Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#2523
Ööh, tuota en, mutta jokainen tietää, että uudelle toimisto- tai asuintilalle ei löydy kysyntää ellei uutta tarvetta synny, ja kun väestö lähtee laskuun, niin tarvetta ei ole. Jos katsotaan Baltiaa jossa rakennetaan nopeasti ja paljon vaikka väestö vähenee jo nyt, on meidän muistettava, että Suomi on juuri nyt "menestyksensä" huipulla. Baltiassa talouskasvu ei ole vielä lähimainkaan ohi. Vuosi vuodelta Suomen väestö on keskimäärin vanhempaa eli työvoimaa on vähemmän, eläkeläisiä enemmän ja pikkuhiljaa meidän kilpailukyky rupeaa kärsimään enemmän ja enemmän. Muistaakseni väestön on ennustettu olevan vanhimmillaan vasta joskus 2045 paikkeilla, ja asukasluvun on ennustettu lähtevän laskuun vuonna 2030. Maalaisjäjellä sanoisin, että elleivät fabut halua asua vanhainkoti-torneissa, meidän ei kannata mitään kovin korkeaa rakentamista odottaa tulevaisuudelta.
Aikaisemmassa postissa kirjoitin tosiaan näin ja sitä aiemmassa viestissä olin kirjoittanut, että Helsinki (=pääkaupunkiseutu) on valmis noin 20 vuodessa. Tänään kauppareissulla kuitenkin rupesin miettimään tekijöitä jotka vaikuttavat tähän kehitykseen. Nähdäkseni seuraavilla tekijöillä voi olla arvaamaton vaikutus:

1. Immigraatio:

On tosiaan laskettu, että Suomen asukasluku lähtisi tippumaan vuonna 2030. Tähän on käsittääkseni laskettu mukaan nykyisen mukainen immigraatio. Maahanmuutto kuitenkin todennäköisesti tulee kasvamaan nykyisestä enemmän tai vähemmän. Viime vuonna Suomeen muutti enemmän ihmisiä kuin koskaan itsenäisyyden aikana - enemmän kuin jopa aiempana huippuvuonna 1992, joka käsittääkseni oli ensimmäinen kiintiöpakolaisvuosi.

2. Asukkaiden keskittyminen isompiin kaupunkeihin:

Suomi alkaa pikkuhiljaa olla yhtä kaupungistunut kuin muu länsimaailma. Kaikesta huolimatta uskoisin, että vielä nykyistä enemmän nykymenon mukaan pienet kaupungit tippuvat kartalta kun taas isot vetävät väkeä - Suomessa tietenkin ennen muuta Helsinki. Tämän pitäisi tasoittaa väestön negatiivista muutosta Helsingissä. Myöskin positiivisesti tähän pitäisi vaikuttaa tulevaisuuden suuret asuinrakennusprojektit, kuten Länsisatama, jotka tulevat merkittävästi laskemaan asuntojen nykyisiä, naurettavan korkeita hintoja.

3. Helsingin syntyvyys:

Helsingissä on käsittääkseni muuta Suomea korkeampi syntyvyys, jonka myöskin pitäisi tasoittaa väestön ikääntymistä pääkaupunkiseudulla.

4. Työllisyysaste:

Vielä tälläkin hetkellä myös Helsingissä on varsin korkea työttymyysaste. Mikäli jonain päivänä saavutetaan täystyöllisyys, tullaan tarvitsemaan myös toimistotilaa enemmän. Vaikkakin jälkiteollisessa yhteiskunnassa palveluiden osuus BKT:stä on suuri, uskoisin, että nykyisestä työttömästä työvoimasta pitäisi löytyä myös toimistotilaa tarvitsevaa työvoimaa.

