Taloforum.fi

[hylje]

Mä olen kaupunkilaisena sitä mieltä että minua ei lainkaan huomioida, ja keskustan esitetty kehitys on yksipuolista ja tylsää turistien mielistelyä. Just sitä käsienheiluttelua jossa ei uskalleta rakentaa Eteläsatamaan viiden tuhannen ihmisen asuntoja sen museon yläkertaan, kun jonkun mielestä se on väärän näköistä Helsinkiä. No mun mielestä nykyiset suunnitelmat on väärän näköistä Helsinkiä, ja siinä kulminoituu kaupungin mätä päätöksenteko.

Jotta Helsinki voisi tarjota parastaan sekä asukkaille että turisteille, niin pitäisi aloittaa siitä että edes tarjoittaisiin ihan hyvää. Edullisuus ja massatuotanto on plussaa, niin saadaan hyvää kaikille eikä parasta harvoille.

[veka]

Tänään julkaistu info kertoo, että arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu käynnistyy 11.4. Kilpailun järjestävät Helsingin kaupungin ja Suomen valtion omistama Kiinteistö Oy ADM sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun tulokset julkistetaan elokuussa 2025. Tavoiteaikataulun mukaan museo voisi avautua vuonna 2030. Kilpailu on yleinen ja kansainvälinen, kaksivaiheinen.

G-kilpailu samalle paikalle 2014-2015 tuotti 1715 ehdotusta. Guggenheim on maailman tunnetuimpia museobrändejä, mutta arvelen että myös Helsingin AD-museokilpailuun saadaan vaikeasti hallittava määrä osanottajia. Siis miksi yleinen kansainvälinen kilpailu, onko se jokin SAFA:n määräys tai ehto?

Lisäksi pelkään, että jotkut maailman huipputoimistoista eivät halua osallistua yleiseen kilpailuun, jossa tehdystä työstä ei välttämättä saa asiallista korvausta. Itse olisin järjestänyt kilpailun alusta alkaen kutsukilpailuna.

https://www.hel.fi/fi/uutiset/uuden-ark ... lukilpailu

[arkkinikkari]

Avoin kilpailu on ainoa millään tavoin uskottava tapa etsiä suunnittelija suomalaiselle arkkitehtuuri- ja designmuseolle, niin merkittävässä roolissa avoimet kilpailut ovat ja ovat olleet Suomen arkkitehtuuriskenessä. Kaikki suomalaiset kärkinimet (joiden arkkitehtuuria museossa on tarkoitus esitellä) ovat menestyneet myös avoimissa kilpailuissa.

Joo, ei avoimeen kilpailuun välttämättä suurimmat toimistot maailmalta osallistu, mutta toisaalta kilpailun rajaaminen valmiiksi isoihin nimiin on vähän kuin ostaisi iltapuvun Stockalta; saa sieltä varmaan ihan hyvän tuotteen, mutta helvetin tylsä ratkaisu se on.

Tästä tulee kaksivaiheinen kilpailu, eli toisessa vaiheessa parhaiden konseptien jatkokehittämiseen on käytettävissä jo ihan selvää rahaa. Best of both worlds, vaikka tietysti avoimiin kilpailuihin osallistuminen on näin arkkitehdiltä helvetin huono taloudellinen sijoitus. Mutta näitä kilpailuja tehdään rakkaudesta lajiin, ei taloudellinen hyöty mielessä.

[Pyöröovi]

Kyseinen parkkipaikka on odottanut jo niin kauan museotaan, että mieluusti ottaisin siihen tylsän ja varman ratkaisun. Aikaisemmassa Guggenheim-kilvassa otettiin riski, eikä se kannattanut, joten nyt olisi loogista vain kutsua tunnetut tekijät mukaan. Vaikka lopputulemasta tulisi hailea, ainakin sitä tulisivat ihailemaan kuuluisan toimiston fanit.

Toki suunta on valittu, joten toivon mahdollisimman paljon laadukkaita ehdotuksia. Viime kerralla tiukat reunaehdot olivat käsittääkseni liikaa monen aloittelevan arkkitehdin ymmärrykselle.

[arkkinikkari]

Guggenheimissä ongelma ei ollut suunnittelukilpailu tai arkkitehtuuri, vaan rahoitus, jota ei ollut. Se oli ihan paskasti johdettu hanke alusta asti, joka sotki koko Eteläsataman kehityksen vuosikausiksi; Vapaavuoden vapaa-ajattelua ilman todellista kannatusta. Vähän niinkuin Vapaavuoren yritys puskea keskustatunneliakin.

