tomaolk kirjoitti:Ja matalassa tiiviissä rakentamisessa todellakin on olennaista sisäpiha, jossa puut varjostavat naapurin seinää. OKL:n postaama kuva on huono, ei siinä ole kunnollista sisäpihaa ainakaan näkyvissä. (Olisikohan Rajakadulta Jyväskylästä? Vähän samannäköistä ja ei siellä mitään sisäpihaksi luettavia todellakaan ole.)
Myönnän itsekkin että kuva on huono, eikä se ole edes umpikorttelista (tai korttelista ollenkaan). Kuva on Saunatieltä Valimon alueelta, aivan Kyllön sairaalan vierestä. Sisäpihat on minustakin todella viihtyisiä, mutta eise viihtyisyys siitä laske, jos korttelin kulmassa on tornitalo.
tomaolk kirjoitti:Ja niitä puita todellakin on kiva katsoa. OKL:n postaamat kuvat lutakon tornien ikkunasta todellakin ovat ankeata pilvitaivasta, missä kaikki on kaukana. Viitatornista oleva kuva on huomattavasti parempi, koska siinä on puita läheisyydessä (voi tosin olla otettu kauko-objektiivilla tms., sillä aika kolkko paikka se viitatorni on, joten todellisuudessa näkymä on ankeampi).
Kuvaa ei ole otettu kauko-objektiivilla, siitä on vain kropattu vähän puita pois. Itselleni ainakin kelpaisi tuollainen Lutakon tornin ikkunasta oleva järvimaisema
(maailmanlaajuisesti ihmisen yksi suurimmista haaveista on asunto järvinäkymillä) , vaikka puut siellä kaukana ovatkin. Vesi on lähellä, ja uimarantakin ikkunan alla on.
tomaolk kirjoitti:Ja kyllä tuollainen juuri puiden latvojen tasolla hieman kattojen yli oleva näkymä ihan kiva on (kun taas näkymä vain kaukaisuuteen ei ole).
Totta, ja sen takia haluankin tornitaloja kortteleihin, että kattomeren jossain kohdissa nousisi ylös massasta erottuva torni kontrastia luomaan.
tomaolk kirjoitti:Tähän tietty vaikuttaa alueen koettu turvallisuus, ja säännöllinen autoliikenne vähentää sitä huomattavasti. Suljettu sisäpiha pitäisi olla ihan yhtä hyvä jos ei jopa parempikin paikka kuin omakotitalohelvetinkin piha. Lisäksi on olennaista että lapsi oppii myös leikkimään ilman että vanhemmat roikkuu aina mukana, vaikka toki vanhempienkin pitäisi osallistua välillä.
Umpikortteli aina parempi kuin omakotitalomatto. Suljettu sisäpiha on tosiaankin turvallinen
(ainakin jos tuntee melkein kaikki talon asukit), mutta eipä sitä turvallisuutta yhtään vähennä, jos korttelin kulmassa on yksi hieman korkeampi osa, jossa on parvekkeilla ihmisiä "vahtimassa/vahtaamassa" mitä sisäpihalla tehdään.
tomaolk kirjoitti:Nuo rataverkkojen pituuserot ovat aika marginaalisia. Ja sitten kannattaa tarkastella missä ne kaikki asemat ovat? Tornitaloalueella vai omakotitalohelvetissä? Ei itse Manhattanilla kovin montaa asemaa ole. Jonkinlaisia vähäisempiä tornitaloja on varmaan sen ympärillä jonkin matkaa, mutta valtaosa asemista lienee matalissa esikaupungeissa.
Itse ainakin New Yorkissa vieraillessani huomasin, että Manhattanilla kävellessä asemia oli harvase kortteli. Varmaan 4 kadun väleinkin tuli vastaan metroasemia. Katuja on yhteensä pystysuunnassa varmaan yli 220
(+kadut joiden nimet ovat muutakin kuin numeroita).
tomaolk kirjoitti:Eihän sitä nyt keskustan tuntumassa tarvitse asua kun järjestetään nopea julkinen liikenne, ja jossain vaiheessa (useampien miljoonien asukkaiden kohdalla) on aihetta jo olla useampi keskusta / laskea alue useammaksi kaupungiksi. Ja kyllä siellä keski-Euroopassakin sitä omakotitalomattoa on -- tiiviimpää kuin Suomalainen tai Amerikkalainen tosin -- ei kovinkaan kaukana keskustasta, ja sitä voitaisiin paljon tiivistää.