5. Kaupunkirakenteen muutos:

Helsigillä ei juuri rakennetta tällä hetkellä ole, mutta ainakin tähän todellisuuteen on pikkuhiljaa herätty. Kun vanhoja toimitiloja poistuu, uusia rakennetaan entistä keskitetymmin. Suomessa on 70- ja 80-luvuilla rakennettu paljon sellaisia toimitiloja, jotka eivät juuri täytä nyky-standardeja - erityisesti ICT-teollisuuden tarpeisiin. Keskittäminen sinänsä ei tietenkään luo määrällisesti enempää toimitilaa, mutta ainakin parempiin ympäristöihin lähemmäksi kantakaupunkia tai jopa kantakaupunkiin. Tämä luo koontunnetta Helsinkiin.


Tässä taisi olla kaikki tekijät, jotka minulle tulivat mieleen. Mitäs luulette; onko tämä vain jonkinlaista tuudittautumista hyvänolon tunteeseen ja sokeutta realismille, vai puhuinko järkeä? Itseäni häiritsee kovasti ajatus siitä, että Helsingin kaupunkikuvallinen kehitys saattaisi loppua, ja tämä kirjoitus saattaa olla vain tämän pelon tulosta. Kertokaa mielipiteenne, lisäyksiä, vastaväitteitä, kommentteja - mitä vaan. :)
Viimeksi muokannut OlliMolli, 14.12.05 17:00. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
#2534
Hyvä topic, mutta täytyy ihan käsi sydämellä myöntää, ettei minulla tuohon ole mitään lisättävää, en ole mikään väestötieteilijä, joka osaisi väittää nyt hirveästi puolesta tai vastaan.

Vaikka maaseudun autioituminen surullista onkin, niin toivon kuitenkin, että Helsinki tulee vielä kasvamaan ja kehittymään (tarkoitan nyt siis PK-seutua, Espoon ja Vantaan lasken hajanaisiksi esikaupunkialueiksi). Meillä kuitenkin on se talouskasvun ja kaupungistumisen huippuvaihe jo takana ja kuten Ober on todennut, se sattui todella ikävästi yhteen sen lähiörakennusvimman kanssa, mikä selittää Helsingin kantakaupungin ulkopuoleisen alueen hajanaisuuden ja rumuuden.

Moolio kuitenkin mainitsi jo melko monta vakuuttavaa tekijää, jotka voivat Helsingin kasvua pitää yllä. Tiedän, että tämän hokeminen on ärsyttävää, mutta sanonpa nyt kuitenkin, että kaupunkikuvallisen kehittymisen estää tämä valloillaan oleva ajatus siitä, ettei mitään näkyvää ja merkittävää saa rakentaa - olipa kyseessä sitten silta tai poikkeuksellisen korkea talo - ja että jokaisen kotiovelta on oltava kävelymatka metsään. Mikäli tämä "ei ihminen voi asua betoniviidakossa" (niin kun betoniviidakko muka olisi ainoa vaihtoehto pusikkolähiörakentamiselle!) -ajattelu vielä jatkuu, odotettavissa on lisää valkoisia elementtitaloja puiden varjoon.
Avatar
tekijänä H.C.
#2550
Hyvä aihe ja mielenkiintoisia pointteja. Mä olen itsekkin paljon miettinyt tätä pk-seudun kehittymistä ja miten se tulee jatkumaan. Missään nimessä en usko että parissa kymmenessä vuodessa ollaan siinä pisteessä ettei eteenpäin enää päästä, varmasti aina löytyy kehittämistä, mutta miten se turvataan?

Suomi on asukasluvultaan pieni eikä tänne toista kansainvälisesti merkittävää keskusta Helsingin lisäksi ole järkevää tehdä. Suurimpana uhkana pk-seudulle näen sen ettei sen kehittämiseen panosteta tarpeeksi. Kehä I:n parantaminen ja Ilmalan ratapihan kunnostaminen vastaaman Vuosaaren sataman tulevia tarpeita olisi ehdottaman tärkeitä hankkeita Helsingin elinkeinoelämän kannalta, mutta niitä ollaan nyt jostain kumman syystä siirtämässä eteenpäin jo sovitusta aikataulusta. Myös Kehä III:n parantaminen välillä Vantaankoski-Lentoasemantie olisi jo pitänyt käynnistää, mutta käsittämättömällä tavalla se on jätetty vuoteen 2008. Näiden hankkeiden toteuttamisella ajallaan luotaisiin mahdollisimman hyvät edellytykset seudun kilpailukyvylle ja tulevalle kehitykselle.

