- 15.05.13 23:27
#56081
Mahtavia kuvia. Asun Hämeenkadulla ja katutasolla ei tule aina ajatelleeksi, miten mitättömästä pläntistä tässä nyt onkaan kyse.
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
bitterfly kirjoitti:On se niin pikkuruinen. Hirveästi kapaisi kyllä täytettä ja tiivistystä.Toinen on nuo muutamat asfalttisisäpihat, voiko masentavampaa näkyä olla?
zeizei kirjoitti:Kyllä tuolta löytyy ihan mielenkiintoisiakin sisäpihoja, joskin olet oikeassa, että toi asfalttikansi on aika masentava. Monissa umpikorttelien uumenissa on puistomaista tilaa ja jopa grillikatosta, lasten leikkipaikkoja ja vehreyttä. Turun ydinkeskustastahan löytyy puistomaista puuistutusta pihoilla ja katukuvassa varmasti keskiarvoa enemmen, jos verrataan muihin suuriin kaupunkeihin.bitterfly kirjoitti:On se niin pikkuruinen. Hirveästi kapaisi kyllä täytettä ja tiivistystä.Toinen on nuo muutamat asfalttisisäpihat, voiko masentavampaa näkyä olla?
suberb kirjoitti:Äitini kävi kuumailmapallolennolla Turun yllä ja sai tilaisuuden ottaa upeita kuvia vähän harvinaisemmasta näkökulmasta! Oli varmasti unohtumaton reissu, pitää itsekkin kokeilla vielä joskus.Todella hienoja kuvia. Olen noita ihastellut suurena ilmakuvien ystävänä. Terkut suberbin äidille!
Darre kirjoitti:Täällä ei taida vielä olla mainintaa, että Turunmaan sairaalan suunniteltu laajennus (Kaskenkatu, Sirkkalankatu ja Itäinen Pitkäkatu) uhkaisi kahta vanhaa puutaloa. Vanhempi, vuonna 1831 rakennettu Kaskenkatu 15 on rakennushistoriallisesti arvokas, koska se on rakennettu vain muutama vuosi palon jälkeen ja on ulkoapäin alkuperäisessä asussaan.Eli tähän Turunmaan sairaalan kaavoitukseen liittyen oli tämän päivän Turun sanomissa uutinen, että niin Kaskenkadulla oleva, vuonna 1831 rakennettu empiretalo säilyy. Korttelin sisäpihalta revittään sitten vastineeksi kaikki matalat rakennukset ja tilalle tulee 8-kerroksinen uudisrakennus ja maanalaista parkkipaikkaa. Empiretalon säilyminen kaavaehdotuksessa johtui siitä, että ajoreitti Turunmaan sairaalan tiloihin tapahtuisi nyt Itäisen pitkänkadun kautta, jossa tällä hetkellä sijaitsee Teboilin huoltoasema. Myös aiemmin purettavaksi suunniteltu Bryggmanin piirtämä lastenkoti säilyy, mutta harmillisesti kaavaehdotus ei suojellut sisäpihan 1900-luvun alun rakennuksia.

Myllysillan veistosten asennus alkoi torstaiaamunahttp://www.ts.fi/kulttuuri/533835/Mylly ... staiaamuna
Kuvanveistäjä Kari-Petteri Kakon neljää pronssiveistosta alettiin asentaa Myllysillan kupeeseen torstaiaamuna. Tarkoituksena on saada kaikki Tähtiin tähyävät -sarjan patsaat lopullisille paikoilleen saman päivän aikana.
Ihmisen neljää ikäkautta – lapsuutta, teini-ikää, keski-ikää ja vanhuutta – kuvaavat veistokset kuljetettiin Aurajoen rantaan Turun museokeskuksen välivarastosta, jossa ne ovat odottaneet loppukeväästä. Asennusta ovat viivästyttäneet sillan seisakkeiden valmistus ja maisemointi, joiden aikataulu on venynyt.
Asennuksen jälkeen veistokset pidetään peitettyinä viralliseen paljastustilaisuuteen asti, jota vietetään tulevana sunnuntaina, Turun päivänä 15.9. kello 11. (TS)
LUE LISÄÄ PERJANTAIN TURUN SANOMISTA
Kantti kirjoitti:Myllysilta on noin vuoden verran ollut valmis, sillanpieletkin valmistuvat vähitellen. Sunnuntaina paljastetaan Kari-Petteri Kakon tekemät neljä patsasta Myllysillan reunoilla kummallakin puolella jokeaItse olin jotenkin kuvitellut, että patsaat olisivat olleet suurempia, mutta elävöittävät ne näinkin ympäristöä. Pääasia on että Myllysilta ympäristöineen alkaa vihdoin olla valmis.
Darre kirjoitti:Itsekin ajattelin niitä suuremmiksi. Katsotaan nyt miltä näyttävät kun sunnuntaina verhot vedetään sivuun.Kantti kirjoitti:Myllysilta on noin vuoden verran ollut valmis, sillanpieletkin valmistuvat vähitellen. Sunnuntaina paljastetaan Kari-Petteri Kakon tekemät neljä patsasta Myllysillan reunoilla kummallakin puolella jokeaItse olin jotenkin kuvitellut, että patsaat olisivat olleet suurempia, mutta elävöittävät ne näinkin ympäristöä. Pääasia on että Myllysilta ympäristöineen alkaa vihdoin olla valmis.



