- 16.03.16 22:21
#81628
Ajatellaan asiaa nyt realistisesti, mikä väistämättä livahtaa samalla pessimismin puolelle.
Ensinnäkin, mistä rahat? Suomen taloudella menee niin heikosti että vaikka se saataisiinkin supernousuun, tällaisiin projekteihin ei irtoa rahaa. Yksityisiltä? Ei löydy meiltä ketään niin varakasta saati kiinnostunutta. Maailmalla tietty miljardöörejä riittää, mutta heitä tällaisen yhteyden rakennuttaminen kahden minivaltion välille kiinnostaa yhtä paljon kuin minua Donald Trumpin häpykarvojen määrä.
Sitten tarve. Onko Tukholman ja Turun välillä tarvetta tällaiselle supernopealle yhteydelle? Lentämällä pääsee suht halvalla, ja lautat kulkevat meikäläisen kaltaisia puolijuoppoja varten. Muutaman pukumiehen vuoksi ei liene tarvetta superkalliille junatunnelille.
Ja kiinnostus, varsinkin Ruotsin puolelta, tai paremminkin sen puute. On jo heitetty useaan otteeseen että Ruotsi tukisi rakentamista. Miksi? Mitä Ruotsi siitä kostuu? Suomi on pienempi markkina-alue, ja pohjoismainen solidaarisuus ei riitä syyksi ottaa osaa talkoisiin. Suurimmalle osalle ruotsalaisista Suomi on yhä metsätöllien ja juoppojen puolibarbaarinen periferia, ja imagokonsulttien armeijakaan ei saa tätä näkemystä kumottua. Kun ruotsalaiset ryhtyisivät kauppaamaan tätä projektia maanmiehilleen, vallitseva mielipide olisi tyyliin "Mikä siellä mongolimaassa on niin ihmeellistä?" Tylyä, mutta totta. En muuten ole mikään anti-ruotsalainen: lankoni ja sitä kautta sisarenpoikani ovat Sverigestä; tämä on vain havainto tavallisen kansan näkemyksistä. Suomalaisuus ei ole mikään valtti Ruotsissa.
Sitten viherväki. Massiivinen silta Ahvenanmaalle, läpi kuvauksellisen saariston. Viher-NIMA:t (Not In My Archipelago) nousisivat valituksineen barrikadeille ja sillanpylvääseen ketjuihin vuosikausiksi.
Narinaksi meni, tiedän. Uskokaa pois, tämä olisi hyperpähee projekti jos toteutuisi (tax-freen takia käyttäisin yhä lauttoja ), mutta jos otetaan se realismirukkanen karvaiseen käteen, niin plörinäksi menee. Tottakai visioida ja keskustella saa, tottakai, tietysti ja ilmanmuuta, mutta jossain välissä tarvitaan myös inhorealismin jäätävää suihkausta.
Ensinnäkin, mistä rahat? Suomen taloudella menee niin heikosti että vaikka se saataisiinkin supernousuun, tällaisiin projekteihin ei irtoa rahaa. Yksityisiltä? Ei löydy meiltä ketään niin varakasta saati kiinnostunutta. Maailmalla tietty miljardöörejä riittää, mutta heitä tällaisen yhteyden rakennuttaminen kahden minivaltion välille kiinnostaa yhtä paljon kuin minua Donald Trumpin häpykarvojen määrä.
Sitten tarve. Onko Tukholman ja Turun välillä tarvetta tällaiselle supernopealle yhteydelle? Lentämällä pääsee suht halvalla, ja lautat kulkevat meikäläisen kaltaisia puolijuoppoja varten. Muutaman pukumiehen vuoksi ei liene tarvetta superkalliille junatunnelille.
Ja kiinnostus, varsinkin Ruotsin puolelta, tai paremminkin sen puute. On jo heitetty useaan otteeseen että Ruotsi tukisi rakentamista. Miksi? Mitä Ruotsi siitä kostuu? Suomi on pienempi markkina-alue, ja pohjoismainen solidaarisuus ei riitä syyksi ottaa osaa talkoisiin. Suurimmalle osalle ruotsalaisista Suomi on yhä metsätöllien ja juoppojen puolibarbaarinen periferia, ja imagokonsulttien armeijakaan ei saa tätä näkemystä kumottua. Kun ruotsalaiset ryhtyisivät kauppaamaan tätä projektia maanmiehilleen, vallitseva mielipide olisi tyyliin "Mikä siellä mongolimaassa on niin ihmeellistä?" Tylyä, mutta totta. En muuten ole mikään anti-ruotsalainen: lankoni ja sitä kautta sisarenpoikani ovat Sverigestä; tämä on vain havainto tavallisen kansan näkemyksistä. Suomalaisuus ei ole mikään valtti Ruotsissa.
Sitten viherväki. Massiivinen silta Ahvenanmaalle, läpi kuvauksellisen saariston. Viher-NIMA:t (Not In My Archipelago) nousisivat valituksineen barrikadeille ja sillanpylvääseen ketjuihin vuosikausiksi.
Narinaksi meni, tiedän. Uskokaa pois, tämä olisi hyperpähee projekti jos toteutuisi (tax-freen takia käyttäisin yhä lauttoja ), mutta jos otetaan se realismirukkanen karvaiseen käteen, niin plörinäksi menee. Tottakai visioida ja keskustella saa, tottakai, tietysti ja ilmanmuuta, mutta jossain välissä tarvitaan myös inhorealismin jäätävää suihkausta.
"Dolphins, eskimos, who cares? It's all a bunch of tree-hugging hippie crap." -Cartman