Taloforum.fi

[hmikko]

^ Nyt purettavan laajennusosan suunnittelijaa piti hetki etsiä. Rakennuksen pääsuunnittelija oli Veli Paatela (1919-2005), jonka isä Jussi Paatela (1886-1962) suunnitteli sairaalan säilytettävän vanhan osan (valmistui 1932). SPR kaavaili laajennusosan alkuaan reumasairaalaksi 1940-luvun lopulla, mutta rakentaminen lykkääntyi ja tarpeet muuttuivat. Toteutunut suunnitelma on vuodelta 1955 ja siinä vaiheessa uudisosasta tuli vanhan sairaalan laajennus, johon sijoitettiin neurokirurgiaa, röntgenosasto, tapaturmapoli, veripalvelu ym. Rakennus valmistui 1959.

Sekä Veli Paatela että hänen vaimonsa Kaija työskentelivät 40-luvulla Alvar Aallon toimistossa. Veli Paatela oli vastaava assistentti Aallon MIT:n kampukselle Bostoniin suunnittelemassa asuntolarakennuksessa (Baker House), ja hän muutti sitä varten Yhdysvaltoihin joksikin aikaa. Töölön sairaalan laajennusosa on ilmiselvästi sukua Aallon punatiilisille rakennuksille, esim. 1956 valmistuneelle Kelan pääkonttorille, joka on myös Töölössä, puolen kilometrin päässä sairaalasta.

Töölön sairaalan rakennushistoriallinen selvitys: https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/20 ... _6_rhs.pdf

[tiiliskivi]

Sekä Veli Paatela että hänen vaimonsa Kaija työskentelivät 40-luvulla Alvar Aallon toimistossa. Veli Paatela oli vastaava assistentti Aallon MIT:n kampukselle Bostoniin suunnittelemassa asuntolarakennuksessa (Baker House), ja hän muutti sitä varten Yhdysvaltoihin joksikin aikaa. Töölön sairaalan laajennusosa on ilmiselvästi sukua Aallon punatiilisille rakennuksille, esim. 1956 valmistuneelle Kelan pääkonttorille, joka on myös Töölössä, puolen kilometrin päässä sairaalasta.

Aallon "henki" oli tosiaan hyvin aistittavissa rakennuksesta. Puolisoni erehtyi sitä mestarin kädenjäljeksi luulemaankin.

Vastapäätä töölönkadun toisella puolella sijaitsi aikoinaan Kammion mielisairaalakin, joka 70 vuoden toiminnan jälkeen niin ikään korvattiin asuinkerrostaloilla 1962. Samoilla nurkilla Topeliuksenpuiston toisella puolella vielä toistaiseksi jatkuu sairaalatoiminta Kivelässä entisessä Hesperiassa eli nykyisessä kankeasti nimetyssä HUS Psykiatriakeskuksessa, joka myös tullee muuttamaan lähitulevaisuudessa pohjoisempaan kun Laakson yhteissairaala valmistuu. Kivelän terveysasemakin muuttaa Kampin läntisen metrosisäänkäynnin päälle tulevaan jättiterveyskeskukseen. Saa nähdä jääkö alueelle mitään sotetoimintaa (psykiatriakeskuksessakin on profiililtaan aika erilaisia toimintoja monessa eri rakennuksessa) vai muuttuuko Kivelänkin alue asunnoiksi, tästä ei vielä taida mitään alustaviakaan suunnitelmia olla.

[veka]

Kampin uuden sotekeskuksen (terveys- ja hyvinvointikeskus) rakentaminen on alkanut. Toistaiseksi kaivetaan vain kuoppaa. sillä rakennuslupa on vielä käsittelyssä kymp-lautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa.

Vähän ihmettelen, ettei vieläkään ole nähty yhtään havainnekuvaa joka pyrkisi kertomaan miltä tämä keskustaan näkyvälle paikalle tuleva kookas rakennus tulee näyttämään. On yhä vain niitä samoja kuvia, joissa talo näyttää vaalealta haamulta kaikki valot päällä. Siis samaan tapaan kuin aikoinaan Kalasataman tornien kohdalla, mikä johti melkoiseen poruun Majakan alkaessa nousta: eihän se olekaan valkoinen.

Rakennuslupahakemuksen mukana on hienoja mustavalkoisia viivapiirroksia, jotka eivät auta. Seinämateriaaleista kerrotaan: "profiloitu, pystysuuntainen keraaminen lankku, lasitettu, vaalea murrettu sävy", "profiloitu. pystysuuntainen sauva, lasitettu vaalea murrettu sävy" ja "profiloitu, pystysuuntainen keraaminen sauva, lasitettu, tumma harmaa".

