Taloforum.fi

[jusa-masa]

Viestiketju erotettu Vuores-ketjusta offtopikin vuoksi by sw2000

Tosiaan, oli pakko osallistua tähän keskusteluun sillä minä olen korkean rakentamisen ystävä, mutta mitä kauemmaksi keskustasta lähdetään niin mielestäni olisi idyllisempää rakentaa pienempiä teitä joiden varsiin rakennettaisiin n.3 kerroksisia taloja kiinni toisiinsa. Hollannissa on hienoja esimerkkejä kun on erilaisia matalia taloja rakennettu toisiinsa kiinni mutkittelevien katujen ympärille(umpikortteleita). Tulee se tunnelma, että hitto vaikka on matalaa asutusta niin täähän on kuitenkin iso paikka. Samalla saadaan erittäin laajoja, vihreitä, siistejä ja toimivia sisäpihoja.
Tosin tämä rakentaminen saadaan näyttämään huonolta jos:

A)talot toistavat arkkitehtoonisesti toisiaan(nykyiset elementtitalot ja niden "värit")

B)kadut on liian suoria

C)talot tehdään vain yhden kadun varteen eikä rakenneta poikkikatuja muutaman mutkan/korttelin verran samalla tavalla.

D)Talojen "julkisivuja" ei rakenneta tarpeeksi lähelle katujen/jalkakäytävien reunoja.

E)Autopaikkoja ei rakenneta maan alle.

[ultrix]

Tosiaan, oli pakko osallistua tähän keskusteluun sillä minä olen korkean rakentamisen ystävä, mutta mitä kauemmaksi keskustasta lähdetään niin mielestäni olisi idyllisempää rakentaa pienempiä teitä joiden varsiin rakennettaisiin n.3 kerroksisia taloja kiinni toisiinsa. Hollannissa on hienoja esimerkkejä kun on erilaisia matalia taloja rakennettu toisiinsa kiinni mutkittelevien katujen ympärille(umpikortteleita). Tulee se tunnelma, että hitto vaikka on matalaa asutusta niin täähän on kuitenkin iso paikka. Samalla saadaan erittäin laajoja, vihreitä, siistejä ja toimivia sisäpihoja.
Tosin tämä rakentaminen saadaan näyttämään huonolta jos:

A)talot toistavat arkkitehtoonisesti toisiaan(nykyiset elementtitalot ja niden "värit")

B)kadut on liian suoria

C)talot tehdään vain yhden kadun varteen eikä rakenneta poikkikatuja muutaman mutkan/korttelin verran samalla tavalla.

D)Talojen "julkisivuja" ei rakenneta tarpeeksi lähelle katujen/jalkakäytävien reunoja.

E)Autopaikkoja ei rakenneta maan alle.

Samaa mieltä. Tiivis ja matala (1-3 kerrosta), eli pikkukaupunkimiljöö on ehkä parasta kaupunkirakennetta, etenkin raitiotiellä höystettynä...

Minua ei katujen suoruus haittaa, jos käytetään vanhaa kunnon empire-asemakaavaa, ja taajaman pääkadusta tehdään juhlava. Kestävän liikenteen kannalta on parasta yhden pääkadun varteen keskittäminen, mutta myös poikkikatuja tarvitaan tosiaan. Autoilijoille ja muulle liikenteelle voisi myös tarvittaessa tarjota myös muita keinoja ulos taajamasta kuin sen yhden pääkadun.

Minua häiritsee myös tuo liian kauas kadusta rakentaminen. Esimerkiksi kun vertaa Satakunnankadun pohjoispuolista Amuria (lähiörakentamista!) vaikkapa edes Pirkankadun varren Amuriin, huomaa kyllä ratkaisevan eron. Minusta yksinään tönöttävät kerrostalot viereisine parkki- ja viheralueineen eivät ole viihtyisää rakentamista, vaikka tarjoavatkin kenties suuremman määrän luonnonvaloa. Parasta on ehdottomasti umpikortteli (siis, sisäpihalla varustettu kaupunkikortteli, miksikä sitä kutsutaan?), riippumatta mihin ilmansuuntaan asunnon ikkunat osoittavat. Sisäpihalle kuitenkin uskaltaisi - siinä vaiheessa kun asia tulee ajankohtaiseksi - päästää myös ipanat temmeltämään. Toisin on avokorttelissa, ties mitä Jammuja ja hurjastelijoita Kortelahdenkatuakin liikkuu.

