- 12.09.06 22:11
#7121
Rovaniemen ydinkeskustan viereistä aluetta kantakaupungissa halutaan näemmä kehittää vankalla kädellä. Vaikka en tunne kaupunkia juuri ollenkaan, näyttää ainakin tuon kuvan perusteella siltä, että kaupunki tai YIT menevät täysin siitä mistä aita on matalin. Alueesta näyttäisi tulevan tyypillinen suomalainen metsälähiö rumine piste-elementtitaloineen ilman metsää keskellä kantakaupungissa. Voin helposti kuvitella kuinka rakennukset tulevat olemaan samanlaisia ankeita bunkkereita mitä Suomi on jo valmiiksi täynnä; elementtien saumat halkovat niiden seiniä kuin avoimet haavat, alueen jäädessä kuolleeksi kaupunginosaksi ilman mitään palveluita.
Mitä tapahtui TIIVIILLE sekä MATALALLE korttelirakentamiselle Suomessa? Miksi rakennusfirmat saavat hyväksynnän näille halvoille ja mielikuvituksettomille suunnitelmille. Eikö kaupunkia kiinnosta ollenkaan kaupunkikuvaan panostaminen? Eivätkö suomalaiset asuntojen ostajat osaa vaatia parempaa arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnitelua, vai kelpaako heille kaikki mitä suinkin tarjotaan liukuhihnalta?
Tämäkö alue kaupungin uusi käyntikorttiko? Lapin keskus näemmä laahaa muuta Suomea 10-15 vuotta jäljessä. Tälläisiä lähiöitä löytyy mistä tahansa osasta maata.
Rovaniemen ydinkeskustan viereistä aluetta kantakaupungissa halutaan näemmä kehittää vankalla kädellä. Vaikka en tunne kaupunkia juuri ollenkaan, näyttää ainakin tuon kuvan perusteella siltä, että kaupunki tai YIT menevät täysin siitä mistä aita on matalin. Alueesta näyttäisi tulevan tyypillinen suomalainen metsälähiö rumine piste-elementtitaloineen ilman metsää keskellä kantakaupungissa. Voin helposti kuvitella kuinka rakennukset tulevat olemaan samanlaisia ankeita bunkkereita mitä Suomi on jo valmiiksi täynnä; elementtien saumat halkovat niiden seiniä kuin avoimet haavat, alueen jäädessä kuolleeksi kaupunginosaksi ilman mitään palveluita.
Mitä tapahtui TIIVIILLE sekä MATALALLE korttelirakentamiselle Suomessa? Miksi rakennusfirmat saavat hyväksynnän näille halvoille ja mielikuvituksettomille suunnitelmille. Eikö kaupunkia kiinnosta ollenkaan kaupunkikuvaan panostaminen? Eivätkö suomalaiset asuntojen ostajat osaa vaatia parempaa arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnitelua, vai kelpaako heille kaikki mitä suinkin tarjotaan liukuhihnalta?
Tämäkö alue kaupungin uusi käyntikorttiko? Lapin keskus näemmä laahaa muuta Suomea 10-15 vuotta jäljessä. Tälläisiä lähiöitä löytyy mistä tahansa osasta maata.
Rovaniemen keskustaan uusi asuinkerrostalojen alue (12.9.2006)
Rovaniemen kaupunginhallitus päätti eilisessä kokouksessa käynnistää yhteistyösopimuksen valmistelun Rovaniemen kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n kesken. Yhteistyösopimus koskee keskustan kortteleiden I/33 ja I/34 kehittämistä asuntokäyttöön.
Kortteleihin tulisi suunnitelman mukaan kaksitoista (12) asuinkerrostaloa. Rakentaminen toteutettaisiin kolmessa vaiheessa. Rakentamisen kokonaiskustannukset ovat kuuden vuoden aikana noin 100 miljoona euroa. Rakentamishankkeella on merkittävät työllisyysvaikutukset rakennusaikana ja sen jälkeen.
YIT Rakennus Oy on kiinnostunut kehittämään aluetta yhteistyössä kaupungin kanssa. YIT Rakennus Oy on laatinut alueesta Fenix-nimellä laaditun alustavan vision käsittelyn pohjaksi. Jatkotyöstämistä varten laaditaan yhteistyösopimus kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n kesken, jossa tarkemmin määritellään molempia osapuolia sitovat oikeudet ja velvoitteet.
Kaupunginjohtaja Mauri Gardinin mukaan väestö- ja ikärakenteen muutoksen aiheuttama vanhojen tyhjilleen jäävien koulukiinteistöjen ongelma tulee tämän kehittämishankkeen aikana ratkaistua.
- Kaupunkikuva kehittyy ja Hallituskadusta muodostuu yhdessä Rovaniemen upean hallintokeskuksen kanssa kaupungin käyntikortti. Hankkeella on merkittävä työllisyysvaikutus rakennusaikana ja sen jälkeen.
Tarkoituksena on kehittää kortteleiden 1/33 ja 1/34 sekä korttelin 35 huoltoasema- ja paikoitustontin käyttöä pitkällä aikavälillä huomioiden kaupunki- ja väestörakenteen kehittymisen vaikutukset olemassa oleviin koulukiinteistöihin.
Palveleva asuinympäristö
Kehitysehdotus on laadittu automaatio tekniikkaa hyödyntäen siten, että kerroskorkeuksia, kaupunkikuvaa yms. voidaan tarkastella havainnollisesti eri vaihtoehtoina parhaan mahdollisen lopputuloksen saamiseksi.
Palvelujen tuottaminen toteutetaan yhteisesti laadittavan suunnitelman pohjalta. Erityistä huomiota kiinnitetään eri ikäryhmien tarpeisiin, etenkin ikäihmisten selviytymistä omassa kodissa mahdollisimman pitkään tuetaan.
Esteettömyyden periaatteista laaditaan suunnitteluohje yhteistyössä kaupungin kanssa.
Alueelle muodostuu uuden ajan palveleva asuinympäristö, jossa on huomioitu kaikki ikäryhmät. Alueen rakentamisessa on kiinnitetty huomiota: palvelujen saatavuuteen ja niiden logistiikkaan, esteettömyyteen liikkumisen suhteen, turvallisuuteen ihmisille ja omaisuudelle, autojen paikoituksella maan alle lisätään asumisen viihtyisyyttä ja rakentamisessa kiinnitetään huomiota ympäristön vihreyteen ja viihtyisyyteen.
Kortteleiden nykytilanne
Kouluverkkosuunnitelmassa Ounaskosken yläasteen ja Pärinharjun koulun oppilaat on suunniteltu sijoitettavaksi muihin koulukiinteistöihin lähitulevaisuudessa. Tällöin keskusta-alueella jää kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä vapaaksi muuta käyttöä varten. Em. koulut sijaitsevat tonteilla 1-33-9 (10238 m2), Maakuntakatu 6 ja 1-34-1 (5141 m2), Maakuntakatu 3.
Koulukäytöstä vapautuvien kiinteistöjen alue on merkittävä sekä kaupunkikuvallisesti että taloudellisesti. Alueen toteutuminen kaupungin haluamalla tavalla ja aikataulussa on myös merkittävä tekijä, kun alueen asemakaavan muutosta suunnitellaan. Alueella sijaitsee tällä hetkellä osin heikkokuntoisia rakennuksia, joiden perusparantaminen tai kunnostaminen on kannattamatonta. - http://www.rovaniemi.fi
We shape our cities, then they shape us. -Winston Churchill