PES Arkkitehdit

[hmikko]

On yhä vain niitä samoja kuvia, joissa talo näyttää vaalealta haamulta kaikki valot päällä.

Jos nyt yhtään osaan katsoa, niin mun nähdäkseni tuossa 3d-renderissä ikkuna-aukotus ei täsmää julkisivukuviin. En tiedä, onko renderissä olevat malli vanhentunut vai mitä, mutta julkisivukuvissa lasipintaa näkyy olevan vähemmän.

Olen ymmärtänyt, että arkkitehtitoimistot eivät useinkaan käytä aikaa näiden renderien väsäämiseen, vaan tilaavat alihankkijalta, jotka sitten tekevät kivan näköisiä kuvia. Noissa pakostakin valonlähteet ja materiaalien heijastavuus täytyy asetella enemmän ja vähemmän silmämääräisesti. Rakennuksen kuin rakennuksen saa halutessaan näyttämään lasilyhdyltä. Todellisuus arkisessa päivänvalossa on sitten jotain muuta.

[arkkinikkari]

Joo näyttää vanhalta luonnosvaiheen renderiltä.

Julkisisssa hankkeissa ylipäänsä ei yleensä kauheasti havainnekuvilla mässäillä, tilaaja ei niistä halua maksaa. Asuntohankkeista tehdään myyntiä varten paljonkin kuvia, terveyskeskusta ei tarvitse myydä. Ja etenkään julkiset tilaajat eivät halua riskeerata hankkeiden aikataulua potentiaalisella julkisella älämölöllä ennen rakentamisen aloittamista; kaupunkikuvatyöryhmä on varmasti ajantasaisia havainnekuvia nähnyt ja käsitellyt, mutta niitä ei lähtökohtaisesti julkisteta. Varmaan julkisuuslain nojalla ne voisi saada haltuunsa jos viitsisi pyytää.

Ja se kuka havainnekuvat tekee riippuu ihan toimistosta ja tilanteesta. Meidän toimisto tekee kaikki kuvat itse, toisilla toimistoilla on yhteistyökumppanit jotka tekee havainnekuvat. Toiset tekee tällaiset ensisijaisesti viranomaiskäyttöön tulevat kuvat itse, mutta teettää kilpailu- ja myyntikuvat ulkopuolisilla. Noista tämän hankkeen vanhoista kuvista näkee että ne on tehty pelimoottoria hyödyntäen, ja niihin on sen verran hyvät plugarit suunnitteluohjelmistoihin että tuon näköinen kuva syntyy melko kivuttomasti suunnittelumallista. Ainoastaan tuo ympäröivän kaupungin mallintaminen on sellainen operaatio että siihen en ainakaan itse haluaisi arkkitehtina käyttää aikaa — mutta kun se on kerran tehty/teetetty, ympäristön käyttäminen uuden suunnitelmaversion visualisointiin on kivutonta.

[veka]

Selvennystä vielä: Tuo edellä oleva haamutalon kuva ei ole rakennuslupahakemuksesta, jossa ei ole näitä rendereitä, vain viivapiirroksia. Se on PES Arkkitehtien kotisivuilla oleva versio.

Kaupunkilaisten ja päättäjien valistaminen asiallisten havainnekuvien avulla on näköjään turhaa touhua kaupungin mielestä. Jotain hämminkiä ja kikkailua muistelen tässä projektissa kuitenkin olleen. Jossain varhaisessa vaiheessa nähtiin kuvia, joissa rakennus näytti kummallisen matalalta verrattuna naapureihinsa. Sitten saatiin uusia kuvia, joissa tönö oli kasvatettu korkeammaksi. En enää muista, mikä tämän homman tarkoitus oli. Olisko ensin vain yritetty hämätä näyttämällä talo pienempänä kuin onkaan? Vai onko se vain kasvanut matkan varrella?

[arkkinikkari]

Kyllä tuossa on vaan rakennus kasvanut suuremmaksi. Ei havainnekuvilla yleensä hirveästi yritetä hämätä, vaikka toki rakennus mielellään esitetään parhaassa valossa.

Sinänsä olen itse sitä mieltä, että kun visualisointi nykyään tehdään pitkälti interaktiivisten pelimoottorimallien avulla, voisi nuo mallit laittaa kerralla jakoon jolloin rakennusta voisi tarkastella eri kulmista ja eri valaistusolosuhteissa. Toki se jonkin verran enemmän vaatisi suunnittelijalta kun näkymien koristelua ei voisi tehdä pelkästään valittujen kuvakulmien perusteella. Ja siis jälleen vaadittaisiin parempaa valistusta kuvien lukemiseen sen suhteen, mikä mallissa on oikeasti valmista ja mikä luonnosvaihetta—ja mikä ei kuulu hankkeeseen lainkaan.

