Taloforum.fi

[cobaink]

Kuriositeettina todettakoon, että tontinomistaja haluaisi enemmän asuntoja Sturenkadun puoleiseen päähän, mutta tähän ei ole voitu suostua, kun on kahvin hajoa ilmassa. Toimistoissa saa haista kahville, asunnoissa ei.

http://www.soininvaara.fi/2013/12/17/ka ... 7-12-2013/

Varmaan noi Sturenkadun varren toimistotontit jää autioiksi joksikin aikaa. Itse tykkäsin vastapaahdetun kahvin tuoksusta kun tuolla asuin.

[järvellä nukkuva]

Muutama kuva viikonlopulta. Itse pääosin tykkään alueesta. Tällainen on sikälikin hyvää täydennysrakentamista, että se tuo alueelle lisää monipuolisuutta ja välillä aiheuttaa jopa jonkinlaista tyylisekamelskaa. Harmi vain, ettei Aleksis Kiven katu ole tuossa kohtaa kovin kävely-ystävällinen, vaan pikemminkin tylsä. Saa nähdä, miten Teollisuuskadun varsi onnistuu.

[cobaink]

Vallilan Paja kun ei ottanut tuulta purjeisiin, NCC vaihtoi nimen. Aikataulu uusix.

AKO-rakennus: peruskorjaus. Amer Sportsin pääkonttoriksi valmistui v. 2014
Voimala-rakennus: peruskorjaus, ravintoloita, toimitiloja, liiketilaa. arv. 2016
Paja-rakennus: peruskorjaus, liiketiloja ja toimitiloja. arv. 2016
Sturenkatu: uutta toimistotilaa n. 12 000 m2, arv. alkaen 2016
Teollisuuskatu: uutta toimistotilaa n. 30 000 m2 ja asuntoja 7000, arv. alkaen 2018

[video]http://youtu.be/78Cj5iWzQZY[/video]




http://ncc.fi/fredriksberg

[RV]

Eiväthän ne ole vanhoja hienoja teollisuusrakennuksia, purkamassa, eihän?

[MindW]

Ei. Kaavaselostus, jossa kuvaliite. Ajantasainen asemakaava.

[La_Resistance]

Hauskaa, tosin myös oudoksuttavaa tässä yhteydessä, että Fredriksberg nimenä nousee tuhkista. Pasilahan oli Fredriksberg ennen kuin siitä suomeksi tuli Pasila ja Fredriksberg muutettiin muotoon Böle.

[MindW]

Mielenkiintoista tietoa nimestä wikipediassa:

Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Fredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiin rautatieasema, se sai alkujaan myös nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.

Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta, Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella myös kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla myös tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots. Böle förstad) ja Böölen tila (ruots. Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila. [2]

Vuonna 1990 Böle tuli myös Pasilan aseman ruotsinkieliseksi nimeksi. Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä sekä Pasilan konepajan ruotsinkielisessä nimessä Fredriksbergs verkstad. Nimestään huolimatta konepaja ei sijaitse varsinaisessa Pasilassa, vaan Vallilassa.

[ÄmJii]

Miksiköhän se ei voi olla vaan Konepaja, jos tunnetaan nykyisin sillä nimellä. Ottamatta kantaa alueen historiaan, pidän Fredriksbergiä kielellisesti epäonnistuneena nimenä, sikäli kun sitä käytetään myös suomenkielisissä yhteyksissä. Suomenkielellä ei saa lausuttua mitenkään järkevästi ja kielen lausuntatavan vaihtaminen kesken lauseen yksittäisten sanojen kohdalla kuulostaa aina vähän typerältä. Annan huonon ennusteen nimen elinkelpoisuudelle, mutta eipä tuota varmaankaan sen laajempaan käyttöön ole tarkoitettukaan. En muutenkaan pidä vieraiden kielten sotkemisesta, esimerkiksi Espoon Westend kaupunginosan nimenä on aivan kamala kaikessa epäautenttisuudessaan.

[RV]

Miksiköhän se ei voi olla vaan Konepaja, jos tunnetaan nykyisin sillä nimellä. Ottamatta kantaa alueen historiaan, pidän Fredriksbergiä kielellisesti epäonnistuneena nimenä, sikäli kun sitä käytetään myös suomenkielisissä yhteyksissä. Suomenkielellä ei saa lausuttua mitenkään järkevästi ja kielen lausuntatavan vaihtaminen kesken lauseen yksittäisten sanojen kohdalla kuulostaa aina vähän typerältä. Annan huonon ennusteen nimen elinkelpoisuudelle, mutta eipä tuota varmaankaan sen laajempaan käyttöön ole tarkoitettukaan. En muutenkaan pidä vieraiden kielten sotkemisesta, esimerkiksi Espoon Westend kaupunginosan nimenä on aivan kamala kaikessa epäautenttisuudessaan.

Perus. Itäsalmestakin tuli pelkkä ruotsinkielinen versio Östersundom.

[rib]

YIT:n suunnitelmakuvat Konepajanpuiston tilapäisestä maisemoinnista. Taloyhtiöt antoivat YIT:lle luvan tehdä tilapäisen parkkipaikan Traverssikujan varteen, josta vastineeksi YIT lupasi tehdä maisemoinnin.

[La_Resistance]

Miksiköhän se ei voi olla vaan Konepaja, jos tunnetaan nykyisin sillä nimellä. Ottamatta kantaa alueen historiaan, pidän Fredriksbergiä kielellisesti epäonnistuneena nimenä, sikäli kun sitä käytetään myös suomenkielisissä yhteyksissä. Suomenkielellä ei saa lausuttua mitenkään järkevästi ja kielen lausuntatavan vaihtaminen kesken lauseen yksittäisten sanojen kohdalla kuulostaa aina vähän typerältä. Annan huonon ennusteen nimen elinkelpoisuudelle, mutta eipä tuota varmaankaan sen laajempaan käyttöön ole tarkoitettukaan. En muutenkaan pidä vieraiden kielten sotkemisesta, esimerkiksi Espoon Westend kaupunginosan nimenä on aivan kamala kaikessa epäautenttisuudessaan.

