[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui
28.04.2014
Tampereelle suunniteltavan raitiotien yleissuunnitelma on valmistunut. Sen perusteella raitiotien luomat maankäytön tiivistämismahdollisuudet ja kehittämismahdollisuudet ovat merkittäviä ja hanke on yhteiskunnallisesti kannattava. Työn yhteydessä on tehty vaihtoehtoisten joukkoliikennejärjestelmien vertailu.
Työn perusteella suositellaan raitiotien linjaamista Pispalan kannaksella Paasikiventien kautta. Paasikiventien kautta linjattu raitiotie on yleissuunnitelman mukaan Tampereen kaupungille edullisin vaihtoehto.
Perusteina raitiotievaihtoehdon valinnalle jatkosuunnittelun pohjaksi on, että ainoastaan raitiotievaihtoehto luo edellytykset Tampereen tavoitteiden mukaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja lisärakentamiseen. Myös joukkoliikenteen kulkutapaosuus olisi suurempi kuin bussiliikenteellä, ja liikennöinnin sujuvuus ja palvelutaso saataisiin parhaimmaksi. Raitiotie tuo myös eniten mahdollisuuksia keskustan kehittämiseen viihtyisämmäksi ja sillä katsotaan olevan imagohyötyjä.
Raitiotievaihtoehdoissa liikennekäytävien Hervanta–keskusta–Lentävänniemi ja keskusta–TAYS maankäyttöä on arvioitu voitavan lisätä enemmän kuin bussi- ja johdinautovaihtoehdoissa. Raitiotievaihtoehdoissa tarkasteltuun liikennekäytävään on sijoitettavissa 24 300 asukasta ja noin 2 000 työpaikkaa enemmän kuin muissa järjestelmävaihtoehdoissa.
Linjaväli keskusta–Hervanta tarjoaa poikkeuksellisen otollisen lähtötilanteen kannattavalle raitiotielle Hervannan ja keskustan suurten asukas- ja työpaikkamäärien vuoksi. Raitiotien kytkentä maankäytön kehitykseen on selvä: raitiotie lisää lähialueillaan maankäytön kehityksen volyymia ja nopeuttaa kohteiden toteutumista. Raitiotielinja kerää varrelleen erityisesti työvoimavaltaista yritystoimintaa, palveluja ja asumista.
Kannattavuus ja kustannukset
Raitiotiehanke on yleissuunnitelman mukaan yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Paasikiventien vaihtoehdon yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannussuhde on 1,48 ja raitiotietä hyödyntävän joukkoliikennejärjestelmän käyttökustannukset ovat saman palvelutason tarjoavaa bussijärjestelmää alemmat.
Raitiotien alustava investointikustannusarvio on 220 miljoonaa euroa, johon lisätään yleissuunnitelmassa 15 prosenttia eli noin 30 miljoonan euron riskivaraus arvaamattomille kustannuksille. Kustannuslaskennan periaatteena on ollut, että kustannusarvioon sisältyy raitiotien vaatiman infrastruktuurin rakentaminen ja sen johdosta tulevat muutokset nykytilanteeseen esimerkiksi katu- ja kunnallistekniikan osalta.
Kustannusarvioon sisältyvän päävarikon sijoitusalueeksi esitetään Kaakkois-Hervannassa Kauhakorvenkadun eteläpuolella sijaitsevaa tonttia. Varikon yksityiskohtainen sijoittaminen tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä.
Maankäytön kehittäminen keskeistä
Raitiotien luomat maankäytön tiivistämismahdollisuudet ja kehittämismahdollisuudet ovat merkittävät Pispalan kapealla kannaksella. Paasikiventien vaihtoehto lisää joukkoliikenteen kapasiteettia vähentämättä Pispalan valtatien tai Paasikiventien kapasiteettia. Keskeiset perustelut ovat Lielahden alueen maankäyttöpotentiaalin täysimääräinen hyödyntämismahdollisuus sekä raitiovaunuliikenteen häiriöttömyys omalla ajouralla Paasikiventien varrella.