Autopaikkojen määrän ensinnäkin minimoisin, enintään tasolle 1 autopaikka/asukas, toisekseen rakentaisin taajaman yhteisen autoparkkihallin johonkin keskeisen paikan (kauppakeskus, raideliikenteen pysäkki/seisake/asema) alle.

[Sasu K]

Autopaikkojen määrän ensinnäkin minimoisin, enintään tasolle 1 autopaikka/asukas, toisekseen rakentaisin taajaman yhteisen autoparkkihallin johonkin keskeisen paikan (kauppakeskus, raideliikenteen pysäkki/seisake/asema) alle.

Näinhän se tulisi hoitaa varsinkin keskustoissa.

Tampereelta löytyy ainakin kaksi esimerkkiä keskustaan karanneista lähiöistä: Pohjois-Amuri ja toinen on Osmonmäki eli Pohjois-Tammela (ja pitkälti Tammelan keskiosatkin).

Tuo yksi autopaikka per asukas on itse asiassa todella korkea raja. Esimerkiksi Tampereen keskustassa yleinen määräys on 1 autopaikka/ 90 asuinneliötä, jolloin asetutaan määrään jossa autopaikkoja on vähemmän kuin 1 autopaikka/ ASUNTO. Käytännössä autopaikkoja ei silloin ole aina riittävästi. Olen asunut Tampereen keskustassa taloyhtiössä, jossa oli 84 asuntoa ja kaksi liikehuoneistoa. Autopaikkoja oli muistaakseni noin 60, joista noin 50 talon alla olevassa pysäköintihallissa. Paikkoja ei ollut riittävästi, kun taloyhtiössä oli useita kahden auton talouksia. Rikkailla (en kuulu joukkoon) kun on nykyään paitsi kakkosautoja, niin myös erinäisiä harrastus-, urheilu- yms. autoja.

[jusa-masa]

Autopaikkojen määrän ensinnäkin minimoisin, enintään tasolle 1 autopaikka/asukas, toisekseen rakentaisin taajaman yhteisen autoparkkihallin johonkin keskeisen paikan (kauppakeskus, raideliikenteen pysäkki/seisake/asema) alle.

Itsekin olen joutunut kyseisen autopaikka filosofian uhriksi asuessani lapinniemessä. Auto paikkoja ei ole jokaiselle paitsi maan alla, mutta se on hienointa että monenko vuokra/asumisoikeus asunnossa asuvan on järkeä mennä ostamaan 15000€ autopaikka. Monen auto niukasti oma lukuun ottaen on halvempi kuin itse paikka. Talouksiin ei saisi antaa/vuokrata enempää kuin se yksi autopaikka. Jos on niin porvari, että omistaa toisenkin auton niin muuttakoon samantein omakotitaloon tai rivitaloon.

[prepo]

Kyllä itsellenikin kelpaisi tuollainen matala tiiviisti rakennettu alue, autot maan alla ja toimiva joukkoliikenne, tällöin yhdellä autolla / talous pärjää. Talot voisivat olla 2-3 asuinkerroksen rivi- tai viipaletaloja.

Tiiviissä ja matalassa on toki katsottu olevan huonojakin puolia, ainakin:

- monille suomalaiselle tuntuu olevan vaikeasti hyväksyttävää jos ikkunasta näkyy naapuriin tai kadulle.

- maanalaiset pysäköintitilat lienevät kalliita rakentaa

- Suomen oloissa lumien auraus ja siirto voi olla hankalaa

- 2-3 kerroksisiin taloihin on suhteessa kalliimpaa rakentaa hissiä tai muuten muuttaa liikuntaesteisille sopiviksi - eräs nykyrakentamisen tavoite on kai, että ihminen voisi asua samassa talossa koko ikänsä.

Tuosta autopaikka-asiasta vielä. Asumassani 70-luvulla rakennetussa matalassa lähiötyyppisessä talossakaan ei ole autopaikkaa. Talon pihassa on tosin muutama "vapaa" paikka, mutta sähköpistokepaikkoja ei ole tarpeeksi. Tuntuu olevan yleinen ilmiö ainakin täällä Porissa. Vielä huonompi tilanne on vanhoilla puutalovaltaisilla alueilla, joihin on rakennettu sekaan pienkerrostaloja. Usein niitten pihoissa on autopaikka vain noin joka kolmanteen asuntoon.

