Archie kirjoitti:Hmm... Kyllä näin asukkaan näkökulmasta yksi kantakaupunkiasumisen ongelmista monilla alueilla on se, että riittävän hyvin varustettuja (eli isoja) ruokakauppoja ei tahdo löytyä kävelymatkan päässä. Jos haluaa syödä vähänkään monipuolisemmin, täytyy lähteä esikaupunkialueen tai ydinkeskustan ruokakauppoihin. Ei isojen markettien puuttuminen elävyyttä lisää, päinvastoin. Ilman ruokamarketteja keskusta-alueistakin tulee nukkumalähiöitä. Kyllä marketit olisivat noilla konehalleille toivottuja.
Ne ydinkeskustan ruokakaupat nyt ei vaan kooltaan ole kovin suuria, monipuolisia kylläkin. Esikaupunkien marketit taas ovat jättikokoisia mutta yli puolet pinta-alasta taitaa olla aivan jotain muuta kuin ruokaa. Ja maitohyllyhän on tutusti siellä kaupan perukoilla. Toki hypermarketeissa on valinnanvaraa, mutta suurimmaksi osaksi suuri tilantarve johtuu siitä, että hyllyissä on suurempia eriä samaa tuotetta kuin pienissä kaupoissa, eli laaja valikoima mahtuisi pienempäänkin kauppaan.
Archie kirjoitti:Mutta paljonkohan liiketiloja Clepen mielestä pitäisi olla, että niitä olisi enemmän kuin käytännössä ei yhtään? Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston rakennustapaohjeen mukaan liiketiloja on tulossa, näyteikkunat Teollisuuskadulle päin. ARK Housen laatimien havainnekuvien perusteella korkeita liiketiloja olisi koko lohikäärmetaloon tulossa arviolta 8-10 kpl. Tämä havainnekuva on rajattu rakennustapaohjeen kannessa olevasta printscreenistä.
Hyvä jos liiketiloja tulee. Ja hyvä että siihen ilmeisesti on tajuttu laittaa edes yksi talon lävistävä kulkukäytävä, vaikka tarvetta useammalle olisikin.
Archie kirjoitti:Asukkaiden kannalta olisi mielestäni surullista, jos TANDEN kuvassa näkyvä Venttiilikuja olisikin Alppiharjusta tulevan kadun jatke eikä nykyisen kaltainen, kivan tuntuinen, vähän torimainen autoton kaupunkitila (tai ainankin melkein autoton, kuten TANDE:n kuvasta näkyy).
No toi kyseinen kuja nimenomaan
on Alppilasta tulevan kadun, Karjalankadun, jatke. Jos viittaat aikaisempaan viestiini, en missään kohtaa sanonut että Karjalankatua pitäisi jatkaa alueen läpi autoliikenteen takia, vaan kadun tulisi jatkua alueen läpi jalankulkijoiden takia. Jalankulun, eritysesti spontaanin liikkuvuuden kannalta orientoitavuus on erittäin tärkeä asia, sekä myös se että julkinen- ja yksityinen tila on selkeästi eroteltu.
Nykysuunnitelman tilanne on: Karjalankatu - muuttuu Aleksis Kiven katua ylittäessä Venttiilikujaksi - muuttuu nimettömäksi puistoraitiksi - muuttuu käärmetalon piha-aluueksi - käytävyhteys käärmetalon läpi Teollisuuskadulle. Miksei "kivan tuntuinen, vähän torimainen autoton kaupunkitila" voisi jatkua koko alueen läpi, jolloin ei tulisi sitä "olen jonkun takapihalla"-tunnetta läpikulkijoille? Tai voisiko koko reitti olla edes saman niminen koko matkalta, Karjalankadun numerointihan kasvaa Konepajan suuntaan, joten vanhaa numerointia ei tarvitsisi muuttaa?
Archie kirjoitti:Näillä foorumeilla kirjoitellaan paljon juttuja, joiden näkökulma tuntuu olevan jokin muu kuin asumisen mukavuus tai asukkaiden viihtyminen. Onko kyseessä tarve korostaa omaa (ja siis ainoaa oikeaa?) käsitystä kaupunkiympäristön ominaisuuksista tai estetiikasta, mene ja tiedä. Mitä nämä mielipiteet kertovat lausujastaan? Työnantajana en palkkasi mihinkään tehtävään suunnittelijaa, jolla on taipumuksena lausua tunteikkaita mielipiteitä totuutena lisäämättä eteen kahta sanaa "Minun mielestäni" ja perään argumenttia.