EU:n kehitystä vahvana talousalueena jossa työllissyyden liikkumiselle on luotu riittävät edellytykset pidän myös tärkeänä tekijänä. Jos Helsinkiä kehitettäisiin kunnolla vahvana kansainvälisenä liiketoiminnan ja korkean teknologian keskuksena se houkuttelisi myös entistä enemmän ulkomaalaisia sijoittajia ja työntekijöitä. Täkeä edesauttaja tässä olisi juuri se toimiva EU, jos siihen ikinä kunnolla päästään, valttikorttejakin löytyisi, kuten se että Helsinki-Vantaalta on EU:n lentokentistä lyhin tie kauko-idän markkinoille, kunhan osattaisiin kunnolla panostaa.
Avatar
tekijänä OlliMolli
#3507
Huomasiko kukaan, että YLEn tekstiTV:llä oli eilen juttu Suomen syntyvyydestä? Tämä nyt ei ehkä aiheeseen ihan liity, mutta en halunnut aloittaa uutta ketjua vain tätä varten. Niin siis tähän mennessähän pidemmän aikaa Suomen lapsiluku on ollut noin 1,7 per nainen. Nyt luku on noussut peräti 1,85, joka on jo YLEn mukaan korkein lukema sitten vuoden 1994. Varsinkin Oululaiset ilmeisesti harrastavat sukupuolistakanssakäyntiä kuin pienet puput. Olisi mukava löytää jotakin tilastoja ihan vain Helsingin luvuista, jos vaikka nekin olisivat nousseet.
Avatar
tekijänä OlliMolli
#3583
Uutisissa sanottiin, että väestön kasvu olisi ollut tänä vuonna suurinta 11 vuoteen - 18000 uutta asukasta. Voisiko joku fiksumpi selittää miten tämä on mahdollista? Ainakin CIA world factbookiin luottaen kasvu olisi noin kaksinkertainen viime vuoteen nähden. Kun vielä huomio väestön ikääntymisen, en voi ymmärtää mistä tämä johtuu.
Avatar
tekijänä grendy
#3587
MoloX kirjoitti:Uutisissa sanottiin, että väestön kasvu olisi ollut tänä vuonna suurinta 11 vuoteen - 18000 uutta asukasta. Voisiko joku fiksumpi selittää miten tämä on mahdollista? Ainakin CIA world factbookiin luottaen kasvu olisi noin kaksinkertainen viime vuoteen nähden. Kun vielä huomio väestön ikääntymisen, en voi ymmärtää mistä tämä johtuu.
Antaa tilastojen selittää! :)
http://www.tilastokeskus.fi/til/vamuu/2 ... e_001.html
Avatar
tekijänä OlliMolli
#4080
Mielenkiintoista. Minulla on viime aikoina kehittynyt kummallinen fetishi tutkia Suomen väestöennusteita, ja tuossa katselin taas tilastokeskuksen lukuja.

Joka ikinen kerta, kun Suomessa on tehty uusi päivitetty väestöennuste, väestönkasvua on oletettu tapahtuvan pidempään. Vuoden 1973 ennusteen mukaan väestön olisi pitänyt lähteä tippumaan jo vuonna 1980, oletetusti 4,65 miljoonan asukkaan paikkeilla. Vuoden 1981 ennuste lupasikin jo, että väestö lähtee laskuun vasta 1995, oletetusti 4,95 miljoonasta asukaasta. Vuoden 1995 ennusteen mukaan väestö lähtee tippumaan 2014, jolloin väestö olisi siinä, missä se on nykyisin (~5,25 miljoonaa). Uusin ennuste (vuodelta 2004) lupaa väestökatoa vasta vuodelle 2027, jolloin on oletettavasti 5,45 miljoonaa ihmistä. Huomion arvoista on, että muutos vuoden 2001 arvioon on melkoinen, johtuen syntyvyyden kääntymisestä nousuun 2003. Jatkuvat päivitykset ylöspäin johtuvat A) maahanmuutosta, jota on tapahtunut oletettua enemmän ja B) kuolleisuuden arvioimisesta korkeammaksi kuin mitä on ollutkaan.
Kuva