Tälle AD-museolle on nyt varmistettu rahoitus, ja vasta sen jälkeen julkistettu suunnittelukilpailu.

[veka]

Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu käynnistettiin tänään. Kisa on avoin, kansainvälinen ja kaksivaiheinen: Ykkösvaiheen ehdotukset on jätettävä 29.8.2024 mennessä. Finaaliin valitaan 3-5 kilpailutyötä, ja valinta julkistetaan joulukuussa. Kakkosvaiheen täydennetyt ehdotukset jätetään toukokuussa 2025, ja lopulliset tulokset julkistetaan syyskuussa 2025. Kilpailun voittajan rahapalkinto on 50,000 euroa, muilla pienempi. Lisäksi kaikki toiselle kierrokselle selviytyneet ehdotukset palkitaan 50,000 eurolla.

Näillä näkymin pääsemme siis kahlaamaan ja ihmettelemään kilpailutöitä ensi syksynä. Toivottavasti sivuston käyttöliittymä suunnitellaan tällä kertaa paremmin. Edellisen suurkilpailun (Guggenheim) sivusto kelpasi vain viihdekäyttöön. Ehdotuksia oli niin paljon, että koko aineiston selaaminen kerralla oli mahdotonta. Kun sivuston sulki ja avasi taas myöhemmin uudestaan, se arpoi ehdotukset uuteen järjestykseen.

https://www.admuseo.fi/competition

[veka]

Sopivasti samaan aikaan AD-museon suunnittelukilpailun käynnistymisen kanssa on saatu valmiiksi ja kommentoitavaksi Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavan muutosehdotus. Verkkotilaisuus 24.4. ja kommentointiaikaa tässä vaiheessa 6.5. saakka. Päätöksentekoon kaavaluonnos etenee ensi syksynä.

Kaavaehdotusta vertaa totta kai ensin kilpailun voittaneeseen Saaret-suunnitelmaan. Äkkiseltään rakennukset tuntuvat samanlaisilta kuin puolitoista vuotta sitten. Lähempi vertailu kertoo, että hienovaraista tuunaamista on kaikkialla. Minusta muutokset ovat tehneet rakennuksista tyylikkäämpiä. Kannattaa verrata.

Kaavaehdotuksen kiinnostavampaa antia on rantaraitin ja muun mikromaiseman tarkempi kuvaus. Nyt nähdään myös, mitä kaikkea kivaa ollaan tuomassa Olympiaterminaalin ympäristöön ja taakse. Palaan tähän myöhemmin, vaatii paneutumista.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2020-013 ... 020-013893

[VeniVidiVici]

Kylläpä siellä tapahtuu nyt paljon! Kyseessä on yksi Suomen merkittävimmistä alueista ja monessa maassa ei päästä tällaiseen tilanteeseen jossa näinkin iso alue näin keskeisellä paikalla rakennetaan uudelleen. Samalla nousee huoli siitä, miten Suomen taloudellinen tilanne voi vaikuttaa hankkeisiin ja täten investointihalukkuuteen, sillä vain paras on riittävä tuohon alueeseen.

[veka]

Edellisiin kuviin liittyen: rakennusten julkisivut merelle. Yksi rakennuksista on valkoinen, toinen vaalea vihertävä, kolmas vaaleanruskea, neljäs vaaleanharmaa. Julkisivumateriaaleja ei ole vielä esitelty (ts. en löytänyt), mutta ne ovat muuttuneet toisiksi kilpailun voittaneesta Saaret-suunnitelmasta. Kaikissa rakennuksissa on nyt ylin kattokerros, joka on sisään vedetty. Kaikilla katoilla on nyt myös terassi? Kaikki ovat yhtä korkeita.

Harmaa on suomalaisten suosikkiväri autoissa, mutta eihän kukaan sitä taloihin halua. Harmaanvihreästä (myrkynvihreä) tykkäävät monet arkkitehdit, mutta en ymmärrä miksi. Kuvan vihreä ei ole ihan paha, mutta vihreä on hankala väri jos ympärillä on niin kauniita luonnon vihreitä. Minusta näiden rakennusten värimaailma tulisi sitoa paremmin Helsingin keskustan lämpimiin perinneväreihin. Ainakin yhden talon tulisi siis olla hailakka keltainen (keskustan rakastettu ns. Engelin keltainen). Eikä varmaan haittaisi, vaikka valkoisia olisi kaksi.

