Taloforum.fi

[tiiliskivi]

Paciuksenkadun ja Tukholmankadun risteykseen Meilahdessa on tulossa uusi asuintalo, ja entinen sairaanhoito-opisto muutetaan myös asunnoiksi.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008807758.html

Projektin etenemisestä (tai etenemättömyydestä) maininta artikkelissa:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 58955.html

Pitkään tyhjillään seissyt sairaanhoitotalo muuttuu taiteilijataloksi Meilahdessa
Osuuskunta Tilajakamo vuokrasi entisen sairaanhoito-oppilaitoksen Helsingin Meilahdesta. Talossa on tilaa yli sadalle luovan työn tekijälle.
Tukholmankatu 10:n omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo. Sen on määrä muuttaa talo asunnoiksi ja toimitiloiksi. Lisäksi tontille on suunniteltu uudisrakennusta. Rakennushanke on kuitenkin jäissä. Niinpä Tilajakamon vuokrasopimus ulottuu ainakin vuoteen 2026.

Hyvä että jotain käyttöä keksivät kuudetta vuotta tyhjillään olevalle rakennukselle.
Tilajakamolla on samanlaista toimintaa mm. Lapinlahdessa, sekä Uuden kemian rakennuksessa Bulevardilla (ennenkuin talo remontoitiin asunnoiksi Kojamolle.)

[veka]

Ison rakennuksen purkaminen aivan Helsingin keskustassa - vastapäätä Kolmen sepän patsasta Mannerheimintien toisella puolella - on niin harvinainen tapahtuma, ettei se saa unohtua läpihuutojuttuna. Paikalla 1891-1960 sijainnut Huberin talo (Theodor Höijerin suunnittelema) purettiin ja sai antaa tilaa Aktian talolle (1963-2024), joka nyt siis puretaan antaakseen tilaa uudelle Spondan talolle (markkinanimi Signe).

60 vuotta sitten tärkein syy purkaa Huberin talo oli rakennusoikeuden kasvu (eli raha). Samalle tontille saatiin mahtumaan maan päälle jopa kolme lisäkerrosta matalammalla kerroskorkeudella. Uudisrakennuksen tilat ja talotekniiikka suunniteltiin lisäksi toimistokäyttöön paremmin soveltuviksi. Nyt puretaan taas mutta päinvastaisesta syystä: moderni talotekniikka ei mahtunut Aktian talon liian mataliin kerroksiin. Niinpä tulevassa Spondan talossa kerroskorkeus on tällä kertaa taas isompi ja kerroksia maan päällä vähemmän (yksi vähemmän kuvista arvoiden) kuin edeltäjässä.

Näitä miettien otin eilen ohi kulkiessani talteen kuvan surullisesta tapahtumasta: Helsingin keskustassa puretaan taas. Se kertoo, että edes näin tärkeällä paikalla osaaminen ei riitä muuhun kuin rakentamaan kertakäyttötaloja. Tätä en halua unohtaa.

[Jary]

Näitä miettien otin eilen ohi kulkiessani talteen kuvan surullisesta tapahtumasta: Helsingin keskustassa puretaan taas. Se kertoo, että edes näin tärkeällä paikalla osaaminen ei riitä muuhun kuin rakentamaan kertakäyttötaloja. Tätä en halua unohtaa.

Kiitos tästä, mieltäni oikein lämmittää

[hylje]

Helsinkiin rakentaminen on hyvä ja iloinen asia. Sitä pitäisi tehdä enemmän.

[Pyöröovi]

Helsinkiin rakentaminen on hyvä ja iloinen asia. Sitä pitäisi tehdä enemmän.

Miksi purkavaa rakentamista on harrastettava, jos rakenteet kantaisivat vielä vuosikymmeniä eteenpäin ja rakennuksen käyttötarkoitukselle ei ole luvassa mitään varsinaista muutosta? Kysehän on pelkästä kiinteistön omistajan tarpeesta saada enemmän tuottoja arvokkaalta tonttimaalta mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Regulaatioilla rajoitetaan jopa pullojen korkkien irroittamista, mutta jostain kumman syystä purkamiseen vain kannustetaan entistä enemmän, vaikka rakentaminen ja rakennukset tuottavat peräti kolmanneksen Suomen päästöistä.

[hylje]

On siinä selvästi niin iso muutos rakenteilla että kannattaa purkaa ja tehdä parempi tilalle. Se on hyvä asia. Nimbyilylle ja nostalgialle on paikkansa, mutta Helsingissä se on vallalla kaikkialla ja mitään ei saa tehdä. Se on surullista ja väärin. Me ansaitaan parempi kaupunki.

Helsingissä ei pureta juuri mitään. Nykyisellä purkutahdilla talokanta uusiutuu muutamassa tuhannessa vuodessa. Purkubuumi.