Darre kirjoitti:Täällä varmaan monella nuo elementtisaumat särähtävät silmään, kuten minulla. Kokonaisuutena nämä rakennukset eivät ole nyt aivan huonoimmasta päästä, mutta kyllä se kiire näkyy aika selkeästi. Tämän sanottuani, se mitä alueella on tehty on ehdottomasti pelkästään positiivista. Just ihailin Forum Marinumista kaupunkiin päin kävellessä jokea ja sitä ympäröivää aluetta. Jos ei ole nähnyt missä kunnossa alue oli vielä 90-luvulla niin ei ehkä osaa arvostaa miten hieno se nykyään on. Paljon on Turussa muuttunut hyvään suuntaan vaikka välillä itse sorrun katkerasti myös kritisoimaan. Tässä tapauksessa on tehty asioita myös oikein.Elementtisaumat varmaan kiinnittävät huomiota nyt vuonna 2013, jos yleensä kiinnittää huomiota rakennusten laatuun ja ulkonäköön. Itse vertailen aluetta siihen hylättyyn teollisuusalueeseen keskellä parasta Aurajokialuetta jolle ei ollut tapahtumassa mitään historiassa näkyvissä olevana aikana. Ilman Tall Ship -tapahtumaa se olisi ehkä vieläkin pelkkäää kaatopaikkaa?
hmikko kirjoitti:Miekin olen aina pitänyt noista taloista, saumoista huolimatta. Ne ovat mittakaavaltaan sopivia ja muodostavat umpinaisia kortteleita. Sitä olen aina ihmetellyt, että miksi Varvintorilla ei ole katutasossa liiketilaa myös pohjoisreunalla, missä esim. kaffilan terassi olisi auringon puolella. Siis tässä. Kaava lienee tehty aikanaan vaudilla ja mainittujen rakennuttajien ehdoilla, ja siinä hommassa varmasti kaupaksi menevä asunto voittaa pienen liiketilan. Vuonna 96 on ollut ehkä myös vaikeampi uskoa paikan vilkastumiseen kuin nyt, kun Linnanfältti ja Kakola ovat tulossa.Saattaa johtua kaavoituksen nopeasta aikataulusta? Onneksi Varvintorin toisella reunalla on pari paikkaa ja lisäksi Sigyn sali päivällä. Olen samaa mieltä myös tästä umpikorttelinomaisesta rakenteesta, ja mittakaava varmaan on tullut aika pitkälti noista telakan vanhoista teollisuushallirakennuksista? Kiinnostavaa aluetta on näiden kerrostalojen ja nykyisen taideakatemian välinen katutila korttelin sisällä, joka monelta on saattanut jäädä huomaamatta.



Kantti kirjoitti: ... ja korjatut talot Varvintorin toisella laidalla. Helppo nähdä millainen vaikutus korjauksella on rakennuksen koko ryhtiin!Rempassa kylläkin katosi vihreiden pystylinjaisten lasiosien ja ylimmän kerroksen vähän pergolaa muistuttavien katosten myötä alkuperäinen tyyli aika tehokkaasti. En tiedä noiden talojen arkkitehtia, mutta käsittääkseni tyylissä oli pyritty semmoiseen mm. Erkki Kairamon ja Kristian Gullichsenin harrastamaan modernismiin (esim. Itäkeskuksen maamerkki). Liekö arkkitehdeilla tuolle bauhaus-hightech-laatikkosommitelman lajille nimi erikseen? Tietty toteutus oli noissa jokirannan taloissa suht alkeellinen ja tehty elementtituotannon ehdoilla. Rempan jälkeen nuo näyttävät mielestäni vähän tavanomaisemmilta, 2000-luvun taloilta, mutta tietysti parempikuntoisilta ja katos on varmaan käytännössä iso parannus asukkaille.