[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Kaavarunko ei suoraan ohjaa uutta rakentamista. Rakentaminen tapahtuu edelleen asemakaavan pohjalta. Kaavarunko kuitenkin määrittää yleispiirteiset reunaehdot tulevaisuudessa laadittavilla asemakaavamuutoksille, joita laaditaan kuten tähänkin asti, maanomistajien omasta aloitteesta. Eli nyt tehtävällä työllä asemakaava ei muutu.
H.C. kirjoitti:Kiitos paljon, mukava nähdä pitkästä aikaa näitä länsi-vantaan projekteja!!Viimeiset talot kilterinmäkeen.NCC rakentaa vielä viimeisen kolmesta Kilterinkaarelle.
Kilterinmäki on ilmeisesti kohta valmis? Ja onpas tuolla Kaivokselassa päästy pitkälle.
Asuntorakentaminen huimassa vauhdissa Vantaallahttp://www.rakennuslehti.fi/2014/05/asu ... ntaalla-2/
Vantaalla aloitettiin tammi-huhtikuussa 1002 asunnon rakentaminen, mikä ylittää 62 prosentilla tämän aikavälin kymmenen vuoden keskiarvotason (620 asuntoaloitusta). Myös lupapuolella on riittänyt vilskettä, sillä tammi-toukokuussa myönnettiin lupa 1046 asunnon rakentamiseen. Se ylittää kymmenen vuoden keskiarvotason 85 prosentilla.
Pientaloasunnoille myönnettiin neljässä kuukaudessa 146 lupaa. Se on kymmenen vuoden keskiarvotasoa, kasvua prosentin verran. Sen sijaan pientalojen aloitukset (76 kpl) olivat tammi-toukokuussa alle keskiarvotason, vähennystä 42 prosenttia.
”Asuntorakentaminen on kautta linjan vähintään normaalia ja kerrostalojen osalta hurjaa luokkaa”, Vantaan kaupungin lupapäällikkö Ilkka Rekonen sanoo.
Vantaan vilkkaan asuntorakentamisen taustalla on monta syytä. Kehärata on kiihdyttänyt rakentamista ainakin Leinelässä, Kivistössä ja Tikkurilassa. Rekosen mukaan asuntohankkeita on kuitenkin ympäri Vantaata. Se antaa yrityksille mahdollisuuksia tuotantoriskin jakamiseen.
Kehäradan lisäksi myös Vantaan muu infrastruktuuri kuten Kehä III, kauppakeskus Jumbo ja muutkin palvelut lisäävät kaupungin houkuttelevuutta. Rekonen myös pohtii, että ihan maaseudulle hakeutuminen on vähentynyt.
Asuntoaloituksia kiihdyttää myös se, että Vantaan asuntohinnat ovat selvästi pääkaupunkiseudun naapurikaupunkeja edullisempia. Tosin ero on Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan kaventunut. Myynnissä oleva vapaarahoitteinen asuntoneliö maksoi Vantaalla huhtikuussa 4292 euroa, missä on nousua 8,6 prosenttia vuodessa.
Asuntorakentamisesta on tällä hetkellä vaikea puhua törmäämättä asuntorahastoihin. Rekosen arvion mukaan Vantaa on ollut rahastoille ja muille asuntosijoittajille otollista aluetta, ja odotettavissa oleva tuottoprosentti on luultavasti hyvä. Sijoittajat ovat kiinnostuneita pienistä vuokra-asunnoista, ja niitä Vantaalle voi rakentaa. ”Meillähän ei ole kerrostalotuotannossa pinta-alarajoitteita niin kuin esimerkiksi Helsingissä. Meillä saa tehdä markkinaehtoista tuotetta”, Rekonen sanoo. Hänen mukaansa rivi- ja pientaloille on Vantaalla niin paljon tilaa, ettei kerrostalojen kokoa ole nähty aiheelliseksi säädellä.
Rekosen mukaan Vantaan asuntorakentaminen on jakautunut aika sopusuhtaisesti gryndi, Ara- ja asumisoikeustuotantoon. ”Kaupunki on pitänyt tontinluovutuksessa kiinni siitä, että meillä ei ole kovin eriytyneitä alueita.”
Mikko Kortelainen
Purkki^ kirjoitti:Tästä on näköjään valitettu, hip hip hurraa.Purkki^ kirjoitti:Jees, lähtee tämäkin hanke pikkuhiljaa käyntiin.Tämä hanke alkaa tarkentua.
...
Eli tälle tontille: http://binged.it/YBPn2E
Suunnitellaan jotain tälläistä:
Yllättävän kova rakennusoikeus tuo 26 000k-m2. Toivottavasti ei kuitenkaan tuon näköisenä toteudu... Kivijalkaan paljon liiketiloja ja laadukas arkkitehtuuri niin hyvä tuosta tulee.
http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_ma ... keskustaan
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime ... 2_2013.pdf
http://i1228.photobucket.com/albums/ee4 ... ea68dc.jpg
http://i1228.photobucket.com/albums/ee4 ... cbee17.jpg
http://i1228.photobucket.com/albums/ee4 ... b0881d.jpg
Ratikka kulkee.Hienoa, että tuohon tien toiselle puolelle ajatellun tornin massa on vielä mukana näissä(ensimmäinen kuva).
http://i1228.photobucket.com/albums/ee4 ... 50f9ac.jpg
http://i1228.photobucket.com/albums/ee4 ... 21c795.jpg
Arkkitehtitoimisto HMV Oy
Arkkitehtuuri varmasti vielä hiukan muuttuu, mutta eiköhän samalla linjalla pysytä.