Eihän sitä keskustan tuntumassa pakko olekkaan asua, mutta ehkä siellä asumiselle on myös kiinnostusta ja kysyntää löytyy.
tomaolk kirjoitti:Ei sillä muutaman hassun tornin rakentamisella kovin paljon tiheyttä kasvateta. Lähinnä niillä voidaan tarjota näkymiä niitä väkisin haluaville olennaisesti korvaamalla yhden korttelin sisäpiha niillä näkymillä (ja tällöin torni ei voi valtavan korkea olla, ettei kontrasti ole liian suuri ja rakennus ahdistava "alla" asuville). Samalla tiheys toki vähän kasvaa, joskin alimmissa kerroksissa harva silloin haluaa siinä tornitalossa asua, ja sen pitää olla toimistoja tai vastaavaa. Pellolle sijoiteltu torni taas ei juuri tiheyttä kasvata, ja jos niitä torneja niin paljon rakennetaan, että tiheys saadaan merkittävästi kasvamaan, ei niitä näkymiä enää riitä monelle.
Eihän sitä korttelin sisäpihaa tarvitse tornille uhrata, kulmaus korttelista ainoastaan. Esimerkiksi Cirruskin on niin kapea, että se mahtuisi minkä tahansa Helsingin korttelin kulmaukseen mainiosti
(paitsi sörkan kurviin).
tomaolk kirjoitti:Ratkaisu maatilan loppumiseen sen jälkeen kun omakotitalomatotkin on tiivistetty, on arkologia. Aletaan rakentamaan kaupunkia pystyyn kuten tornitalossa, mutta hyvin leveälti, että siellä ylhäälläkin on katuja ja puistoja -- sekä näkymiä kauas. Vielä ei tekniikka taida siihen riittää.
Tokion visiothan taitavat olla tätä luokkaa?
tomaolk kirjoitti:Makuuhuoneen pitäisikin olla sisäpihan puolella. Kadun puolelle voi laittaa keittiöä, saunaa, eteistä ja vastaavaa. Samalla ratkaisulla saataisiin autojenkin meluhaittoja edes hieman vähenemään, mutta niin ei vaan jostain syystä tehdä -- eikä myöskään rakenneta sisäpihoja -- vaan väkisin rakennetaan paksuja taloja, joiden molemmilla puolilla on asuntoja, ja siten osalla parveke tielle. (Ohuista taloista on sekin hyöty, että molemmilta puolilta saa luonnonvaloa huoneistoon. Tiiviisti rakennettaessa tämä ei-sisäpihan puolen katu voisi sitten olla kohtuu kapea: kunhan hälytysajoneuvot mahtuvat tarvittaessa.)
Itse haluaisin ainakin parvekkeen vilkkaalle kadulle, jossa voisi istuskella ja katsella kaupungin elämää, eikä tarvitse eristäytyä sinne sisäpihan uumeniin puita halailemaan.
Klazu kirjoitti:tomaolk kirjoitti: Tuo 30 sekunttia oli siis 101 kerrokseen, ja koneellahan on nykyään nopeampiakin hissejä. Eli minun kaavaileman talokorkeuden puitteissa (15-30krs) hissillä menisi n. 5-15 sekunttia porhaltaa ylhäältä alas. Odotuksineen kaikkineen aikaa menisi ehkä 15-45 sekunttia.
Itse asiassa tuon kirjoitin
minä eikä tomaolk.
Klazu kirjoitti:Tässä on aivan liian suuri kontrasti tornin ja ympäristön kesken. 3-4 kerrosta kaipaa ehkä 12-kerroksista tornia ja sellaisiahan kokonaisuuksia Suomessa paljon rakennetaankin. yli 16-kerroksinen torni ja varsinkin 30-kerroksinen ovat ihan liioittelua ja tuloksena on Cirruksen ja Vuosaaren tapainen täysin sopimaton kokonaisuus.