Aina kivaa kuulla positiivisia lukuja - paitsi tietysti liittyen ikääntymiseen - se lupaa lisää rakentamista. :lol: Ehkä jonkun hassun pilvenpiirtäjänkin. ;)
Viimeksi muokannut OlliMolli, 30.01.06 09:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä Toni
#4081
^
Mielenkiintoista indiidos!


Koska minusta on tullut Talon Virallinen Kauppalehti Presson Hehkuttaja, tässä
erittäin mielenkiintoinen artikkeli Helsingin seudusta. Jos joku haluaa päteä
Helsingin loistavalla tilalla SSC:n S&Bssä ja v*ttuilla paikan nationalisteille,
tässä teille hyvää matskua.

Ei voi muuta kuin todetta että Helsinki on Helsinki. Sori muu Suomi. ;)
Kauppalehti Presso 28.1.2006 kirjoitti:Aika hyvä metropoliksi

Pääkaupunkiseutu on Euroopan mitassa tehokas metropoli, vaikka Helsinki ja sen
naapurikunnat eivät pysty sopimaan keskenään maankäytöstä, liikenteestä ja
yhteisistä julkisista palveluista.


Pää pystyyn pääkaupunkiseudun asukas! Vaikka meillä ei ole kunnon metroa, asumme
ainakin Euroopan mittapuun mukaan tehokkaasti toimivassa metropolissa. Näin väittää
tuore tutkimus, jossa on mitattu Euroopan suurimpien kaupunkien kasvua, tuotantoa
ja tuottavuutta.

Metropoliksi Helsinki ympäristökuntineen on tietysti pieni. Kun Helsinkiin lisätään
Espoo, Vantaa ja ympäristön muut kunnat, päästään kaikkineen noin 1,2 miljoonan
asukasmäärään. Se tekee noin kymmenesosan suur-Pariisista ja suurin piirtein saman
verran kuin Dublinissa, Amsterdamissa ja Prahassa on väkeä.

European Economic Research Consortium (Ereco) tutkii säännöllisesti Euroopan
suurimpien kaupunkien taloudellista kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Tutkimusta
koordinoi yliopistotutkijoiden aikoinaan perustama Cambridge Econometrics Ltd.
Suomessa Erecon tutkimuksesta vastaa Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunki on
teettänyt oman tutkimusraportin Erecon tulosten pohjalta (Helsingin kaupunki ei
rahoita Erecon työtä).

Erecon tutkimuskohteena on kaikkiaan 45 kaupunkia tai kaupunkien keskittymää, jotka
muodostavat luonnollisen talousalueen. Suomen pääkaupunkiseutu sijoittuu kokonsa
puolesta tässä joukossa 32. sijalle. Tutkimus kattaa kaikki EU:n 25 maata sekä
Sveitsin ja Norjan.

- Helsinki on ollut tässä tutkimuksessa aivan kärjessä joka suhteessa, ja sen
tulevaisuuden näkymätkin ovat näillä mittareilla varsin valoisat ainakin Euroopan
mittakaavassa, sanoo Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja, valtiotieteen tohtori
Seppo Laakso.

Millä mittareilla? Tutkimus panee metropoleja järjestykseen tuotannon määrää ja
tuottavuutta, taloudellista kasvua ja työllisyyttä kuvaavilla mittareilla.

