Taloforum.fi

[16valve]

Niinkuin ainakin Tamperelaiset tietävät, ikuisuusprojekti Vuoreksesta väännetään kättä lähinnä noiden "nimbyjen" kanssa. No any way, löysin mielenkiintoisen suunnitelman Tampereen sivuilta. Lahdesjärven ABC:n kohdalta lähtisi tielinja kohti Vuoresta. Lähinnä tässä suunnitelmassa viehättää kaupan "suuryksiköiden" välissä kulkevan tien päälle rakennettava valoteos/ kokonaisuus. Josko tämä nyt edes ikinä toteutuu, tiedä häntä.

(PDF= n. 4MB)
http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahta ... onnos2.pdf
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7951

[pks]

Tuo Lahdesjärvi on Hervannan länsipuolella sijaitsevan Mäyrämäen ohella ensimmäisiä alueita, missä Vuoreksen osayleiskaava-alueella päästään rakentamaan. Mielestäni nuo alueet eivät kuitenkaan vaikuta erityisen omaleimaisilta. Vuoreksen keskustan rakentumista odotan sen sijaan suurella kiinnostuksella. Arkkitehtikilpailun voitti ehdotus nimeltä "Citta", jonka voisin kuvitella näyttävän toteutettuna aika komealta.



Kaupallisen keskustan ydinalueet sijoittuisivat tuohon alimmaisen ja keskimmäisen ympyräkorttelin välimaastoon, mihin ehkä vähän turhankin hallitsevana on sijoitettu myös kirkko.



Nuo matalat vaaleat rakennukset kuvan alaosassa näyttävät aika eriskummallisilta. Ainakin osan niistä piti muistaakseni olla julkisia rakennuksia, koulua, terveysasemaa ynnä muuta. Näistä eri vaihtoehdosta oli tarkemmat kuvaukset netissä joskus pari vuotta sitten, mutta nyt en ainakaan löytänyt enää juuri muuta kuin arvostelupöytäkirjan, joka löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/vuores/kaavoitus/ ... index.html.

Täytyy vaan toivoa, että pikaratikasta saadaan vielä myönteinen päätös, jotta Vuoreksesta ei tule pelkästään yksityisautoiluun perustuvaa uutta metsälähiötä, kun tuo alue on kuitenkin yli kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Toteutuessaan pikaraitiotie yhdistäisi Vuoreksen myös Hervantaan.

[Sasu K]

Mäyränmäen korttelikilpailun anti oli arkkitehtuuriltaan tamperelaisittain poikkeuksellisen korkea. En tiedä omaperäisyydestä, mutta arkkitehtuurin taso pätkii tamperelaisen keskinkertaisen lähiöarkkitehtuurin heittämällä.

Vuoreksen keskustan kortteleiden toteutus poikkeaa jonkin verran Citta-ehdotuksesta. Kuvissa näkyvien suurkortteleiden määrä putoaa kolmesta kahteen. Kirkko kuului kilpailuvaatimuksen, ellen väärin muista.

[grendy]

Kuvissa näkyvien suurkortteleiden määrä putoaa kolmesta kahteen. Kirkko kuului kilpailuvaatimuksen, ellen väärin muista.

Okeei.. olis kiva nähdä sitten näitä ajantasalla olevia suunnitelmia että mitä sinne nyt oikeasti tulee. Arkkitehtikilpailujen voittajia ei varmaan ikinä ole toteutettu arkkitehdin haluamalla tavalla vaan ollaan lähdettu sooloilemaan jotain omiaan. Ja kirkko..... niin no...

[Sasu K]

Okeei.. olis kiva nähdä sitten näitä ajantasalla olevia suunnitelmia että mitä sinne nyt oikeasti tulee

Kävin Vuoreksen sivuilla http://www.vuores.fi, eikä siellä ole hirveästi mitään uutta.

Mäyränmäen suunnitelmia ja linkki korttelikilpailuun löytyy http://www.tampere.fi/vuores/kaavoitus/ ... index.html

Kaavoituksen aikataulu http://www.tampere.fi/vuores/kaavoitus/index.html

Aikataulu näyttää vastaavan tämänhetkistä tilannetta, joten voisi olettaa, että uusia kuvia Vuoreksen keskustasta saadaan lähiaikoina.