Kaupungin omistukseensa hankkiman Lielahden tehdasalueen maankäyttöpotentiaalin täysimääräistä hyödyntämismahdollisuutta tukee paremmin Paasikiventien kuin Pispalan valtatien linjaus. Raitiotien rakentaminen ja Paasikiventien kehittäminen yhdessä tuovat mahdollisuuden kehittää Lielahden alueesta uusi merkittävä omaleimainen rantarakentamiseen tukeutuva kaupunginosakeskus Tampereelle.
Raitiotie parantaa keskustan saavutettavuutta. Raitiotien avulla on mahdollista korvata suurin osa keskusta-alueella Hämeenkatua käyttävistä busseista ja näin luoda viihtyisää kävelypainotteista keskustaa. Esteetön keskusta edistää arjen sujuvuutta ja parantaa alueen suosiota asumisen alueena.
Keskusta-asumisen vetovoima tukee tehokkaasti myös yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteita. Viihtyisä kävelypainotteinen keskusta raitioteineen luovat Tampereesta kuvaa modernina eurooppalaisena kaupunkina. Näillä imagovaikutuksilla tuetaan kaupungin elinvoimaa ja parannetaan vetovoimaa.
Jatkotoimenpiteet ja -aikataulu
Yleissuunnitelman ja sen rinnalla tehtyjen selvitysten perusteella Tampereen kaupunginvaltuustolta odotetaan päätöksiä raitiotien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä. Valtuusto käsittelee suunnitelmaa 16. kesäkuuta 2014. Samalla tulisi myös päättää raitiotien linjaus edelleen auki olevalla osalla Pispalan kannaksella.
Valtuuston mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen kaupunki voi valita kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toimittaja- ja rakentajatahot. Näiden kanssa kaupunki tekee raitiotien toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat. Tämän kehitysvaiheen on arvioitu kestävän vuoteen 2016 asti.
Kehitysvaiheen aikana Tampereen kaupunki laatii tai teettää raitiotien toteuttamisen edellyttämät asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat. Sen jälkeen valtuusto päättäisi rakennusvaiheen aloittamisesta. Alustavan arvion mukaan raitiotien rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuosina 2016–2017 ja liikenne ensimmäisellä osuudella 2018–2019. Kokonaisuudessaan tämän yleissuunnitelman mukainen raitiotiejärjestelmä olisi liikennöitävissä 2020-luvun ensimmäisen puolikkaan aikana.
Raitiotien toteuttamispäätös vaikuttaa hyvin laajasti kaupungin yleis- ja asemakaavoitukseen, täydennysrakentamisen suunnitteluun, palveluverkon suunnitteluun, elinkeinoelämään, keskustan ja Hervannan kehittämiseen ja liikennejärjestelmän suunnitteluun ja rakentamisohjelmiin.
pallo kirjoitti:Kyllähän se ratikka nopea onkin varmasti Paasikiventiellä kun ei tarvitse pysähtyä ottamaan matkustajia kyytiin missään vaiheessa. Pispalassa se olisi saattanut mennä jopa asutuksen ja palveluiden keskellä. Nyt päästään sentään turvallisesti valtatien vierelle posottelemaan. Massiivinen tunnelityömaa eritasoliittymäkomplekseineen on tuhonnut Santalahden mahdollisuudet oikeastaan minkäänasteiseen asuinrakentamiseen ja ihmisten ajanviettopaikkana toiminut, Tampereen suosituimpiin kuulunut puisto pyyhkäistiin samalla liittymän alle. Way to go!Hyvä, että ratikalla on innokkaita kannattajia Pispalassa, mutta sitä on vaikea sovittaa sinne, se ei vaan mahdu kunnolla ilman että se on autojen tiellä. Kannatan ratikkaa suuresti, mutta kun ajan autolla ja se estäisi esteettömän ajoni Pispalan valtatien maisemareitillä, niin kyllähän se harmittaisi. Uskon, että en ole tämän ajatuksen kanssa yksin. Paasikiventiellä sen sijaan on valtavasti tilaa ja ratikka voi ajaa esteettömästi nopeasti omalla väylällään. Onhan jonain sovitteluratkaisuna ehdotettu, jos ratikkaa vedettäisiin vähän Pyynikintorille asti, ehkä pidemmällekin. Tämän voisi pispalalaiset kustantaa omilla rahoillaan, jos intoa riittää. Kuitenkin nyt, kun kaupunki osti Lielahdesta ison maa-alueen, niin ei siinä ole aikaa mielestäni odotella pispalaisia elämäntapataiteilijoita, vaan on mentävä nopeasti sinne, missä ihmiset ovat.