[RV]

Minusta lapsiperheelle on kyllä ihan suvaittavaa kaksi autoa. Jos perhe asuu Kurikassa ja isä on töissä Tampereella ja äidin pitää lähteä Seinäjoelle, kuinka hän muuten pääsisi ellei hänellä ole toista autoa?

Tiivis ja matala rakentaminen sopii kyllä minulle, tästä on esimerkkinä esim. Porvoossa äskeittäin valmistunut kaupunginosa Puukaupunki. Mielestäni todella hyvin onnistunut ja hyvin kaupunkimainen. Mutta miten olisi tiivis ja korkea rakentaminen ?

[late-]

Minusta lapsiperheelle on kyllä ihan suvaittavaa kaksi autoa. Jos perhe asuu Kurikassa ja isä on töissä Tampereella ja äidin pitää lähteä Seinäjoelle, kuinka hän muuten pääsisi ellei hänellä ole toista autoa?

Tuossa nyt unohdetaan konteksti. Kurikka ei ole tiivistä, vaikka onkin matalaa. On sielläkin tosin muutama pienkerrostalo. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen reunoilla autoja ei pitäisi tarvita lainkaan samalla tavalla kuin Kurikassa.

Sivuhuomiona Iso-Britanniassa tai Saksassa Kurikkaan voisi hyvinkin kulkea yhteiskunnan tukema juna aluepoliittisista syistä. Meillä taas aluepolitiikan pää-äänenkannattajapuolue ei ymmärrä lainkaan raideliikenteen kykyä pitää syrjäseutuja hengissä.


En kyllä osaa kuin ihmetellä miten meillä pyöritään tiiviin ja matalan suhteen edelleen satunnaisten koekohteiden tasolla. Ilmeisesti kyseessä on harvinaisen vahva not invented here -syndrooma.

Olen puoliksi englantilainen ja ainakin Englannissa (varmaankin laajemmin Britanniassa, mutta en osaa sanoa varmasti) luovuttiin hyvin nopeasti korkeista kerrostaloista ja palattiin jo 70-luvun kuluessa markkinavetoisesti matalampaan kaupunkirakenteeseen.

Englannissa korkeissa kerrostaloissa asuvat lähinnä kaikkein toivottomimmat tapaukset, jotka eivät maksa omia vuokriaan. Jopa kaupunkien vuokra-asunnot ovat pääosin (yhteenkytkettyjä) pientaloja. Poikkeuksena ovat suurten kaupunkien keskustojen korkeatasoiset kerrostalot cityasukkaille, joita nykyään tehtaillaan aika paljon.

Tilanne on pitkälti sama myös Ruotsissa, jossa 70- ja 80-lukujen taitteessa siirryttiin kerrostalolähiöistä rivitalolähiöihin. Toki nämäkin lähiöt ovat usein melko persoonattomia, mutta silti jumalattomasti lähempänä ihmisten asumistoiveita kuin 60- ja 70-luvun kerrostalolähiöt.

Vaan meilläpä tämä pientalotuotanto kaupungeissa on uutta ja hienoa ja kokeellista eikä sitä millään voida tehdä enempää, vaikka muualla on osattu jo kymmeniä vuosia. Sen sijaan on ilkeä kapitalisti, jos vaatii moista ja köyhien ystävä, jos haluaa rakentaa lisää alueita, joilla kukaan ei viime kädessä haluaisi asua ellei olisi pakko. Näin meillä asuntokanta paranee!



edit by sw2000: tuplapostit yhdistetty

[Iggy.P]

Vaan meilläpä tämä pientalotuotanto kaupungeissa on uutta ja hienoa ja kokeellista eikä sitä millään voida tehdä enempää, vaikka muualla on osattu jo kymmeniä vuosia. Sen sijaan on ilkeä kapitalisti, jos vaatii moista

Mikäpä siinä. Kaavoitetaan keskustaan vaan pientaloja niin saadaan esim.Oulussa kantakaupungin koko kolminkertaistettua ja lisättyä keskustan asukas määrää 500 asukkaalla.

