henkilöliikennettä, kuin myös työssäkäyntialueiden lyhyemmän matkan taajamajunaliikennettä (työpendelöintiä), sekä tavaraliikennettä.

Rata lisäisi pääkaupunkiseudun ja koko Suomen resilienssiä häiriö- ja poikkeustilanteissa eli se toimisi samalla kiinteänä osana huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden runkoverkkoa.

...
Tälläinen olisi hyvä jo olla, mutta ehkä sadan vuoden päästä :)
Tipi tykkää tästä
#106709
^ Joo olisihan tuollainen hyvä yhteys olla olemassa, harmi vaan ettei tsaarin ruplia aikanaan ihan loputtomiin suurruhtinaskuntaan valunut. Nykymaailmassa olen yllättynyt jos tuollainen toteutuu jo 100 vuoden päästä. Noh täytyy toivoa vedystä uutta Nokiaa :roll: Meinaan että pelkästään Turun ja Helsingin välistä oikorataa on tuumailtu jo ainakin puoli vuosisataa ja siinä ajassa ehti se Nokiakin nousta ja romahtaa. PS. Kannattaa ehkä harkita hankkeen uudelleen brändäystä vanhasta URPO-radasta joksikin muuksi.


Mitä tulee noihin ns "super"busseihin niin aika loppuunkäsitelty aihe jo Turun kohdalla. Busseja on tutkittu ja ihmetelty monta vuotta (ratikan rakennusajan kustannuksella) ja lopulta ihan oikeaan lopputulokseen päästy: bussi on bussi vaikka voissa paistaisi. Superbussi häviää järjestäen ratikalle aikalailla jokaisella osa-alueella sitä alkuinvestoinnin suuruutta lukuunottamatta. Vaikutus joukkoliikenteen matkustajamääriin on pienempi kuin ratikalla, matkustusmukavuus on autamatta huonompi kuin ratikassa, pitkän aikavälin huolto ja kalustokustannukset ovat korkeammat ja superbussi skaalautuu kaupungin kasvaessa huomattavasti ratikka huonommin.
Raastavan pitkä rakennusaika, keskusta liikeyrittäjien selviäminen myllerryksestä, pysyvät vuosittaiset kustannusmenot jne.
Nämä kaikki pätevät ihan samalla tavalla superbussiin kuin ratikkaankin. Jos superbussille halutaan tehdä muusta liikenteestä erotellut omat kaistat ja oma infra, niin kuin on pakko haluta mikäli sitä haluaa mitenkään "superiksi" kutsua, niin ei rakennusaika ja sen haitat ihan hirveästi ratikasta poikkea. Keskusta selvisi koronasta ja torin parkkihallin rakentamisesta, selviää se myös ratikan (tai superbussin) rakentamisesta. Selvisi Tampereellakin. Ja on hölmöä kritisoida ratikkaa vuosittaisista pysyvistä kustannusmenoista, ihan kuin superbussi olisi niistä vapaa, ja kuten tuolla aiemmin mainitsin niin pitkällä aikavälillä superbussin kalustokustannukset ovat korkeammat, koska bussikaluston käyttöikä on huomattavasti lyhyempi.

Superbussin yksi suurimmista ongelmista mielestäni kuitenkin on se että mikäli Turku ja Turun kaupunkiseutu kasvaa kuten on ennustettu (viimevuonna ennätyssuuri kasvu), jää superbussi kapasiteetiltaan aivan liian nopeasti kasvun jalkoihin. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen jossa suuri investointi joukkoliikenteeseen joudutaan tekemään kahdesti kun superbussi korvataan ratikalla. Kustannukset ja rakennushaitat moninkertaiset siihen verrattuna että rakennetaan pelkkä ratikka.