järvellä nukkuva kirjoitti:Toisaalta Tesoman suunta ei ole niin välttämätön, kun ainakin Tesomaan pitäisi tulla lähijunaseisake. On vähän vaikea mieltää, että kapealla kannaksella olisi jatkossa melkein vierekkäin kolme raideliikennerataa...Kun ensimmäinen linja on saatu rakennettua niin uskon ja toivon, että ratikkalinjaston kasvattamisesta tulee jatkuva projekti. Pikkuhiljaa voidaan laajentaa kiskoja vähän joka suuntaan ja aivan varmasti harjullakin tulee ratikka kulkemaan tulevaisuudessa. Kuten alkuperäisessä "TAYS vai Sammonkatu" väännössäkin todettiin, ei kannata mitään kompromissia hakea vaan molemmat toimivat ratkaisut kannattaa tehdä. Kun nyt vaan se ensimmäinen linja saadaan työn alle!
Tuossa yleissuunnitelman "Evästykset jatkosuunnitteluun" -kohdassa lukee kuitenkin:
"Keskustaan päättyvän linjan läntisenä päätepysäkkinä on esitetty Pyynikintoria. Jatkosuunnittelussa on mahdollista tutkia voiko linjaa jatkaa lännessä esimerkiksi Tipotien terveysaseman tai Rajaportin kohdalle asti."
järvellä nukkuva kirjoitti:Toisaalta Tesoman suunta ei ole niin välttämätön, kun ainakin Tesomaan pitäisi tulla lähijunaseisake. On vähän vaikea mieltää, että kapealla kannaksella olisi jatkossa melkein vierekkäin kolme raideliikennerataa...Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ja maakuntakaavaesityksessä on todella seisake Tesomalla. Riittävän tiheä vuoroväli lähijunalle ei kuitenkaan toteudu, ennen kuin tehdään tarvittavat ratainfran investoinnit. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä arvioitiin alle 60 minuutin vuoroväliin päästävä joskus vuoden 2030 jälkeen, kun ratainfran kapasiteettia on lisätty. .
Asia viedään kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kaksivaiheisesti siten, että 26.5.2014 kokouksessaan valtuusto käy lähetekeskusten raitiotiesuunnitelmasta ja varsinainen päätöksenteko tapahtuu 16.6.2014 kokouksessa.
Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Paasikiventien reittivaihdon raitiotiejärjestelmän hyöty-kustannussuhde on 1,48 ja Pispalan valta-tien reitin 1,11. Esimerkiksi valtion osallistumista ajatellen ero on merkittävä.
ToteutusmalliTKL ei siis ainakaan koskaan tule liikennöimään ratikkaa. Tämä lienee TKL-vihaajille ilouutinen, minulle ei. Olisin mielelläni nähnyt Tampereen kaupungin vaakunan spåran kyljessä.
Raitiotiehankkeen toteutus- ja rahoitusmalliselvityksen ääripäät ovat tase-rahoitusmalli, jossa kaupunki teettää hankkeen osa-alueet erillisinä toimeksiantoina omalla rahoituksella ja elinkaarimalli, jossa hanke tilataan yhdeltä kumppanilta ylläpito- ja liikennöintisopimuksella ja toteutetaan yksityisellä rahoituksella.