[veka]

Kasarmitorille suunniteltu liike- ja toimistorakennus on saanut arkkitehdeiltä täystyrmäyksen. Rakennusperointö-SAFA (Arkkitehtiliiton alaosasto) on jättänyt muistutuksen nähtävillä olleeseen rakennuksen asemakaavaehdotukseen. Muutama sitaatti:

"Molemmat torialueella sijainneet rakennukset, 1900- luvun alun kauppahalli ja 1960-luvun liikerakennus, ovat olleet toria rajaavia rakennuksia selvästi matalampia, jättäen ympäröivät rakennukset päärooliin, kuten oli ollut torin rakentamisesta lähtien. Nyt esitetty uudisrakennus on käytännössä yhtä korkea kuin Kaartin kasarmin päärakennus ja se muuttaisi koko torin luonnetta pienentäen toria visuaalisesti ja lisäksi se peittäisi Kaartin kasarmin päärakennuksen pääjulkisivun länsipäädyn kokonaan näkyvistä torin suunnasta, häivyttäen sen symmetrian"

"Ainoastaan se, että uudisrakennus pysyy pääesikunnan räystäskoron alapuolella, ei tarkoita rakennusten välisen hierarkian säilymistä. Rakennuksen ylin korkeusasema on kaavaehdotuksessa 8 metriä korkeampi kuin nykyisessä kaavassa, ja se vaikuttaa erittäin merkittävästi rakennusten väliseen hierarkiaan."

"Ehdotettu uudisrakennus on voimakkaasti ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY-alue) muodostavan Kasarmitorin kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen kanssa."

"Nykyisen liikerakennuksen korottaminen heikentää merkittävästi Kaartin kasarmin pääjulkisivun painoarvoa kaupunkikuvassa ja häiritsee toritilan hahmottamista. Liikerakennuksessa on pidättäydyttävä enintään nykyisessä korkeudessa. Kaavamuutosehdotus on palautettava takaisin valmisteluun, jossa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti merkittävän ympäristön rakennustaiteelliset, kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot.”

https://www.safa.fi/kannanotot/rakennus ... utoksesta/

kuvat asemakaavan muutoksen selostuksesta



https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2020-010234

[bonk]

8 metriä korkeampi on aika paljon noin matalassa rakennuksessa. Luulin lisäkerroksia tulevan yksi, mutta tuleekin kaksi.
Varsinkin kasarminkadun puolella tulee ero olemaan huomattava. Tori tulee siis kyllä pienenemään eikä kasarminkatu rajaa enää toria sen jäädessä vaan alemmas torirakennuksen taakse

nykyinen näkymä kasarminkadun puolelta

[pekka.kytölä]

Kuka tahansa amatöörikin näkee ettei tuo voileipäkakku todellakaan täydennä toria millään lailla.

[Tipi]

2 kerrosta suunnitelmasta pois niin jää matalaksi torimarketiksi jonka katolle alkuperäisen kaartinhallin tapaan terassia. Silloin torin aukiomaisuus ja sille ominainen kaupunkitila paranee.

Mietin sitä että mikä ajoi upean, linnoitusmaisen kauppahallin purkuun? Sen kattoterassilta aukesi hienot näkymät pääesikuntaan ja kenties kaartin kunniakomppanian/pääesikunnan seremonioihin.
Wikipedian mukaan kaartinhallin kauppiaat vastustivat purkua ja kaiken lisäksi tilalle rakennettiin väliaikaiseksi tarkoitettu uudisrakennus!
Varmaankin taustalla kuuskymmentäluvun "hullut vuodet" jolloin vanhaa haluttiin edistyksen nimissä hävittää?!

[pallo]

Miksei sitä vanhaa pidettyä hallia voida tehdä takaisin?

[Tipi]

Miksei sitä vanhaa pidettyä hallia voida tehdä takaisin?

Liikerakennus lienee teknisesti kunnostuskorjaus iässä ja tontin omistajalle kannattavinta on todennäköisesti purkava uudisrakentaminen, mikäli rakennusoikeutta saadaan riittävästi lisää.
Kaavoitus ja lupaprosessin riippumattomuutta voi kyseenalaistaa kun ylityksiä sallitaan ja rakennusoikeus pakkaa aina kasvamaan. Ja jos päätösprosessiin tuodaan yksi vaihtoehto, niin vasara helposti heilahtaa ja prosessi on lainvoimainen/demokraattinen.

Nykyisen rakennuksen kunnostus olisi varmaankin ekologisin vaihtoehto ja siinä mielessä tätä päivää. Kaartinhallin rekonstruktio taas saisi varmasti ylivoimaisen kannatuksen jos sellaista optiota kiinteistönomistaja esittäisi. Toisaalta kuka haluaisi rakentaa monimuotoisempaa mutta pienempää (lvähemmän tuottavaa) kauppahallia, sehän olisi hyväntekeväisyyttä/huonoa liiketoimintaa.
Jos kaupunki omistaisi kiinteistön, olisi teoriassa hiukan suurempi mahdollisuus rekonstruktiolle koska kustannukset jakautuisi kaikille veronmaksajille. Silloinkin se olisi toki taloudellisesti huonompi vaihtoehto.