Itse olen saanut muun muassa sellaisen kommentin havainnekuvasta, että "meidän koulussa jätetään kengät eteiseen". Kun visualisointisoftan katalogista löytyneellä mittakaavaihmisellä siis oli kengät jalassa.

[TurkuCubed]

Jos Turun Pukkilan vanhan ja huonokuntoisen massalaitoksen purku oli hallinto-oikeuden mielestä laiton päätös, niin ei kai tällainen nyt voi mennä läpi.

Vähän pidempi juttu, loput linkin takaa (Yle), mutta yhteys Eiffel-torniin on siis vuonna 1904 valmistunut neljännen kerroksen korotus, jossa on Gustave Eiffelin suunnittelemat niitatut rautaristikot.

Valtio haluaa purkaa Helsingissä rakennuksen, jossa on kaikuja Eiffel-tornista – järjestö: ”Tämän jälkeen mikä tahansa rakennus on lainsuojaton”

Helsingin kruununjalokivi, Engelin suunnittelema 200-vuotias empirekeskusta, voi muuttua lopullisesti.

Valtioneuvoston kanslia on käynnistämässä mittavaa peruskorjaus- ja uudisrakennushanketta, jossa sekä Valtioneuvoston linna että sen vieressä sijaitseva hallintokortteli peruskorjataan.

Rakennuttajana on valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt, ja hankkeen kustannusarvio on noin 300 miljoonaa euroa.

Poikkeuksellisen hankkeesta tekee se, että Valtioneuvoston linnaa halutaan laajentaa uudisrakennuksella, joka nousisi valtioneuvoston korttelin sisäpihalle.



Nyt siinä seisoo yli satavuotias kirjapaino (Painotalo), joka aiotaan purkaa uudisrakennuksen tieltä. Arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnittelema Painotalo rakennettiin vuosina 1897–1900.

Valtioneuvoston kanslia perustelee uudisrakennusta toiminnan tehostamisella. Valtion on tarkoitus sijoittaa jatkossa lähes kaikki ministeriöt Valtioneuvoston linnaan ja sen vieressä olevaan hallintokortteliin.

Ministeriöt on tällä hetkellä ripoteltu pitkin kaupunkia. Uudisrakennukseen on tarkoitus tulla muun muassa ministeriöiden yhteiset kokoustilat.

Rakennusneuvos Pasi Heiskanen valtioneuvoston kansliasta painottaa, että tarve uudisrakennukselle liittyy myös turvallisuustilanteen muutokseen.

– Muuttunut turvallisuustilanne tuo meille paineita ratkaista turvallisuuteen liittyvät kysymykset nykyistä paremmin, Heiskanen sanoo.



Maailmanlaajuinen rakennussuojelun asiantuntijajärjestö ei niele valtioneuvoston kanslian suunnitelmia. ICOMOS (International Council on Monuments and Sites) teki Valtioneuvoston linnan purku- ja laajennushankkeesta kansainvälisen kulttuuriperintöhälytyksen viime toukokuussa.

– Halusimme kiinnittää kansallisesti ja kansainvälisesti huomiota siihen, miten tämä prosessi on tehty, ICOMOSin Suomen osaston puheenjohtaja, arkkitehti Marianne Lehtimäki toteaa.

Hän arvostelee Valtioneuvoston linnan kokonaisvaltaisen suojelun purkua, joka tehtiin hänen mukaansa ”ikään kuin vaivihkaa”.

Arvostelun kohteena ovat sekä valtioneuvoston kanslia, Senaatti-kiinteistöt, Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus että Helsingin kaupunki.

Museovirasto laati syksyllä 2021 Valtioneuvoston linnaa koskevan suojeluesityksen, josta Painotalo pudotettiin pois. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi Museoviraston esityksen kesällä 2022, ja Helsingin kaupunki käynnisti samantien purkamista tukevan asemakaavan valmistelun.

Erikoista linjauksessa on se, että Senaatintori ja sitä ympäröivät korttelit suojeltiin jo 1950-luvulla, ja valtioneuvoston kortteli piharakennuksineen vuonna 1980. Valtioneuvoston linnan kortteli oli suojeltu johdonmukaisesti kaikin mahdollisin keinoin, kunnes tuuli kääntyi pari vuotta sitten valtioneuvoston uudisrakennushankkeen valmistelussa.