[pks]

Mäyränmäen korttelikilpailun anti oli arkkitehtuuriltaan tamperelaisittain poikkeuksellisen korkea. En tiedä omaperäisyydestä, mutta arkkitehtuurin taso pätkii tamperelaisen keskinkertaisen lähiöarkkitehtuurin heittämällä.

Joo, myönnettäköön että saatoin teilata tuon Mäyrämäen vähän turhankin suorasukaisesti. Yritin lähinnä viestiä, että olen innostuneempi siitä keskustasta, tylsyyskommentti painotettakoon pääasiassa Lahdesjärvelle.

Tuntuu muuten kivalta huomata eri kaavoista jo nyt pikaratikan mahdollisen tulemisen ennakoimista ihan konkretian tasolla. Mäyrämäen lisäksi ratikkapysäkin voi bongata jo ainakin Kalkunvuoren asemakaavoista.

[pks]

Löysin sattumalta tällaisen suunnitelman Vuoreksen keskustasta Lempäälän kunnanvaltuuston kokouspöytäkirjan yhteydestä. Tämä on varmaankin ainakin jossain määrin ajanmukaisempi kuin alkuperäinen Citta-ehdotus.



Merkkailin suunnitelmaan palloilla joitain paikkoja, joiden selityksistä ei tässä pienennetyssä kuvassa saa selvää.

punaiset = pikaratikkapysäkkejä
vihreät = ruokakauppoja
vaaleansininen = monitoimitalo, jonka vasemmassa kyljessä kirkko
tummansininen = yläaste ja lukio
violetti = terveyskeskus
turkoosi = uintikeskus
keltainen = kaupparaitti (torilta pohjoiseen menevä tie ehkä?)

Kartta löytyy astetta selkeämpänä pdf-tiedostosta osoitteessa
http://hallinto.lempaala.fi/d5web/kokou ... iite-1.PDF.

[grendy]

Oho kiitos! Aika säälittävää tosin, en löytänyt yhtään IV-kerroksista korkeampaa taloa koko keskustasta...Taas on kuitenkin menty aika kauan alkuperäisestä voittajasta.

[late-]

Oho kiitos! Aika säälittävää tosin, en löytänyt yhtään IV-kerroksista korkeampaa taloa koko keskustasta...Taas on kuitenkin menty aika kauan alkuperäisestä voittajasta.

Toisaalta Vuoreksella on mahdollisuudet olla aika erikoinen kokonaisuus, jos myös pikaratikka rakennetaan. Pitää muistaa, että ihmisillä on erilaisia toiveita ja tarpeita.

Ratikan kanssa Vuores voisi olla kuin Freiburgin Vauban. Vaubanin ekologisuustavoitteet ovat tosin hurjemmat. Olennaisesti alueella on kuitenkin melko matalaa ja silti urbaania rakentamista ja kaikkialta alle 400 metrin kävelymatka keskustaan vievälle raideliikenteelle. Eihän korkeus itsessään tarkoita urbaaniutta. Urbaani ympäristö syntyy korttelirakenteista ja lähipalveluista. Vaubanissa keskeiset korttelit ovat 3-4 kerroksen kerrostaloja ja laidoilla on kaupunkipientaloja. Malliksi yksi kuva rakenteilla olevalta pääkadulta.

Korkeita taloja rakentaisin ennemmin keskeisille paikoille. Vuoreksen kaltaisessa hieman syrjäisessä sijainnissa niitä voi olla vaikeaa saada riittävän arvokkaiksi.

[Toni]

Oho kiitos! Aika säälittävää tosin, en löytänyt yhtään IV-kerroksista korkeampaa taloa koko keskustasta...Taas on kuitenkin menty aika kauan alkuperäisestä voittajasta.

Korkeus nyt ei juurikaan vaikuta viihtyvyyteen. Tärkeintä Vuoreksen kaltaisessa asuinalueessa on mun mielestä oikeanlainen rakenteellinen tiiviys. Vähänkin korkeammat rakennukset väärässä paikassa oikeastaan saavat päinvastaisen vaikutelman aikaan kuin luulisi.