[Pyöröovi]

Jos kaupunki omistaisi kiinteistön, olisi teoriassa hiukan suurempi mahdollisuus rekonstruktiolle koska kustannukset jakautuisi kaikille veronmaksajille. Silloinkin se olisi toki taloudellisesti huonompi vaihtoehto.

Jatkan vielä hiukan tästä kuvitteellisesta todellisuudesta käsin. Onko julkisen sektorin tehtävä todella rakennella rekonstruktioita verorahoilla - varsinkin käyttötarkoituksen palvellessa rikkaiden kaupantekoa? Kyseinen rakennelma on jo menetetty eikä historiaan voi aikamatkustaa takaisin, vaikka romantiikan ajan kauneusihanteita jatkuvasti toivotaankin takaisin.

En kannata projektia, mutta mielestäni rakennuksen korottaminen ministeriön tasolle tuskin heikentää torin tilankäyttöä. Nykyinen rakennus on palvellut todella heikosti torin ihmisvirtoja, joten on vaikea surra sen menetystä. Haastaisin ennemmin miettimään, olisiko paikalle voinut saada nykyarkkitehtuuria, joka olisi toiminut useammalla eri tasolla, eikä olisi vain hyödyntänyt valmista tonttitilaa hieman korkeampana. Toki tämä olisi varmasti vaatinut huomattavaa kompromissikykyä niin kiinteistön kehittäjältä kuin myös kaupungilta.

[veka]

^^Kiinteistön omistaja ei yleensä pysty rakentamaan tai ainakaan halua rakentaa uutta samankokoista entisen tilalle, kuten Tipi mainitsee. Kaavatalous menisi pahasti pakkaselle. Kun haetaan ja saadaan lisää rakennusoikeutta, projekti muuttuu kannattavaksi. Purkaminen ja uuden isomman rakentaminen entisen tilalle on jo vuosikymmeniä käytössä ollut ja hyväksi havaittu maan tapa lähes joka paikassa.

Myös kaupungin kassa kiittää, kun kiinteistön omistaja maksaa osan saamastaan hyödystä kaupungille. Kaupungin muutkin tavoitteet toteutuvat. Kaupungin sanoin: "Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty mahdollistamaan korkeatasoisen toimistotilan sijoittaminen keskustaan, hyvin saavutettavalle ja toimistokysynnän kannalta halutulle alueelle. Tämän lisäksi kaupallisten palvelujen tarjonta alueella pysyy vähintään ennallaan tai paranee. Toteuttamalla liiketiloja molempiin maantasokerroksiin pyritään elävöittämään sekä torialuetta että Kasarmikadun puolta."

Kaikki siis hyvin, paitsi että uusi rakennus on sopimattoman korkea tuolle paikalle, vaikka kaupunki yrittää todistella toisin. Rakennusperintö-SAFA:n muistutus tarjoaa tähänkin ratkaisun: Kaavatalouden tasapainottava lisärakennusoikeus toimistotiloille myönnetään jostain toisesta paikasta turmelematta historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa. Uudesta torirakennuksesta tehtäisiin siis entisen korkuinen ilman toimistokerroksia. Yleisön pyynnöstä ja kumarruksena alkuperäiselle hallirakennukselle katolle voisi ehkä tehdä sen terassin.

[Pyöröovi]

Rakennusperintö-SAFA:n muistutus tarjoaa tähänkin ratkaisun: Kaavatalouden tasapainottava lisärakennusoikeus toimistotiloille myönnetään jostain toisesta paikasta turmelematta historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa. Uudesta torirakennuksesta tehtäisiin siis entisen korkuinen ilman toimistokerroksia. Yleisön pyynnöstä ja kumarruksena alkuperäiselle hallirakennukselle katolle voisi ehkä tehdä sen terassin.

SAFA voisi samaan hengenvetoon todeta, mistä löytyy yhtä hyvällä sijainnilla oleva kohde toimistoille, joita kyseinen laitos kannattaisi. Korotetaanko Elielinaukion suunnitelmia hiukan lisää? Vaiko sitten Etelärannan suunnitelmia?

Helsingillä on vain yksi keskusta, jossa on vain rajallisesti tonttimaata tarjolla halukkaille. Rakennusten korottaminen on siis erinomainen suuntaus, kunhan vanhoja rakenteita ei turhaan purettaisi liian aikaisin. Näkymät toki muuttuvat, mutta jokainen rakennus on aikanaan ollut osa ympäristönsä muutosta. Suunnitelma ei ole tuomassa aukiolle suhteetonta mittakaavaa verrattuna naapureihinsa, joten sen vaikutus jää todennäköisesti mitättömäksi kansalaisten näkökulmasta.