Kova ja tiukka äänestys tulee uudelle valtuustolle eteen, se on varma. Tällainen investointi vaatii kuitenkin napin painajalta kykyä katsoa seuraavaa 5-vuotiskautta pidemmälle. Turku on alueensa keskuskaupunki, talouden veturi ja vahvalla kasvu-uralla ja se tulee tarvitsemaan jonkinlaisen päätöksen joukkoliikenteensä kehittämisestä lähitulevaisudessa. Liian monta kertaa lykätty runkolinjauudistus auttaa Föliä selviämään ajasta ennen ratikkaa, mutta ruuhkaisimmilla linjoilla senkin rajat tulevat kohta vastaan ja Turun täytyy olla valmis siihen. Itäharjun entiselle teollisuusalueelle on rakentumassa suuri työpaikkojen ja asuntojen keskittymä ja se tarvitsee joukkoliikenteen palveluja. Jo nykyisellään Varissuolta keskustaan kulkee busseja lähes peräkanaa, tilanne kasvaa kestämättömäksi kun Itäharjun alue rakentuu ja siksi ratikkaa tarvitaan.
JusuPetteri, Tipi, OssiS ja 1 muuta tykkää tästä
tekijänä Tipi
#106710
slette kirjoitti:Bussi on bussi vaikka sen muotoilisi näyttämään raitiovaunulta. Ihan niin kuin raitiovaunu on raitiovaunu vaikka siitä yrittäisi tehdä bussin näköisen.
https://thefifthestate.com.au/urbanism/ ... they-said/

Perthiin on siis ostettu yksi ART kulkuneuvo testattavaksi ennen hankintapäätöksiä. Laitteen tutustumis tilaisuuksissa vääntyi se kansan suussa muotoon tram tai trackless tram.
Hankkeen taustalla häärii raide-enthusiasti professori Peter Newman.
Aussit ovat käyneet Kiinassa paikanpäällä tutustumassa ART:hen ja antavat positiivisia kommentteja. ART:n kehittämisen taustalta löytyy yhtiö nimeltään CRRC, joka on käytännössä "Kiinan VR". Yhtiö on maailma suurin raideliikenne kaluston valmistaja jonka portfoliossa esimerkiksi ykkösluokan luotijunat ja maglev.

ART on teknisesti erilainen kuin muut superbussit. Perustana on 8 akselia joista muodostuu 4 teliä. Korirakenne sitten "kelluu" telien ja luotijunista lainattujen pneumaattisten jousien päällä, eli perusta tulee junasta, ei bussista. Jokainen pyörä on kääntyvä ja voimalinja (sähkömoottori) löytyy molemmista päistä. Tämän johdosta matkustusmukavuudessa ei huomaa eroa raitiovaunuun. Laitteen molemmissa päissä on ohjaamo, missään bussissa ei ole ollut näin.
Kulunohjauksessa käytetään tiehen upotettuja magneetteja, kuvantunnistusta, lidaria ja GPS navigointia. Teslan omistajille tuttuja tekniikoita. Käytännössä vaatii kuitenkin aina kuljettajan.

ART kulkee yhdellä latauksella 25km ja vaatii siten päätepysäkeillä latausasemat. Seuraavassa versiossa on tarkoituksena hyödyntää sähköntuotantoon vetyä, jolloin yhdellä "tankkauksella" saavutetaan 240km toimintamatka. ART kääntösäde on 15 metriä ja huippunopeus 70km/h.

Suurin säästö hintaan ja toteutettavuuteen saavutetaan siinä että kaikkia katuja ei tarvitse 4 vuodeksi repiä auki. Abu dhabissa ART aloitti liikennetoiminnan erittäin nopeasti. Tosin siellä kadut ovat valmiiksi leveitä ja reitin "rakentaminen" helppoa.

Kaikkiaan hyvinkin mielenkiintoinen lähtökohta joukkoliikenteen kulkuneuvona. Aika ja vireillä olevat projektit realisoivat onko ART hyvä vai ei? ART toteutettavuus suomen oloissa olisi hyvä tutkimusaihe.
  • 1
  • 58
  • 59
  • 60
  • 61
  • 62