Euroopan metropolit ovat maittensa kasvuvetureita. Suurkaupunkiseutujen osuus kunkin
maan koko kansantalouden tuottamasta jalostusarvosta on noin 30-40 prosenttia.
Helsingin seudun tuottama arvonlisäys on noin kolmanneksen koko Suomen
arvonlisäyksestä.

Arvonlisäys saadaan, kun tuotteen tai palvelun myynnin arvosta vähennetään muilta
ostetut välituote-erät, kuten esimerkiksi raaka-aineet ja puolivalmisteet.
Esimerkiksi leipomolle jauhot, rasvat ja kananmunat ovat tällaisia välituotteita.
Kahvilan välituotteisiin kuuluvat esimerkiksi leipomon kahvilaan toimittamat
leivonnaiset.

Pääkaupunkien ja muiden metropolien arvonlisäys on yleensä selvästi korkeampi kuin
maan muiden osien. Esimerkiksi Suomessa Helsingin seudun arvonlisäys on noin
1,5-kertainen verrattuna koko Suomeen. Oslo, Tukholma ja Kööpenhamina tuottavat
arvonlisää asukasta kohden suurin piirtein yhtä paljon kuin Helsinki. Ne ovat <\b>
myös oman maansa muihin osiin suhteutettuna yhtä tehokkaita kuin Helsinki.

Kuva
Kuva

Jalostusarvoltaan Euroopan huippua edustaa Sveitsin Zürich. Siellä jalostusarvo on
yli kaksinkertainen omaan maahan verrattuna ja yli 2,5-kertainen EU:n muihin
metropoleihin verrattuna. Zürichin lisäksi Helsingin edelle menevät jalostusarvolla
mitattuina Hampuri, München, Frankfurt, Geneve, Wien ja Bryssel.

Metropolien muuta maata suurempi tuottavuus johtuu muun muassa siitä, että niistä
puuttuu käytännössä kokonaan alhaisen tuottavuustason alkutuotanto. Myös perinteinen
raskas teollisuus toimii pääasiassa pienemmissä kaupungeissa.

Hyvien kulkuyhteyksien, palveluiden ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden vuoksi
metropolien liepeille keskittyvät korkean teknologian ja jalostusasteen teollisuus
ja palvelut. Helsingissä ja ympäristökunnissa tällaista teollisuutta edustaa niin
sanottu ict-sektori (informaatio- ja kommunikaatioteknologia).

Tehottomat julkiset palvelut on usein nähty pääkaupunkiseudun ongelmaksi.
Parantamisen varaa on varmasti paljon, mutta Helsingin ja ympäristökuntien palvelut
ovat työllistäjänä Euroopan metropolien keskiarvotasoa.

Valtion keskushallinto sen sijaan työllistää Helsingissä suhteellisesti vähemmän
kuin Rooman ja Berliinin kaltaisissa Euroopan suurissa metropoleissa. Byrokratian
rattaat pyörivät täällä tehokkaammin kuin Keski-Euroopan vanhoissa hallinnollisissa
keskuksissa.

Kuva

Pääkaupunkiseudun julkiset ja yksityiset palvelut työllistävät hieman yli 80
prosenttia alueen työllisestä työvoimasta. Siitä yksityisen sektorin osuus on kaksi
kolmasosaa.

Esimerkiksi Lontoon ja Brysselin kaltaisissa finanssikeskuksissa yksityisten
palveluala työllistää kaksi kolmasosaa kaikista työllisistä.

Seppo Laakso kertoo, että Helsinki poikkeaa palveluidensa rakenteelta selkeästi
muista Euroopan metropoleista. Täällä liikenne- ja viestintäpalvelut ovat
keskeisessä asemassa. Se kertoo pääkaupunkiseudun keskeisestä asemasta koko Suomen
logistisessa ketjussa.

Teollisuus, energian tuotanto ja rakentaminen työllistävät Helsingin seudulla enää
vain vajaan viidenneksen koko työvoimasta. Esimerkiksi Barcelonassa vielä reilu
kolmannes ja Milanossakin vajaat 30 prosenttia väestöstä on teollisuuden
palveluksessa.