[Jape]

Vaan meilläpä tämä pientalotuotanto kaupungeissa on uutta ja hienoa ja kokeellista eikä sitä millään voida tehdä enempää, vaikka muualla on osattu jo kymmeniä vuosia. Sen sijaan on ilkeä kapitalisti, jos vaatii moista

Mikäpä siinä. Kaavoitetaan keskustaan vaan pientaloja niin saadaan esim.Oulussa kantakaupungin koko kolminkertaistettua ja lisättyä keskustan asukas määrää 500 asukkaalla.

Veikkaisin että late- tarkoitti lähinnä täysin uusien alueiden kaavoitusta, ei niinkään sitä että kaupunkien keskustoissa täytyisi olla vain pientaloja. Mainitussa Englannissa ainkain Lontoon esikaupungit näyttivät olevan varsin rivitalopainotteisia. Tosin, sieltä löytyy sellaisia betonihelvettejä, joista kontulalaiset voivat nähdä vain painajaisia.

[prepo]

edit:

No niin, Jape ehtikin jo kommentoida tuota,
eli tästähän keskustelu alkoi:

mitä kauemmaksi keskustasta lähdetään niin mielestäni olisi idyllisempää rakentaa pienempiä teitä joiden varsiin rakennettaisiin n.3 kerroksisia taloja kiinni toisiinsa.

Johtuuko näiden alueiden vähyys sitten enemmän kaavoittajista jotka eivät tämmöiseen rakentamiseen sopivia alueita kaavoita, arkkitehdeistä ja rakennusfirmoista jotka ovat tottuneet rakentamaan tietyllä tavalla vai maalaisista suomalaisista, joille pitää olla hehtaaritontti jonka kulmalta voi pujahtaa talvella hiihtoladulle...

[Toni]

(Huono) esimerkki paikallisesta lähiö/esikaupunkirakentamisesta


Pitää ottaa sopivammasta kohteesta kuva joku päivä, mutta periaate täällä on että rakennukset ovat kantakaupungin ulkopuolella yleensä 2-3 kerroksisia ja niiden edessä on aina asukkailla pieni, hienosti koristettu piha. Kadut ovat bulevardimaisesti puiden reunustamia. Korttelista löytyy yleensä kahvila, ravintola, pieni ruokakauppa tai joku muu vastaava. Kaupungin väkiluvun ollessa suhkoht pieni ~100,000 tai kohteen sijaitessa kantakaupungin ulkopuoella, on tämä rakentamistapa paljon kaupunkimaisempaa kuin mitä avoimella lähiösuunittelulla saavutetaan kerrostalojen avulla. Käykää joskus 1920-luvulla rakennetulla asuinalueella Mechelininkadun länsipuolella Helsingissä, siellä on hyvin paljon samanlaista.

[RV]

Minusta ei edes tarvitse rakentaa vanhan näköisiä taloja, vaikka Kartanonkosken näköisiä kaupunginosia saisikin tulla enemmän. Jos laittaisi jokaisen kadun varrelle molemmin puolin puita, kuten tammia, lehmuksia, jalavia, vaahteroita, saarnia ja pyökkejä, tulisi palikkalähiötkin paljon paremman näköisiksi. Ja tilaahan on, sillä nykytrendi on rakentaa talot n. 20 metriä kadusta.

Voisi suunnitella kadut niin, että molemmin puolin olisi ensin puurivistö, sitten kevyeen liikenteen tie, sitten puurivistö, sitten ajorata, sitten puurivistö, kevyeen liikenteen tie ja sitten taas puurivistö. Ja jos kadulla on kaksi ajorataa, niiden väliin vielä yksi puurivistö. Ja jos vielä laitettaisiin molemmille puolille kahviloita ja pikkuliikkeitä, saisivat lähiöiden kadut paljon enemmän eloa.

[pks]

Vaan meilläpä tämä pientalotuotanto kaupungeissa on uutta ja hienoa ja kokeellista eikä sitä millään voida tehdä enempää, vaikka muualla on osattu jo kymmeniä vuosia. Sen sijaan on ilkeä kapitalisti, jos vaatii moista ja köyhien ystävä, jos haluaa rakentaa lisää alueita, joilla kukaan ei viime kädessä haluaisi asua ellei olisi pakko. Näin meillä asuntokanta paranee!