Jos torneja olisi monta, se ei muuttaisi asiaa millään tavalla, paitsi tornit näyttäisivät korkeammilta kuin mitä oikeasti ovat. Itselleni tämmöinen kontrasti kelpaa paremmin, kuin että keskellä metsää rakennetaan 140m korka nimeltämainitsematon torni, josta lähes kaikki ovat täällä innoisaan (niinkuin minäkin) korkeuden takia.
Klazu kirjoitti:5 sekunnin sujahdus olisi aika epämiellyttävä kiihdytyksineen ja pysähdyksineen.
Hah
tuo nyt oli vaan esimerkki. Harmi kun Lutakossa tornien ulko-ovissa on lukot, niin ette voi mennä koettamaan miten nopeaa ja pehmeää hissimatkustusta nykyään osataan valmistaa. Myös Koneen pääkonttorin lasiseinän vieressä on kiva ihmetellä megamodernien hissien kiihdyttelyä pystysuunnassa.
late- kirjoitti:Busseja voi kokemusperäisesti ajaa noin 30 sekunnin laskennallisella vuorovälillä ja ratikoita ajetaan Helsingissä vajaan 90 sekunnin laskennallisilla väleillä ja Saksassa myös minuutin vuoroväleillä. Näköhavaintojen varassa voi nimittäin ajaa tiheämmin kuin opastimien avulla eli vaikka ihan toisen perässä, mutta tietysti pintaliikenteessä pitää välillä jättää rakoja muulle liikenteelle.
Itse en kyllä bussejä 30 sekunnin(tai edes minuutin) vuorovälillä lähtisi ajamaan, koska harvemmin kulkeva raskasmetro ajaa saman asian. Eikä parin minuutin odottelu/hengähdys/istahdus tauko minua haittaa. Onhan se kuitenkin melkein sama aika, kuin kävellä parkkihalliin, etsiä auto, istahtaa sisään, antaa moottorin lämmetä, etsiä tie parkkihallista ulos ja lopuksi jäät heti ensimmäisiin liikennevaloihin 5 minuutiksi seisomaan, ja katselet kuinka valoetuuksilla kulkevat ratikat kiitävät ohi. Matkustajat tietenkin virnistelevät sinulle oikein ylimielisen näköisesti.
Tuosta bussien 30 sekunnin vuorovälistä. Olisihan se aika hooceetä katella 7 saman linjan bussia samoissa liikennevaloissa. Eikä matkustajat edes osaisi valita mihin niistä menisivät, koska pintaliikennettä ei pystytä ajamaan niin täsmällisesti kuin metroa, bussit tulisivat tietenkin samaan aikaan pysäkille.
Klazu kirjoitti:Jos nyt puheitasi oikein ymmärsin, sinusta melkein joka metroasemalla pitäisi olla tällainen kokonaisuus, jolloin yksittäisiä torneja pulpahtaisi ilmaan siellä täältä. Tällöin muodostuisi korkeintaan muuttaman "nauhan" kaupunkeja, sillä ei niitä ihmisiä riittäisi täyttämään kaikkia välejä. Minusta tässä ei ole järkeä ja lähiöiden sijaan pyrittäisiin sijoittamaan ihmisiä tiiviiseen keskustaan, jossa olisi sitten enemmän korkeita rakennuksia (ála Rotterdam).
Ymmärsit oikein, mutta minä kirjoitin väärin.
En tarkoittanut, että ihan jokaisella metroasemalla pitäisi olla jonkunlainen tornirypäs. Lähínnä keskeisimpien alueiden metroasemien ympärillä, jolloin niistä muodostuisi keskustalle upea skyline. Mitä kauemmaksi kaupallisesta keskustasta mennään, sitä matalammaksi alueet muuttuisi. Tiveydestä ei tingitä. Jossain vaiheessa kaupungin loppueassa, tulisi raja, josta metsikkö alkaisi. Marjastajat tietenkin pääsevät kantakaupungista kaupungin ja metsikön välille. Metsän laitaan voisi laittaa myös kyltin,
"Kaupunkialue alkaa tästä, täällä et kumisaappaita tarvitse. Joten pistä ne alla olevaan astiaan.".
, kökköä tuo sen ajan tietokonegrafiikka...