[Masoko]

[Krio]

Mietinkin, että muistuttaa jostain ankeasta, mutta mistä.

[jusa-masa]

Itselleni tuli tästä mieleen Tallinnan uudet Mere keskuksen talot. Ne on kyllä hienoja, mutta ei mitenkään poikkeuksellisia joita ihmiset oikeasti ”varta vasten” tulisivat katsomaan mikä oli toivomus mtv:n haastattelemalla henkilöllä, joka puhui ”raadin” suulla. Lisäksi ne on vain ikkunajaotukseltaan modernisoitu versio mm. 1965 vuonna Tampereelle rakentuneesta Kauppaoppilaitoksesta, Finlandia talosta tai usan Lontoon suurlähetystö, jne….. voisi hakea tuhat eri vaihtoehtoa esim.60-luvulta, mutta modernina versiona ne ei kyllä ketään houkuttele katsomaan varta vasten, jos nyt haetaan esimerkkejä mm. Barcelonasta, Sydneyn operatalosta, tmv. joissa jokaisessa muodoissa tai koossa jotain uniikkia joka muistetaan toki niissä käytetään myös rahaakin eri luokassa. Suomessa on ”erikoinen” jopa turhan pelkistetyä nykyään ja jään Kaipaamaan Birger Federleyn, Eliel/Eero Saarisen, Raili/Reima Pietilän ja kumppaneiden ajastaan edellä olleita suunnitelmia. Nykyään vedetään kaikki samaa bulkkiin ja yritetään tehdä vain halvalla. En tiedä olenko hakoteillä asioista, mutta nyt vain ei nämä ajatukset säväytä jos jotain nykyaikaan sopivaa, mutta modernia haetaan ja jota tultaisiin myös muualta katsomaan…

[veka]

Rantaraitin suunnitelmassa on ongelmia. Suurin on satama-alueelle eli alusten toiminnoille varattu erittäin pitkä ja aika leveä reunakaistale rannan puolella. Se aidataan ja varustetaan porteilla. Ymmärrän sen tarpeen, mutta täytyykö sen olla noin valtavan kokoinen? Kun tilaa ei muutenkaan ole rannassa ylenpalttisesti, käveltävä alue terasseineen ym. on noilla kohdin jäämässä vaatimattoman levyiseksi. Ja aita on aina aita. Onko kukaan nähnyt kivan näköistä aitaa portteineen muualla kuin maaseudulla?

Toinen rakenteellinen ongelma on tasoerot. Varsinkin kun ne ovat suurelta osin turhia. Rannan laiturialueen korko uusien talojen kohdalla on +2.4. Suunnilleen tässä korossa tai alempana on myös koko ranta-alue Olympiaterminaalin ja Satamatalon kohdalla ja kaikkialla muuallakin nykyisillä rannoilla. Etelärannan katu on korossa +2.3, ranta Kauppahallin kohdalla korossa 1.7, Pohjoisesplanadi Pressanlinnan kohdalla korossa +2.0 jne.

Rantaraitti on uusien talojen kohdalla nostettu korkoon +3.4. Vuoden 2005 talvimyrskyn jälkimainingeissa rantarakentamisen suunnitteluohje nousi tähän lukemaan. Nyt nähdään taas kerran hyvin, mihin tämä mielestäni selvästi ylimitoitettu ohjeistus johtaa. Rakennetut rannat mm. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa on toteutettu sen mukaan. Merellisyys kärsii pahasti, ja rakentaminen käy kalliimmaksi. Käveltäviin rantoihin on jouduttu tekemään kaksitasoisia ratkaisuja, kuten tässäkin.

Maa kohoaa edelleen Helsingin kohdalla lähes 4 millimetriä vuodessa, 40 senttiä sadassa vuodessa. Maanmittauslaitoksen mukaan maa nousee edelleen nopeammin kuin merivesi kaikkialla Suomessa: "Nykyinen globaali merenpinnan nousu on runsaat 1,5 millimetriä vuodessa mutta viime vuosina nousunopeus on likimain kaksinkertaistunut." Kumpi voittaa, meren vai maan nousu? Yleisen arvion mukaan vuoteen 2100 mennessä meri olisi maan suhteen noin 30 senttiä nykyistä korkeammalla Suomen etelärannikolla.