Suomessa juuri kukaan ei ole tainnut vaatia esimerkiksi kytkettyjä pientaloja tai muitakaan pientaloja rakennettavaksi sosiaalisena asuntotuotantona vaan nimenomaan kovan rahan asunnoiksi. Musta olisi tosi hienoa jos Suomessa otettaisiin tässä asiassa Britanniasta mallia, mutta taitaapi idyllisten kytkettyjen omakotitalojen rakentaminen kaupungin vuokra-asunnoiksi tulla valitettavasti jonkin verran kalliimmaksi kuin betoniblokkien pystyttäminen. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on ainakin Helsingissä niin suuri pula, että jollain tavalla asuntoja on pakko saada syntymään.

Esimerkiksi Herttoniemenranta, jossa itse asun kohtuuhintaisessa aravavuokra-asunnossa, on omasta mielestäni melko hyvä esimerkki alueesta, jolle on saatu rakennettua sekä arvostettuja kovan rahan asuntoja että huomattava määrä julkisilla varoilla tuotettuja vuokra-asuntoja lomittain ilman ankean betonilähiömäisen vaikutelman syntymistä. Uskon että monenlaisten asuntojen rakentaminen samoille alueille edesauttaa hyvän lopputuloksen syntymistä huomattavasti, muuten päädytään helposti siihen tilanteeseen, että rikkailla on mukavat pientaloalueensa ja köyhillä harmaat betonilähiönsä.

[Iggy.P]

Hyvä että näkökulmia tarkennetaan. Hämäsi tuo "kaupunki" sana Laten tekstissä. Tässä on minusta ehdottomasti olennaista se minne ja minkä sijasta niitä aiotaan rakennetaan. Tavoitehan tässä rakentamisessa on tämäntapainen idylli.


Oulussa nykyversiota tuosta tyylistä on toteutettu niin puusta kuin betonistakin ja minusta ne kaikki ovat yhtä vastenmielisiä. Jotkin modernit kokeilut voivat olla siedettävämpiä, mutta ei kiitos minulle näitä. Asenteeni johtuu hyvin pitkälle siitä että olen ns.suuren ikäluokan -45-55 "kasvattama" ja täynnä idyllistä rivitaloihannetta ja tukehduttavaa nurkkakuntaisuutta. Minulle nämä alueet edustavat byrokraattista suomalaista hautausmaata jossa "hautakivienkin" on oltava sentilleen sen muotoisia ja millilleen siinä ja siinä kohdassa..
Kuten tarina kertoo olen Lieksasta kotoisin ja siellä asuessani ainut paikka koko kylässä jossa tunsin edes jotenkin saavani henkeä oli kylänraitti. Askelkin sivuun siitä niin tuntui että kuolen heti. Suunnittelin poismuuttoa sieltä jo pikkupentuna..Tätä taustaa vasten minusta näyttää siltä että sitä mukaa kun nämä osakkeita omistavat viiskymppiset ökyrikastuvat niin he myös ostavat oikeutta rakentaa pientalonsa jopa ihan kaupungin keskustoihin kuten Oulussa on tapahtunut. Tällätavoin "suurten ikäluokkien syöpä" leviää kaikkialle. Tiedän kyllä että tekin vastustatte tätä, mutta olen erimieltä vuokratalojen rakentamisesta "pienkaupungeiksi". Näkymä kämpästäsi ketjussa on yksi kuva meritoppilasta joka on toteutettu juuri tämän ihanteen mukaisesti. Lopputulos on "muovinen sikala" josta kenelläkään ei ole edes kunnollisia näköaloja kämpästään. Tässä irvokkuus toteutuu täydellisesti sillä 300metrin päässä on ranta avomerelle. Minä asun mielelläni nuorena ja köyhänä vuokralla korkeassa plokissa josta näkyy moottoritielle tai junaradalle tai vaikkapa teollisuus alueelle. Muuttaapahan sitten jokainen vakituisentyön saatuaan haluamaansa ympäristöön. Minusta on todella hyvä jos kaupungin vuokra-asunnot rakennetaan korkeina niin silloin voidaan mahdollisimman moni ihminen asuttaa suht lähelle keskustaa ja palveluita. Ei voi olettaa että vuokrakämppiä varten uhrattaisiin suuria maa-aloja hyviltä paikoilta. Pienrakentaminen on pakko toteuttaa pelloille ym. ja käytännössä silloin ollaan kaukana ja joukkoliikenne on vaikea järjestää. Oulussa on keskustan ympärillä ns.lähiökehä jota tiivistetään edelleen kerrostaloilla. Sen ulkopuolelle voidaan minunpuolestani rakentaa ihan mitä tahansa vaikka sitten tällaista pientä ja tiivistä, jos vain keskusta jätettäisiin rauhaan ja kunhan minun ei vain tarvitsisi mennä sinne minkään palvelun perässä.