Lehtimäki uskoo, että Painotalon purkamisen myötä Suomessa voi purkaa minkä tahansa rakennuksen.

– Jos Painotalo puretaan, se tarkoittaa sitä, että käytännössä Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat purkamassa pois pohjaa koko Suomen rakennussuojeluapparaatilta. Tämän jälkeen mikä tahansa rakennus voi tulla lainsuojattomaksi, Lehtimäki toteaa.

Hän ihmettelee Museoviraston näkemystä Painotalosta.

– Museoviraston yksinomaisena tehtävänä on kulttuuriperinnön suojelu. Se on tehnyt Senaatti-kiinteistölle lausunnon, jossa se on ilmoittanut, että rakennus on erittäin merkittävä ja sen kulttuurihistorialliset arvot ovat kiistattomat, mutta sen voi purkaa, Lehtimäki toteaa.

Loput linkistä: https://yle.fi/a/74-20055803

[veka]

^Kiitos tämän hyvin erikoisen hankkeen nostamisesta esiin. Suurkiitos myös Ylelle, jonka uutinen kuvineen avasi omat silmäni. Hesarissakin oli jo muutama päivä sitten hyvä juttu kansainvälisen kulttuuriperintöä suojelevan asiantuntijajärjestön heräämisestä ja ärähtämisestä.

Ylen juttu tykittää: "Arvostelun kohteena ovat sekä valtioneuvoston kanslia, Senaatti-kiinteistöt, Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus että Helsingin kaupunki."

"Museovirasto laati syksyllä 2021 Valtioneuvoston linnaa koskevan suojeluesityksen, josta Painotalo pudotettiin pois. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi Museoviraston esityksen kesällä 2022, ja Helsingin kaupunki käynnisti saman tien purkamista tukevan asemakaavan valmistelun."

"Erikoista linjauksessa on se, että Senaatintori ja sitä ympäröivät korttelit suojeltiin jo 1950-luvulla, ja valtioneuvoston kortteli piharakennuksineen vuonna 1980. Valtioneuvoston linnan kortteli oli suojeltu johdonmukaisesti kaikin mahdollisin keinoin, kunnes tuuli kääntyi pari vuotta sitten valtioneuvoston uudisrakennushankkeen valmistelussa."

"Jos Painotalo puretaan, se tarkoittaa sitä, että käytännössä Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat purkamassa pois pohjaa koko Suomen rakennussuojeluapparaatilta. Tämän jälkeen mikä tahansa rakennus voi tulla lainsuojattomaksi, Lehtimäki toteaa."

Mielenkiintoista on sekin, että yrittäessäni löytää hyvää valokuvaa purettavasta rakennuksesta, sellaista ei löytynyt mistään. Kunnes tuli tämä Ylen artikkeli ja Jari Kovalaisen/Yle valokuva siinä. Kahlasin kaava-aineistosta Asemakaavan muutoksen selostuksen, josta luulisi kuvia löytyvän. Ei ole rakennushistoriallista selvitystä (ihan käsittämätöntä) eikä asiallista kuvaa. Kuvaesityksestä löytyi yksi pieni ja hieman epäselvä viistoilmakuva purettavasta rakennuksesta, mutta esim. lähikatujen kiveyksistä on kuvia viidettä sivua. Purettavan ent. painotalon kerrosala on 1910 kem2, suunnitellun uudisrakennuksen 8649 kem2, valtava muutos siis.

Kaikesta jää itselleni vaikutelma, että hanke on edennyt hyvin salamyhkäisesti ja purettavaa rakennusta vähätellen, lievästi sanottuna.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2020-011646

https://yle.fi/a/74-20055803

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009630689.html

[tiiliskivi]

Äkkiseltään kuvittelisi, että tuon pohjoispuolella olevan hallintokorttelin sisäpihallakin olisi tilaa ja vähäpätöisempi rakennus purettavaksi. Se ja sisäministeriön rakennus ovat kasarilta joten arkkitehtuurikin on valmiiksi ajallisesti sekoittunutta.

[Jary]

Äkkiseltään kuvittelisi, että tuon pohjoispuolella olevan hallintokorttelin sisäpihallakin olisi tilaa ja vähäpätöisempi rakennus purettavaksi. Se ja sisäministeriön rakennus ovat kasarilta joten arkkitehtuurikin on valmiiksi ajallisesti sekoittunutta.

Tämä koko touhu alkaa muistuttaa ihan...
"Tervetuloa ministeriön erikoisosastolle, jossa sekä aatteet että vaatteet seuraavat aikaa herpaantumatta. Tänäänkin ystävämme saapuvat töihin raitahousuihin ja mustiin takkeihin pukeutuneina knallit päässä. Erikoisosastolla ei mikään vältä valppaan virkamiehen järjestelmällistä silmää."