Työttömyys vaihtelee Euroopan metropoleissa 2:sta 18 prosenttiin. Helsinki sijoittui
2003 seitsemän prosentin työttömyydellään keskiarvon paremmalle puolelle. Helsingin
seudulla hieman yli puolet asukkaista kävi töissä. EU:n 25 maassa työssä käyvien
osuus jäi keskimäärin 43 prosenttiin.

Väestön kasvun mittarilla Helsinki oli vuosina 1995-2003 Euroopan huipulla.
Ainoastaan Madridissa ja Toulousessa väestö kasvoi tällä aikajaksolla suhteellisesti
nopeammin kuin Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla väestö kasvoi 1,2 prosenttia
vuodessa. Esimerkiksi Berliinissä, Prahassa ja Budapestissä väestön määrä
samanaikaisesti laski.

Väestön kasvaessa työllisyys kasvoi Helsingissä vielä nopeammin eli runsaat kolme
prosenttia vuodessa. Ainoastaan Dublinissa työllisyyden kasvu oli vielä nopeampaa.

Helsingin seutu nousi Euroopan kärkeen myös metropolien tuotannon arvonlisäyksen
kasvussa. Helsingissä tuotannon arvonlisä oli peräti seitsemän prosenttia.
Ainoastaan Dublin ja Varsova kirivät tässä vertailussa Helsingin edelle. Sen sijaan
esimerkiksi Pariisissa, Roomassa ja Milanossa vuosittainen kasvu jäi 1995-2003 alle
pariin <\b> prosenttiin ja Berliinissä arvonlisäys jopa laski.

Helsingin menestyksen arvoa himmentää tosin se, että 1995 tuotannon lähtötaso oli
laman jälkeen matala.

Miltä tulevaisuus näyttää? Ereco ennustaa metropolien kasvua vuoteen 2009 asti
Cambridge Econometricsin kehittämällä ja soveltamalla mallilla, jossa käytetään
jalostusarvoa, työllisyyttä ja eräitä muita taloudellisia muuttujia.

Malli ennustaa työllisyyden kasvun hidastuvan 45 metropolissa keskimäärin 0,7
prosenttiin eli lähes puoleen edellisen jakson kasvusta. Kärjessä ovat edelleen
Dublin ja Helsinki.

Jalostusarvolla mitattuna Varsova, Praha ja Budapest kiilaavat Helsingin edelle ja
Dublin putoaa viidenneksi.

Seppo Laakso muistuttaa, että uusien EU-maiden metropoleissa jalostusarvon kasvu
johtuu ennen muuta kaupunkien vilkkaasta rakentamisesta ja ulkomaisten investointien
kiihkeästä tahdista. Helsingissä ict-sektorin arvioidaan edelleen pysyvän keskeisenä
kasvun moottorina.

Saksan pääkaupungille, Berliinille, ennuste ei lupaa vieläkään hyvää. Sen vuotuisen
arvonlisän arvioidaan jäävän prosentin tuntumaan. Rooman, Milanon ja Hampurin kasvun
arvioidaan jäävän alle kahteen prosenttiin.

Seppo Laakso korostaa, että pääkaupunkiseudun tulevaisuuteen liittyy paljon
epävarmuutta ja ratkaisemattomia ongelmia. Yksi niistä on suuri riippuvuus jyrkkien
suhdannevaihteluiden itc-alasta, joka tarvitsee rinnalleen uutta korkean tutkimuksen
ja tuotekehityksen liiketoimintaa.

Toisaalta Helsingin talousalueen etuna on muita EU:n metropoleja suurempi
riippumattomuus rakenneongelmista kärsivästä Keski-Euroopasta. Suomen vienti
suuntautuu voimakkaasti muihin Pohjoismaihin, Venäjälle, Baltian maihin ja Keski- ja
Itä-Euroopan uusiin EU-maihin. Myös Kiina ja Amerikka ovat pääkaupunkiseudulle
tärkeämpiä vientikohteita kuin EU:n metropoleille keskimäärin.