Meillä taas aluepolitiikan pää-äänenkannattajapuolue ei ymmärrä lainkaan raideliikenteen kykyä pitää syrjäseutuja hengissä.

Tämä on myös hieman tarkistamista vaille oleva väite. Monet suomen syrjäseutujen radat tuottavat tappiota vuosivuodelta (esim.Joensuu-Nurmes)eivätkä estä alueen katastrofaalista muuttotappiota. Harvaan asutuilla alueilla kaikilla on autot ja etäisyydet asemille ovat muutenkin suuret. Tämä vähentää junien matkustajamäärät olemattomiin.

Minne teidän mielestänne esim.pääkaupunkiseudulla tällaisia alueita sitten pitäisi rakentaa lisää? Nykyäänhän ainakin Kerava-Järvenpää-Jokela alueelle rakennetaan pientaloja "helminauhaksi" pääradan viereen. En tiedä kuinka suuri osa niistä on tätä teidän kaipaamaanne mallia mutta luulisin aika tiivistä sen ainakin olevan.

*lisäys:kerkisi Pks kirjoittaa tohon väliin

[late-]

Pienrakentaminen on pakko toteuttaa pelloille ym. ja käytännössä silloin ollaan kaukana ja joukkoliikenne on vaikea järjestää.

Tämä vain on lähtökohtaisesti virheellinen väite. Suomalaisen kerrostalolähiön eli metsälähiön aluetehokkuus on verraten alhainen. Pientaloalueen aluetehokkuus voi päästä yllättävän lähelle. Esimerkkinä vaikkapa Alppikylän suunnitelmat.

Joukkoliikenteen järjestäminen pientalovaltaiselle alueelle on täysin mahdollista, jos aluetehokkuus on riittävä ja kaavoitus huolellista. Keski-Euroopasta löytyy vaikka miten paljon näitä alueita.

Tämä on myös hieman tarkistamista vaille oleva väite. Monet suomen syrjäseutujen radat tuottavat tappiota vuosivuodelta (esim.Joensuu-Nurmes)eivätkä estä alueen katastrofaalista muuttotappiota.

Ottamatta kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen minkään suomalaisen henkilöliikenneradan kannattavuutta ei tällä hetkellä voi arvioida objektiivisesti. VR:n linjauksen mukaan kaikki muu paitsi kaukoliikenteen keskeiset reitit on kannattamatonta liikennettä ja valtiota vaaditaan säännöllisin väliajoin miljoona tai puoli miljoonaa, jotta milloin mitäkin yhteyttä ei lakkautettaisi.

Ei tästä voi syyttää VR:ää. Kyllä minäkin vaatisin rahaa, jos sitä ilmaiseksi valtiolta saisi monipoliaseman turvin. Jos kuitenkin valtion puolelta löytyisi järkeä, kaikki yhteiskunnan tukema junaliikenne ostettaisiin vapailta markkinoilta kuten Ruotsissa. Nykyisellään tyydytään uskomaan, että jopa Helsingin lähiliikenne on kannattamatonta ja saa siksi nauttia kuntien tukea YTV-alueella ja valtion tukea sen ulkopuolella.

On tietysti omalla tavallaan koomista katsella miten VR:n edustaja vakavalla naamalla väittää, ettei Riihimäen tupaten täysien lähijunien määrää voi lisätä koska nämä tupaten täydet junat ovat kannattamattomia. En vain osaa pitää sitä yhteisten rahojen järkevänä käyttönä.

Yleisellä tasolla rautatien toimivuus alue- ja ympäristöpolitiikassa vaatii tietysti riittävää liikenteen volyymia. Mitä tahansa kylää ei voi ylläpitää junalla ainakaan kannattavasti, mutta esimerkiksi Tampereen ja Turun seuduilla olisi varmasti kysyntää (laajemmalle) lähijunaliikenteelle.