Käytettävissä olevien tietojen valossa olen sitä mieltä, että Helsingin rantarakentamisen uusi korko +3.4 on tarpeetonta hätävarjelun liioittelua, joka käy kalliiksi ja tuottaa huonoa ympäristöä. Yhden metrin korkoero rakentamisessa tuntuu pikku jutulta, mutta pienellä alueella se on iso juttu. Nyt Makasiinirannan uusien talojen ympärille on tulossa kaksitasoisia laitureita, portaita, luiskia, kallistuksia ja ehkä aitojakin tms. Lähes kaikki turhaan.

[Pyöröovi]

Rantaraitin suunnitelmassa on ongelmia. Suurin on satama-alueelle eli alusten toiminnoille varattu erittäin pitkä ja aika leveä reunakaistale rannan puolella. Se aidataan ja varustetaan porteilla. Ymmärrän sen tarpeen, mutta täytyykö sen olla noin valtavan kokoinen? Kun tilaa ei muutenkaan ole rannassa ylenpalttisesti, käveltävä alue terasseineen ym. on noilla kohdin jäämässä vaatimattoman levyiseksi. Ja aita on aina aita. Onko kukaan nähnyt kivan näköistä aitaa portteineen muualla kuin maaseudulla?

Hyvin huomattu, eihän aitauksesta varmasti miellyttävän näköistä tule. Toki ajatuksena saattaa olla, että satama-alueen toiminnot siirtynevät muualle vaihtoehtojen selvittyä, jolloin aidan voi myös kätevästi purkaa. Se ei ole järin mittava toimenpide verrattuna nykyisen projektin laajuuteen. Sinänsä ihan kiinnostavaa, että helsinkiläisille ei pahemmin esitetä mallinnoksia jalankulkijan näkökulmasta merenrannassa, jossa suurin osa ihmisistä lopulta kuitenkin kulkee. Selvästi lopputulos ei ole aivan ihanteellinen suunnittelijoiden näkökulmasta.

Olen aika eri mieltä tasoerojen haitoista. Korkeammat tasot maksavat rakennusvaiheessa hiukan enemmän, mutta veden noustessa asia ei paljoa naurata, vaikka ilmiö tapahtuisi vain muutaman vuosikymmenen välein. Parempi siis rakentaa kerralla kestävästi kuin reagoida äkillisesti ongelmien ilmaantuessa. Varsinainen tasoerojen huomioiminen vaatii lähinnä hyvää suunnittelua, jonka puute on ehkä sitten oma ongelmansa.

[arkkinikkari]

Mä kyllä olen vekan kanssa samaa mieltä rantojen koroista. Nykyinen mitoitus perustuu siis siihen, että varaudutaan ennustettuun sadan vuoden merenpinnan nousuun, ja sen jälkeenkin ollaan vielä reilusti turvassa 1% vuotuisella todennäköisyydellä tapahtuvalta meritulvalta jonka yhteydessä sattuisi tuulemaan juuri pahimmasta mahdollisesta suunasta siten, että korkea allokko löisi Eteläsatamaan. Paremman ja halvemman lopputuloksen saisi myös vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, esimerkiksi tekemällä rantakatuun sopivat holkit väliaikaisia valmiiksi suunniteltuja siirrettäviä tulvamuureja varten, ja varaamalla hulevesikaivoihin paikat pumpuille niitä huipputulvia varten. Jos vaikka tulevaisuudessa meren pinnan noustua joutuisi kerran viidessä vuodessa virittämään väliaikaisjärjestelyn meritulvaa vastaan, kokonaiskustannus pysyisi silti edullisempana ja ympäristö 99,9% ajasta selvästi nyt tehtävää viihtyisämpänä. Meritulva kun on kuitenkin aika helposti ennustettavissa oleva tapahtuma, johon on aikaa varautua väliaikaisjärjestelyillä; sadevesitulvat ovat paljon yleisempi syy rakennusten kastumiseen.

Ja siis olisi myös teknisesti täysin mahdollista vaatia rakentamaan rakennukset siten, että sadan vuoden kuluttua kun merenpinta on oikeasti noussut koko kortteli voitaisiin tunkata sen metrin korkeammalle (tai muuten nostaa alinta lattiatasoa). Tätä on tehty menestyksekkäästi jo 1800-luvulla rakennuksille joissa operaatioon ei olla suunnittelussa varauduttu mitenkään, suunnitellusti nykyaikaisilla ja tulevaisuuden välineillä se ei olisi minkäänasteinen ongelma.