Laakso uskoo, että Helsingin seudulla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa merkitystään
Venäjän ja Kaukoidän liikenteen solmukohtana.

Helsingin liikenteellistä asemaa ja vetovoimaa kasvattavat merkittävät logistiset
investoinnit, kuten Vuosaaren satama, Kehä II ja Lahden oikorata. Vuosaaren satama
vapauttaa myös Helsingin kantakaupungin satamat ja ratapiha-alueet
asuinrakentamiselle.

Silti Laakso pitää pääkaupunkiseudun maankäytön ja liikennejärjestelyjen kankeutta
alueen tulevaisuuden uhkana.

- Vaikka kaupunkien rajat poistuisivat tai yhteistyön esteet häviäisivät, yhtään
neliötä ei tulisi maata lisää, mutta maankäyttö rajojen pinnassa muuttuisi paljon
tehokkaammaksi, Seppo Laakso toteaa.

Maankäytön tehostamista vaativat yhtä lailla asuinrakentaminen kuin liikenne.

Yhdyskuntarakenne hajaantuu, ja kohtuullisen matkan päässä keskustasta sijaitsevien
asuntojen hinnat karkaavat lopullisesti tavallisten palkansaajien käsistä, jos
maankäyttö ei tehostu. Myös Kehä I:n ja Helsingin sisäänajoteiden ruuhkat paisuvat
nopeasti ilman sellaista liikennejärjestelmää, joka lähtee koko seudun näkökulmasta.

Myös väestön ikärakenne asettaa esteen pääkaupunkiseudun dynaamiselle kasvulle.
Väestön ikääntyessä talous ei tule toimeen ilman maahanmuuttajia.

- Helsinki on ollut vasta suomalaisten sulatusuuni. On melkoinen haaste, että
pääkaupunkiseudusta tulee aidosti monikulttuurisesti toimiva metropoli.

Laakso uskoo, että asenteet maahanmuuttajia kohtaan muuttuvat, kun suomalaista
työvoimaa ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Työpaikat ja maahanmuutto kulkevat käsi
kädessä.

- Lähtökohta oli huono, koska maahanmuuttajien virta alkoi kasvaa juuri silloin kun
työttömyys oli suurimmillaan 1990-luvun alussa.
Avatar
tekijänä satama
#4082
Sori muu Suomi.
Tä? Se, että meillä tulee olemaan tulevaisuudessa vetovoimainen kaupunki, jonne ulkomaiset yritykset voisivat jopa ajatella sijoittuvansa/investoida on koko Suomen etu.
tekijänä Toni
#4083
Huomioi ;) -hymiö. Tuo oli piikittelyä siihen liittyen, kun niin usein saa kuulla sitä "töykeät helsinkiläiset, jotka uskoo olevansa niin paljon muita parempia"-kommenttia aina, jos kehtaa yhtään kehua pääkaupunkia edes vähänkin mainitsemalla esimerkiksi sen taloudellisesta merkityksestä muulle maalle.
Avatar
tekijänä satama
#4085
"töykeät helsinkiläiset, jotka uskoo olevansa niin paljon muita parempia"-kommenttia aina, jos kehtaa yhtään kehua pääkaupunkia edes vähänkin mainitsemalla esimerkiksi sen taloudellisesta merkityksestä muulle maalle.
Tuo on muuten ihan totta... siis se että helsinkiläiset uskoo olevansa muita parempia. Tapasin just sellasen armeijassa. 4kk samassa tuvassa. Meinas palaa päreet yhdeltä jos toiselta.