Ja sisäministeriön Kirkkokatu 12 oli vasta remontissa muutama vuosi sitten, joten tuskin sitä puretaan vaikka sen ansaitsisikin.

Mutta että Painotalo purkuun niinkö

[hylje]

Johan on keksitty suuria seurauksia sille, että talo jota ei tavallinen kadulla tallaaja näe kuin ilmakuvista korvataan toisella. En malta odottaa sitä hetkeä, kun rakennussuojelu Suomessa lopetetaan tyystin tarpeettomana, ja kaupunki saa rajoittamattomasti kehittyä ja parantua ikuisesta nostalgiasuosta nousseena.

[Eeros]

Johan on keksitty suuria seurauksia sille, että talo jota ei tavallinen kadulla tallaaja näe kuin ilmakuvista korvataan toisella. En malta odottaa sitä hetkeä, kun rakennussuojelu Suomessa lopetetaan tyystin tarpeettomana, ja kaupunki saa rajoittamattomasti kehittyä ja parantua ikuisesta nostalgiasuosta nousseena.

Olisko, kenties, "kiva" jos vaikkapa tuo Senaatitorikin olis täynnä halpisvuokrakasarmeja "tavallisille kaduntallaajille"? Koko kaupungista geneerinen slummi? Olisko "kivaa"?

--- Omasta mielestäni ei. Entistä tiukemmin pitäisi suojella esteettisesti ylivertaista -verrattuna kammottaviin nykylaatikoihin- arkkitehtuuria.

Mutta eiväthän kaikki perusta/ ymmärrä kauneudesta. Valitettavasti... siksi on rumaa ja mitätöntä niin pirusti.

[hylje]

Kaupungista saadaan kokonaisuudessaan, kaikille sen asukkaille kauniimpi rakentamalla uutta entistä kauniimpaa kaupunkia sysirumien moottoriväylien repimän sysiruman lähiökaupungin tilalle. Kun täällä me kaupunkilaiset asumme ja elämme.

Kateellinen suojelu ei kaupunkia kaunista, varsinkin kun suojelemalla turmellaan kokonaisten kaupunginosien käytettävyys ja syyt ihmisille käydä siellä. Senaatintorilla ei ole minulle mitään, ja epäilen että harvalla muulla kaupunkilaisellakaan on. Epäilen että tulevaisuudessakaan olisi, kun asenne asian parantamista kohtaan on näin synkkä. Parjaamasi “vuokrakasarmislummi,” jonka siis aivan itse olkiukkona keksit, olisi varmasti parannus kaupungin käytettävyydelle ja houkuttelevuudelle. Turistit varmaan tulee ihmettelemään pystyyn kuolleita vanhoja taloja ajasta ikuisuuteen. Turistien kaupunki on valmis, kun viimeinenkin kaupunkilainen on hätistetty pois hienoja vanhoja taloja päivittäisellä elämällään turmelemasta.

[Pyöröovi]

Olen usein suojelun kannalla, mutta tässä tapauksessa, kuten myös Kansallisteatterin väliosan suhteen, purkaminen ei suinkaan olisi mitenkään hälyttävää. Vaikea uskoa, että tätä edes todella noteerataan Suomen ulkopuolella, sillä kyseistä rakennusta on mahdoton nähdä miltään julkiselta paikalta ellei varta vasten kiipeä Tuomiokirkon portaiden yläpäähän ja tiiraile sisäpihaa kohti. Senaatintorin kulttuurihistorialliset arvot ovat jo aikoja sitten menneet, sillä esimerkiksi Nordean konttori ja kaupunginvaltuuston korttelin uudistus vetelivät viivoja huomattavasti suoremmaksi kuin tämä projekti. Sinällään kannattaisin mieluusti vaihtoehtoa, jossa rakennus säästettäisiin, mutta sisäpiha katettaisiin esimerkiksi British Museumin tyyliin. Varmaankin veronmaksajat ilahtuisivat, kun revittäisiin vielä enemmän rahaa ministeriöläisten tilojen uusimiseen.

Mielestäni kannattaa pitää suhteellisuudentaju, eikä messuta tämän projektin merkitsevän koko suojelukoneiston tuhoutumista tai kaupungin totaalista slummiutumista. Tarkoitus on ihan järkevä: keskittää useiden lähellä sijaitsevien ministeriöiden puoliksi tyhjät työtilat Valtioneuvostoon, jotta muut rakennukset saadaan parempaan tarkoitukseen ja saamme enemmän yhteistyötä ministeriöiden välille.