Valittajana ilmeisesti tämä demari: http://www.youtube.com/watch?v=Qut3Qyxwv58 , joka perustelee valitustaan sillä että Tikkurilaa kehitetään liian yksipuolisesti, Vantaa ei toteuta velvoitettaan ja tähän paikkaan olisi hyvin saatu joku erityis-asuntola. Valitus ja vastine täällä: http://213.214.149.189/ktwebbin/dbisa.d ... htm?379323 (sivun liitteet eivät nyt äsken taas auenneet..)
H.C. kirjoitti:Valitus ja vastine täällä: http://213.214.149.189/ktwebbin/dbisa.d ... htm?379323 (sivun liitteet eivät nyt äsken taas auenneet..).Postaan tähän kaupungin vastauksen.
Pyydettynä lausuntonaan Vantaan kaupunginhallitus esittää
seuraavaa:
Vantaan kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n 12 kohdan mukaan
kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta valtuuston
päätöksestä tehtyyn valitukseen, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston
päätökseen. Koska kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätökseen, on
sen tehtävänä antaa nyt pyydetty lausunto.
Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Eskelinen on valituksessaan
katsonut, että valituksenalaisena oleva asemakaavamuutos nro 002110
ei toteuta tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja ja sekoita erilaisia
asuntojen rahoitus- ja hallintomuotoja ja perustelee kantansa valtion ja
Helsingin seudun kuntien välisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen
(MAL) aiesopimuksella.
Kaupunginhallitus toteaa, että Valtion ja Helsingin seudun kuntien
välisellä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksella
kunnat ovat mm. sitoutuneet luomaan edellytykset kiintiönsä mukaisen
asuntotuotantotavoitteen toteuttamiselle osoittamalla asemakaavoissa
tarvittavan uuden rakennusoikeuden ja varmistamalla asemakaavaalueiden
toteuttamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueilla kunnat
ovat sitoutuneet tehostamaan ensisijaisesti olemassa olevaan ja
toteuttamisvaiheessa olevaan raide tai muuhun joukkoliikenteen
yhteyksiin tukeutuvien alueiden tai aiesopimuksessa mainittuihin
liikenteen kehittämishankkeisiin tukeutuvien alueiden käyttöönottoa.
Täydennysrakentamista on myös sitouduttu edistämään lisäämällä
mahdollisuuksien mukaan tonttien rakennusoikeuksia sekä
mahdollistamalla rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia erityisesti
vajaasti rakennetuilla alueilla.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nojalla asemakaavan tarkoitus on
luoda oikeudellisesti määritellyt ja hyväksyttävät puitteet ympäristön
muodostumiselle. Asemakaavalla ohjataan rakentamista ja säännellään
maankäyttöä. Kaavamääräyksillä tulee olla selkeä maankäytöllinen
perusta (MRL 57 §). MRL ei anna mahdollisuutta määrätä
asemakaavalla asuinrakennusten omistus- tai hallintamuotoa.
Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Tikkurilan keskustaan
laadittu asemakaavamuutos nro 002110 toteuttaa MAL -aiesopimusta.
Asemakaavamuutos osoittaa koko kaavoitettavan alueen
asuinkerrostalojen korttelialueeksi, AK tehokkuudella, e=1,94.
Asumiseen osoitettu rakennusoikeus kasvaa 24 800 kerrosneliömetrillä,
kun alue on voimassa olevassa asemakaavassa pelkästään
liikerakennus- ja huoltoasemakäytössä. Se tarkoittaa arviolta noin 400
uutta asuntoa. Alue sijoittuu Tikkurilan pääkatujen varteen, hyvien
bussiyhteyksien äärelle ja Tikkurilan rautatieasemallekin on matkaa
vain noin 500 m.
Asemakaavamuutos antaa mahdollisuuden erilaisiin asuntomuotoihin,
kuten esim. vuokra-asumiseen ja tavanomaiseen asumiseen
rinnastettavan tilapäismajoituksen sijoittumisen korttelialueelle. Se
mahdollistaa myös tapaamispaikan sijoittamisen katutason kerroksiin,
sillä kaavamääräyksissä vaaditaan korttelin Kielotien puoleiset kulmat
suunniteltavaksi siten, että ne IV-tekniikkansa puolesta soveltuvat myös
ravintolakäyttöön.
Kaupunginhallitus katsoo, että asemakaavamuutos nro 002110 on
kaikilta osin valmisteltu ja laadittu maankäyttö- ja rakennuslain ja
-asetuksen mukaisesti. Asemakaavamuutosta voidaan pitää
kaavoituksen tarkoituksen mukaisesti maankäytöllisesti, toiminnallisesti
ja maisemallisesti toimivana kokonaisuutena. Sen voidaan katsoa myös
toteuttavan MAL –aiesopimusta. Kaupunginhallituksen näkemyksen
mukaan valitus tulisi aiheettomana hylätä.
Kaupunginhallitus pyytää käsittelemään valituksen kiireellisenä,
vedoten maankäyttö- ja rakennuslain 188 § 2 momenttiin, sillä kyseessä
on merkittävä asuinkohde, joka liittyy muutoshakemuksessakin
mainittuun MAL -aiesopimuksen toteutukseen Vantaalla.