Hyvä että suunnitelmassa on säilynyt tietty tietty keskieurooppalaisuus vanhanaikaisessa suunnittelussa. Kirkolle on annettu selkeä paikka jonkinlaisena maamerkkinä. 90-luvun alun synkeän avariin kylpyhuonekaakelilähiöihin ei taida olla enää paluuta. :tanssiva banaani: Kortteleiden muoodostavat pyöreät muodot tuntuvat toimivilta. Kartan perusteella puistokin olisi "oikea puisto".

Kanttaa vilkaista tuota suunnitelmaa alkuperäisessä koossaan. Näyttää muten paljon asiallisemmalta kun pääsee katsomaan tarkemmin. Linkki löytyy pks:n viestistä.

Toivottavasti tuosta nyt ei tule ihan täyttä nukkumalähiötä. Etäisyyden puolesta aikamoinen riski siihen taitaa olla, tosin.

[Alhena]

Vuores vaikuttaa tiiviiltä ja urbaanilta, tosin talojen korkeudet ovat sen liikekeskuksessa liian matalia. 6-7-kerroksiset umpikorttelit toisivat uutta ryhtiä katukuvaan, mutta punavihreä pahan akseli on saanut vähennettyä rakennusoikeutta. Olisi luontevaa aloittaa kauan suunnitellun pikaratikan rakentaminen hyvissä ajoin ennen kuin ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan. Puisto tosiaankin näyttää riittävän isolta ja yhtenäiseltä; toivottavasti siitä ei tule Helsingin Keskuspuiston tyyppistä huonosti hoidettua metsää, jossa kulkee polkuja ristiin rastiin.

[pks]

6-7-kerroksiset umpikorttelit toisivat uutta ryhtiä katukuvaan, mutta punavihreä pahan akseli on saanut vähennettyä rakennusoikeutta.

Eikö tuollainen perusteeton syyttely ole aika lapsellista. Vuores toteutettiin laajimmaan vaihtoehdon mukaisena, suurempaa asukasmäärää alueelle ei ajanut kukaan, ei tietääkseni yksikään oikeistopuoluekaan. Lisäksi esimerkiksi vihreät kannattavat pikaraitiotietä Tamperelle ja samalla Vuorekseenkin huomattavasti yksimielisemmin kuin kokoomus.

Eri puolueiden näkemyksiä kaupunkisuunnitteluun voi olla mielenkiintoista käsitellä silloin kun siihen on aihetta, mutta kaikkien omasta mielestä ei toivottavien ratkaisujen pistäminen joidenkin tiettyjen puolueiden piikkiin ilman asiaan perehtymistä ei ole kovin rakentavaa keskustelua. Anteeksi mahdollinen tiukkapipoisuuteni, mutta minua tuollaiset kommentit todella ärsyttävät. Viittaan tällä nyt muihinkin edellisen kirjoittajan kommentteihin.

Toivon että tälle foorumille mahtuu monenlaisia ihmisiä.

[Toni]

Miksi ihmeessä alue tarvitsee 6-7 kerroksisia rakennuksia? Miten ne muka antavat ryhtiä? Saman kokoisia kerrostaloja Suomen kaikki kaupungit ja jopa pikku kunnat - kiitos 1970-luvun villityksien - ovat pullollaan. Mitä meiltä puttuu on eurooppalaisen tiivisti rakennetut matalat alueet. Miksi pienet ranskalaiset pikkukaupungit ovatkaan niin paljon viihtyisämpiä, kauniimpia ja eläväsiempiä kuin meikäläisten, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta?