:smt110

Tuvassa oli myös yks tyyppi Ivalosta ja toinen Tampereelta. Nehän sitten pisti sen hesalaisen kuriin.
Avatar
tekijänä OlliMolli
#4304
Katselin taas tässä tilastoja. Väestönkasvu ihme kyllä kiihtyy entisestäänkin. Tammikuussa 2006 väestön kasvu oli 35% korkeampi kuin tammikuussa 2005. Jos tämä trendi jatkuisi koko vuoden, väestö kasvaisi hurjat 25'000 tänä vuonna. Jo viime ja toissa vuonna väestön kasvu oli absoluuttisesti suurempaa Suomessa kuin esimerkiksi Tanskassa. Jos tämä kehitys jatkuu, Suomi itse asiassa voi mennä Tanskan ohi joskus 2030-2040 paikkeilla. Olettaen siis, että Tanskassa ei väestö lähde boomittamaan yllättäen. Haluaako joku mennä aukomaan päätä SSC:lle? :lol: Vähänkö hienoa, taas uudisrakentamisen haluamiselle riittää hyviä tekosyitä. :smt113
Avatar
tekijänä OlliMolli
#4562
Helmikuun väestötilastot tulivat. Kiihtyminen sen kuin jatkuu - nyt ollaan jo lähes 1,7 kertaa viime vuotista nopeammalla kasvulla. Jos tämä jatkuu koko vuoden kasvua viime vuodesta tulisi yli 31'000. Kasvua on maahanmuutossa, nettomaahanmuutossa, syntyvyydessä ja merkittävää laskua kuolleisuudessa. Vapun jälkeen kun uusista EU-maista saadaan vielä työvoimaa entistä helpommin saattaisi väestönkasvu kiihtyä jopa nykyisestä.

Väestökato my ass. Ei ainakaan ennen vuotta 2040-2050.
Avatar
tekijänä pks
#4568
Uskoisin että väestönkasvua enemmän uudisrakentamiseen vaikuttaa se, että tällä hetkellä suomalaiset asuvat muihin Euroopan maihin verrattuna kohtuullisen ahtaasti. Voisin kuvitella, että keskimääräinen asuinpinta-ala asukasta kohden tulee Suomessa kasvamaan vielä melko paljon, mikä voisi tarkoittaa myös huomattavaa tarvetta uudisrakentamiselle.

Tuota asumisväljyyden lisääntymistä tosin ainakin pääkaupunkiseudulla jarruttavat asuntojen luonnottoman korkeat hinnat, joiden laskeminen eurooppalaiselle tasolle voisi ehkä innostaa myös kaupunkilaisia väljempään asumiseen. Eivätköhän nuo hinnat tulekin pikkuhiljaa alaspäin, googlettamisen perusteella löysin ainakin tällaista tekstiä:
Asuntohintojen, rakennuskustannusten ja inflaation suhteet ovat sellaiset, että asuntojen hinnat voisivat hyvinkin romahtaa Suomessa 25-30 prosenttia, toteaa Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen pankin tämänpäiväisessä suhdanne-ennusteessa. Ennusteen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että romahdusta ei tule, vaan hinnat laskevat maltillisesti. Matalat korot ja jatkuva muuttovirta pääkaupunkiseudulle tukevat maltillista laskua.

Pehmeä lasku merkitsee Aktian mukaan 5-10 prosentin halpenemista. Eniten hinnat laskisivat pääkaupunkiseudulla.
Lainaus oli vuoden vanhasta Talouselämä-lehdestä, eikä tuo tilanne ainakaan minun käsittääkseni ole sen jälkeen juuri muuksi muuttunut.
tekijänä pianisti
#4577
Väestönkasvu ei käsittääkseni ole ainoa eikä edes tärkein uudisrakentamiseen vaikuttava tekijä. Paljon vaikuttaa myös kotitalouksien pieneneminen ja nimenomaan tuo asumisväljyyden kasvu. Esimerkiksi vuonna 1968 Helsingissä asui jo 525 000 asukasta mutta kuitenkin 2000-luvulle tultaessa kaupungin kerrospinta-ala on kaksinkertaistunut. (välillä väkiluku laskikin 50 000:lla)
Ja kyllähän tuo muuttoliike pk-seudulle ja Helsinkiinkin näyttää jatkuvan edelleen..