Tämä on mielestäni melko epävirallista keskustelua ja luulisin että suurin osa keskustelijoista ymmärtää mitkä asiat ovat mielipiteitä ja mitkä ovat faktoja. Jos joku mielestäsi esittää mielipiteitä faktana, eikö silloin ole helppoa todistaa "faktat" vääräksi?
Archie kirjoitti:Oma estetiikan tajuni noudattelee vanhaa lausumaa muotojen ja materiaalien toimivuudesta: "Lasinen saha ei voi olla kaunis sen takia, että sillä ei voi sahata." Joskus tuntuu siltä, että rakennusten taivaanrantaa vasten pirtämä profiili on joillekin talojen toimivuutta, asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta tärkeämpää. Miten siis alue pitäisi "massoitella" toisin, jotta asuminen muuttuisi laadultaan vielä nykyistä paremmaksi?
Modernistisessa arkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa nimenomaan suunnitellaan asukkaan ja asunnon lähtökohdasta. Ongelmana siinä on ettei ymmärretä kaupunkia ja kaupungin toiminnallisuutta. Jos iteroidaan tarpeeksi kauan, löydetään varmasti sellainen asumistyyppi jossa "kaikki" haluavat asua, eli omakotitalo keskellä kaupunkia, mutta naapurit puolen kilometrin päässä, eli mahdottomuus. Koska kaupungissa on aina muita ihmisiä, lähtökohdaksi ei voi ottaa asuntoa, vaan kaupunki. Jos kaupunki on toimiva ovat myös asukkaat tyytyväisiä.
Ja mitä tulee toimivuuteen, asukasviihtyvyyteen ja turvallisuuteen, kaikki nämä luodaan siellä asunnon ulkopuolella. Tärkeä osa tästä on nimenomaan massoittelu ja korttelirakenne. Esimerkiksi Aleksis Kiven kadun puoleiset korttelit avautuvat kadulle, jolloin pihat ovat rauhattomia ja meluisia. Tylsät julkisivut ja puuttuvat liiketilat eivät houkuta jalankulkijoita, jolloin sosiaalisen kontrollin luominen on hankalampaa. Typerän malliset korttelit kuten käärmetalo, pidentävät jalankulkuetäisyyksiä.
Archie kirjoitti:Esimerkiksi umpikortteli uusillakin kantakaupungin alueilla on minun mielestäni asumisen näkökulmasta käsittämätön vaatimus. Mielipieeni perustuu kokemukseen: olen itse asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Töölössä tuollaisen "ihanteellisen" kaupunkiarkkitehtuurin keskellä. Kyllä kasvoi kalpeita kakaroita vankilaa muistuttavilla umpipihoilla, joille aurinko ei juuri koskaan paistaut.
Minäkin olen asunut lapsuuden ja nuoruuden Töölössä. Jostain syystä olen aina olettanut että kalpeuteni johtui geeneistä, ilmeisesti olin väärässä. Tietenkin kyse oli pimeistä umpikortteleiden pihoista, jotka kalpeuttavat ihmisiä maagisillä kalpeus-säteillä. En juurikaan viettänyt aikaani pihoilla sillä ne olivat kaikki asfaltoituja autojen parkkipaikkoja ja eri taloyhtiöiden välisillä pihoilla oli muurit eli liikkuminen pihojen välillä oli vaikeata. Töölön asemakaavan laatimisen aikana, ideana oli luoda suuria yhtenäisiä piha-alueita. Käytännössä tämä toteutui vain Sonkin korttelissa. Vaikka pihat ovatkin Töölössä pääosin surkeita, on kaupunginosassa kuitenkin paljon puistoja jossa ainakin minä lapsena viihdyin. Esimerkiksi Taka-Töölön peruspiiristä puolet on viheralueita, siinä mielessä se on Helsingin vehrein peruspiiri.
Ajoneuvoliikenteen siirtyessä Keskustatunneliin voidaan jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä parantaa usealla kadulla lisäämällä ajoneuvoliikenteelle varattua katutilaa.
-Helsingin Kaupunginsuunnitteluvirasto
No, kukkiihan se perunakin…