Äärimmäisen kärjistetysti:

http://img458.imageshack.us/img458/5172/wend37lg.jpg
(Tai vaikka Eerikinkatu http://img25.exs.cx/img25/1812/kamppi3.jpg)
vs.
http://img64.exs.cx/img64/9728/pitajanm3.jpg

Käsi sydämellä: kumpi näyttää urbaanimmalta? (Kyllä, tiedän että Pitäjänmäki on lähiö, kun taas Soho tai Kamppi eivät sitä ole) Korkeudella ei ole juuri mitään merkitystä urbaaniuteen. Toiseksi, umpikortteleita täytyy käyttää harkiten. Jos niitä rakennetaan uuten lähiöön, mikä sijaitsee lähes 10 kilometriä kaupungin keskustasta alueelle missä nyt kasvaa metsää ja tekee niistä ylimitoitettuja tornitalon tapaisia, ne lähinnä toimivat täysin päinvastoin kuin ehkä haluaisit - vaikka Vuorekseen tulisikin se kaavailtu reilu 10,000 asukasta. Kuten sanoin, "vähänkin korkeammat rakennukset väärässä paikassa oikeastaan saavat päinvastaisen vaikutelman aikaan kuin luulisi."

Lutakkoon on juuri rakenteilla juurikin näitä 6-7 kerroksisia umpikortteleita. Alue on hyvin urbaani sekä sijainniltaan keskeinen. Silti se näyttää toistaiseksi lähinnä säälittävältä siihen asti kunnes se integroituu vallitsevaan kaupunkirakenteeseen lähitulevaisuudessa.

Kummasti tässäkin ranskalaisesa pikkukaupungissa katukuva on mielestäni melko ryhdikäs, vaikka korkeutta ei kolmea kerrosta enempää löydykään:
http://www.jeepfabrikken.no/IMAGE_BANK/ ... n%2001.jpg
kuvan (c) jeepfabrikken.no

[Sasu K]

Vuores tosiaan toteutetaan laajimman esillä olleen vaihtoehdon mukaisesti. Rakennusoikeutta ei ole missään vaiheessa vähennetty, pikemminkin päin vastoin. Vuoreksen suunnittelussa on alusta asti ollut kantavana ajatuksena tiivis ja matala rakentaminen.

Poliittisista ryhmistä toteutettavaa vaihtoehtoa ajoivat kokoomus ja demarit. Vihreät ajoivat noin puolta pienempää, vanhan seutukaavan mukaista mitoitusta. Taustalla oli Särkijärven ylittävän sillan vastustaminen.

En usko, että Vuoreksesta tulisi yhtään parempi, vaikka rakennukset olisivat korkeampia. Todennäköisesti silloin päädyttäisiin juuri siihen tasapaksuun tamperelaiseen lähiöarkkitehtuuriin, josta Vuoreksessa pyritään eroon. Korkeille taloille on Tampereella lukuisia parempia paikkoja kuin Vuores.

[Alhena]

Eikö tuollainen perusteeton syyttely ole aika lapsellista. Vuores toteutettiin laajimmaan vaihtoehdon mukaisena, suurempaa asukasmäärää alueelle ei ajanut kukaan, ei tietääkseni yksikään oikeistopuoluekaan. Lisäksi esimerkiksi vihreät kannattavat pikaraitiotietä Tamperelle ja samalla Vuorekseenkin huomattavasti yksimielisemmin kuin kokoomus.

Eri puolueiden näkemyksiä kaupunkisuunnitteluun voi olla mielenkiintoista käsitellä silloin kun siihen on aihetta, mutta kaikkien omasta mielestä ei toivottavien ratkaisujen pistäminen joidenkin tiettyjen puolueiden piikkiin ilman asiaan perehtymistä ei ole kovin rakentavaa keskustelua. Anteeksi mahdollinen tiukkapipoisuuteni, mutta minua tuollaiset kommentit todella ärsyttävät. Viittaan tällä nyt muihinkin edellisen kirjoittajan kommentteihin.

Toivon että tälle foorumille mahtuu monenlaisia ihmisiä.

Tällä kertaa tekstini oli kieltämättä vähän turhan radikaalia, anteeksi siitä. Pitää tutustua asioihin tarkemmin, en ole nimittäin asunut Tampereella päivääkään. Pieni katsaus historiaan kuitenkin osoittaa, että juuri Vihreistä ja Vasemmistoliitosta on löytynyt eniten vastustusta monille tärkeille rakennushankkeille. Vuosaaren satama, Töölönlahden alueen uudistaminen, viides ydinvoimala, monet moottoritiet ja viimeisimpänä keskustatunneli eivät ole ainoita.