Ei kai -berg-loppuiset sanat mitään kummajaisia suomen kielessä voi olla, kun hyvällä osaa kansaa on sukunimessä moinen loppu. Ståhlbergeistä ja Strömbergeistä ja Runebergeistä puhutaan ongelmitta (puhumattakaan jostain Nybergeistä tai Rosbergeistä), miten yksi Fredriksberg tuossa joukossa aiheuttaa ongelmia?

Ja mikään vieras kielihän ruotsi ei tietystikään ole.

[MindW]

Oma veikkaus on, että Konepaja pysyy ihmisten suussa alueen nimenä. Eihän tuo Fredriksberg ole kuin yhden "korttelin" markkinointinimi, vähän väkisin väännetyn oloinen sellainen. Mikähän tuon Aleksis Kiven kadun asuinrakennuksen aikataulu on? Kyiseisen rakennuksen kaava on kuitenkin tullut voimaan jo 2012.

[Clepe]

Ei toi Fredriksberg ole mitenkään väkisin väännetty kun on kuitenkin alueen alkuperäinen nimi. Aleksis Kiven katukin oli alunperin Fredriksperinkatu/Fredriksbergsgatan

[ÄmJii]

Ei kai -berg-loppuiset sanat mitään kummajaisia suomen kielessä voi olla, kun hyvällä osaa kansaa on sukunimessä moinen loppu. Ståhlbergeistä ja Strömbergeistä ja Runebergeistä puhutaan ongelmitta (puhumattakaan jostain Nybergeistä tai Rosbergeistä), miten yksi Fredriksberg tuossa joukossa aiheuttaa ongelmia?

Ja mikään vieras kielihän ruotsi ei tietystikään ole.

Ihan tosissaan esimerkiksi Ståhlberg on suomenkielinen sukunimi? Berg-loppuiset sanat ovat käsittääkseni ruotsinkielisiä, joten en oikeastaan edes ymmärrä mitä tarkoitat, tuskin ymmärrät itsekään. Suomenkieli ja ruotsinkieli ovat kaksi eri kieltä riippumatta siitä ovatko molemmat kotimaisia kieliä. Tottakai ruotsinkieli on vieras kieli suhteessa suomenkieleen, eipäs saivarrella.

Fredriksberg-nimen ongelman toin jo esille, joten lue siitä viestistäni, jota lainasit. Varmaan samasta syystä Pasilan konepajalla on myös ruotsinkielinen nimi Fredriskbergs verkstad, kuten tuosta MindW:n viestistä käy ilmi, taikka Jakomäellä ruotsinkielinen nimi Jakobacka. Mielestäni on kielellisesti parempi vaihtoehto olla sekoittamatta kieliä. Sallitko, että olen tätä mieltä vai oletko liian ahdasmielinen siihen?

[La_Resistance]

Ei kai -berg-loppuiset sanat mitään kummajaisia suomen kielessä voi olla, kun hyvällä osaa kansaa on sukunimessä moinen loppu. Ståhlbergeistä ja Strömbergeistä ja Runebergeistä puhutaan ongelmitta (puhumattakaan jostain Nybergeistä tai Rosbergeistä), miten yksi Fredriksberg tuossa joukossa aiheuttaa ongelmia?

Ja mikään vieras kielihän ruotsi ei tietystikään ole.

Ihan tosissaan esimerkiksi Ståhlberg on suomenkielinen sukunimi? Berg-loppuiset sanat ovat käsittääkseni ruotsinkielisiä, joten en oikeastaan edes ymmärrä mitä tarkoitat, tuskin ymmärrät itsekään. Suomenkieli ja ruotsinkieli ovat kaksi eri kieltä riippumatta siitä ovatko molemmat kotimaisia kieliä. Tottakai ruotsinkieli on vieras kieli suhteessa suomenkieleen, eipäs saivarrella.

Fredriksberg-nimen ongelman toin jo esille, joten lue siitä viestistäni, jota lainasit. Varmaan samasta syystä Pasilan konepajalla on myös ruotsinkielinen nimi Fredriskbergs verkstad, kuten tuosta MindW:n viestistä käy ilmi, taikka Jakomäellä ruotsinkielinen nimi Jakobacka. Mielestäni on kielellisesti parempi vaihtoehto olla sekoittamatta kieliä. Sallitko, että olen tätä mieltä vai oletko liian ahdasmielinen siihen?

Mm, missään en tosin kyseisiä sukunimiä suomenkielisiksi väittänytkään, totesin vaan että kovin monella suomenkielisellä sellainen on. Pointti: jos tuhansilta suomenkielisiltä löytyy nimestä moinen sana, ehdotukset sen hankaluudesta tuskin ovat uskottavia, kun se kerran kansan arkea niin läpeensä saturoi. Moniko suomenkielinen kompuroi puhuessaan runebergintortuista, tai Arto Nybergistä?

Kontekstissa "Helsingin kaupunginosanimistö" on harhaanjohtavaa nimittää ruotsin kieltä vieraaksi, kun suuressa osassa tapauksia ruotsinkielinen paikannimi on se originaali. Viittasit Westendiin, jota pidit epäautenttisena (mikä tietenkin on totta), ja tähän rinnastukseen ruotsinkieliset paikannimet Uudellamaalla ei siis sovi.