Hankkeen ohjausryhmän esitys on, että kaupunki vastaa raitiotien lipputuloriskistä ja kilpailuttaa erikseen raitiotien liikennöitsijän. Raitiovaunukaluston ja ratainfran rakentamisessa tavoitellaan hankintamallia, joka sisältää rakentamisen ja pitkäaikaisen ylläpitojakson. Raitiotien toteuttamisen perinteiset maanrakennustyöt voi teettää normaaleina urakoina.
TTY, SYK ja TTYY: Lausunto Tampereen raitiotien yleissuunnitelmasta
RAITITOTIEN VAIKUTUKSET TAMPEREEN KEHITYKSEEN
Suunnitteilla oleva Tampereen raitiotie avaa kaupunkiseudun mittakaavassa aivan uusia kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia. Sen linjaus tukee erinomaisella tavalla kaupungin kehittämistavoitteita ja kytkee tehokkaana ja joustavana julkisen liikenteen muotona laajat esikaupunkialueet ja eri kaupunginosissa sijaitsevat opetus- ja työpaikka-alueet tiiviimmin osaksi kaupunkirakennetta.
Raitiotie edistää myös kaupunkirakenteen kestävää kehitystä – kaupunkirakenteen ekonomisia ja ekologisia ominaisuuksia sekä sosiaalisen ympäristön laatua. Erityisesti yksityisautoilun arvioitu väheneminen keskusta-alueella parantaa monin tavoin ympäristön laatua.
Raitiotie luo mielikuvaa Tampereesta myönteisellä tavalla urbanisoituvasta kaupungista. Siten raitiotien myötä kaupunki rinnastuu muihin moderneihin eurooppalaisiin kaupunkeihin.
RAITIOTIE TTY:N MAANKÄYTÖN JA TOIMINNALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA
Raitiotie tukee TTY:n ja sitä ympäröivien opiskelu- ja työpaikka-alueiden maankäytön ja toimintojen kehittämistä. Se parantaa oleellisesti TTY:n kampuksen saavutettavuutta ja siten palvelee erinomaisella tavalla TTY:n kampuksella työssä käyviä ja opiskelevia ihmisiä ja yrityksiä.
TTY:n kampuksella opiskelee ja työskentelee päivittäin n. 9000 ihmistä, joista suuri osa asuu eri puolilla Tamperetta. Raitiotien käyttöaste nousee päivittäisen työpaikkamatkustuksen määrän vuoksi korkeaksi
TTY:n kampuksen tulevaisuuden maankäytön suunnittelu on käynnissä. Tavoitteena on toiminnallisen ja maankäytöllisen tehokkuuden parantaminen. Maankäyttösuunnitelman eräs keskeinen tavoite on myös viereisten työpaikka- ja oppilaitosalueiden toiminnallinen ja kaupunkirakenteellinen integroiminen TTY:n kampukseen. Integroitumisen motiivina on jatkuvasti lisääntyvä yhteistyö ja vuorovaikutus alueella toimivien teknologiayritysten ja TTY:n välillä.
TTY:n kampuksen maankäytön suunnittelussa on myös keskeisenä tavoitteena vähentää yksityisautoiluun perustuvan työpaikkaliikenteen määrää. Raitiotie tukee tätä tavoitetta.
Maankäytön suunnittelun yhteydessä on kehitetty kampuksen keskeisiä ulkoalueita niiden virkistyskäytön näkökulmasta. Keskeinen puistoalue on jo nykyisellään erityisesti opiskelijoiden aktiivisessa virkistyskäytössä. Ajoneuvoliikenne kampuksen sisällä minimoidaan kehittämällä sinne suuntautuvaa liikennejärjestelyä ulkosyöttöisyysperiaatteella toimivaksi. Näin yhteisestä sisäisestä puiston ja aukioiden kokonaisuudesta on kehitetty turvallinen ja rauhallinen sosiaalisen kanssakäymisen ympäristö.
RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMASSA ESITETYN LINJAUKSEN ONGELMAT JA KEHITTÄMISTAVOITTEET
Lausunnon antajina näemme, että raitiotien yleissuunnitelmassa esitetty linjaus on ristiriidassa edellä mainitun tavoitteen kanssa. Siksi raitiotien suunnittelu ja TTY:n maankäytön suunnittelu on sovitettava yhteen huolellisella yhteistyöllä. Raitiotien toteutussuunnittelun yhteydessä on myös syytä etsiä sellaisia linjausvaihtoehtoja, jotka tukevat TTY:n maankäyttösuunnittelun tavoitteita.
Raitiotien tuominen kampuksen keskeiselle puistoalueelle aiheuttaa käytännön tasolla useita ongelmia. TTY:n sähkötalossa on erittäin tärinäherkkiä tutkimuslaitteistoja, joiden rahallinen arvo liikkuu miljoonissa. Laitteiden mahdollinen vaurioituminen raitiotien aiheuttaman tärinän vuoksi aiheuttaa vakavia vastuukysymyksiä, joista sopiminen saattaa olla vaikea tehtävä. Raitiotien suunnittelussa on siksi eliminoitava tärinän aiheuttamat riskit.
Raitiovaunujen aiheuttama henkilöturvallisuusriski on myös vakava vastuukysymys. Erityisesti TTY:n vastuu opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta kampuksen alueella kohdentuu suoraan TTY:n hallintoon. Julkisen liikennevälineen sijoittaminen yksityiselle alueelle on em. vastuun näkökulmasta vakavan ongelman, joka täytyy ratkaista ennen lopullista linjauspäätöstä.
Koska raitiotie tulee palvelemaan TTY:n kampuksen lisäksi sitä ympäröiviä muita kampus- ja työpaikka-alueita, olisi perusteltua tarkastella alueen maankäytöllisiä mahdollisuuksia pitkän aikavälin perspektiivissä. Mitä paremmin raitiotie palvelee TTY:n, Hermian ja VTT:n alueita, sitä paremmin se myös tukee toimintojen keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä alueen kehittämistä.
YHTEISTYÖ RAITIOTIEN JATKOKEHITTÄMISESSÄ
Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta kehittävät yhteistyössä TTY:n kampusta elinvoimaiseksi ja kehittyväksi oppimis-, tutkimus- ja yritystoimintaympäristöksi.
Maankäytöllisen ja toiminnallisen kehittämisen tasolla yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa tarjoaa mahdollisuuden kehittää raitiotien palvelun laatua ja integroitumista kampuksen sisäiseen jalankulkuverkostoon. Erityisesti TTY:n liikenteen tutkimuskeskuksella VERNE:llä on ajantasaista kansainvälistä tietämystä ja näkemyksiä raitiotien ja muiden liikennemuotojen yhteensovittamisesta ja teknisistä ratkaisuista.
Yhteistyö TTY:n useiden tiedekuntien kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös raitiotien logistiikan ja teknisten ratkaisujen kehittämiselle.
Raitiotie avaa aivan uusia näköaloja paitsi TTY:n kampuksen, myös sitä ympäröivien alueiden ja koko Hervannan kaupunkimaiselle kehittämiselle osana tiivistä, tehokasta ja viihtyisää kaupunkia. Se myös auttaa kehittämään Hervannasta tieteen ja teknologisen huippuosaamisen keskittymää, jonka vaikutus Tampereen elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn kaupunkien joukossa on merkittävä.
Tiina Äijälä
Hallintojohtaja
Tampereen teknillinen yliopisto
Juha Uotila
Johtaja, asiakkuudet ja kampuskehitys
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
Mikko Rahikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
