Taloforum.fi

luenmuttenkirjoita kirjoitti: ↑11.09.25 13:30

CalvinDeHaan kirjoitti: ↑11.09.25 11:02

Neljätoista vuotta sitten järjestettiin kansainvälisen ideakilpailu Eteläsataman alueen kehittämisestä. Kaksitoista vuotta sitten alueelle suunniteltiin kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa Guggenheimia. Nelisen vuotta sitten alkoi kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu Makasiinirannasta. Ja nyt ratkesi kansainvälinen suunnittelukilpailu arkkitehtuuri- ja desingmuseosta. Kaiken tämän jälkeen on päädytty yllä olevaan suunnitelmaan. Neljä uutta matalaa, keskenään samannäköistä toimistorakennusta. Museon näköinen museo. Ei minnekään johtava rantabulevardi. Kivinen aukio. Alueen satamatoiminnot vähenee ratkaisevasti. Tähtitorninmäeltä näkee edelleen talojen yli vettä.

Mitä tarkoitat tuolla "ei minnekään johtava rantabulevardi"? Ymmärrettävästi sataman sulkemisen jälkeen rantabulevardi jatkuu Olympiaterminaalin jälkeen suoraan Ehrenströmintielle, ja siitä kauniina rantareittinä aina Kaivopuistoon.

Nykyisellään keskustan ja Kaivopuiston välillä ei ole laadukasta merellistä jalankulkuyhteyttä. Vaihtoehtoina on joko tallustaa Laivasillankadun ankeaa reunaa, kulkea Kaartinkaupungin toimistosektorin läpi kapeilla jalkakäytävillä tai puuskuttaa itsensä Tähtitorninmäen huipulle. Tämä mahdollisuus yhtenäiseen, merelliseen jalankulkuyhteyteen Kauppatorilta etelään on mielestäni yksi koko hankkeen aliarvostetuimpia puolia.

Omasta mielestäni Saaret on erittäin hyvä ja onnistunut suunnitelma, vaikea keksiä mikä olisi toiminut paremmin. Sopii tuohon paikkaan äärimmäisen hyvin.

Kumma ei ollut (suosikkini tuli toiseksi), mutta onhan se aikaa kestävä monumentti ja jatkokehitettynä näyttää paremmalta. Aika tyytyväinen ja vastaavaa eleetöntä arkkitehtuuria on maailmalla merkkirakennuksissa muuallakin, kestää täysin kv vertailun.

CalvinDeHaan kirjoitti: ↑11.09.25 18:18 Mitä tarkoitat tuolla "ei minnekään johtava rantabulevardi"? Ymmärrettävästi sataman sulkemisen jälkeen rantabulevardi jatkuu Olympiaterminaalin jälkeen suoraan Ehrenströmintielle, ja siitä kauniina rantareittinä aina Kaivopuistoon.

Nykyisellään keskustan ja Kaivopuiston välillä ei ole laadukasta merellistä jalankulkuyhteyttä. Vaihtoehtoina on joko tallustaa Laivasillankadun ankeaa reunaa, kulkea Kaartinkaupungin toimistosektorin läpi kapeilla jalkakäytävillä tai puuskuttaa itsensä Tähtitorninmäen huipulle. Tämä mahdollisuus yhtenäiseen, merelliseen jalankulkuyhteyteen Kauppatorilta etelään on mielestäni yksi koko hankkeen aliarvostetuimpia puolia.

Joo totta kai se on tuolle rannan lenkkeilyreitille todella miellyttävä lisä. Mutta jotenkin musta tuntuu, että se ei nyt ehkä ihan ole riittävä peruste siirtää satamaa ja rakentaa (muutenkin typerää) 200+ miljoonan euron satamatunnelia. Makasiinirannan alueelle on ladattu mielestäni aika paljon toiveita siitä, että tuo toimisi keskustan ja erityisesti Kauppatorin alueelle jonkinlaisena piristysruiskeena. Mä en vaan millään ymmärrä, mistä tuonne riittäisi ketään kulkijoita toimistoaikojen ulkopuolella. Se on vaan sen verran hassusti syrjässä kulkereiteiltä oleva paikka, joten sen pitäisi pystyä olemaan todella vetovoimainen alue toimiakseen. Sitä luvattua kulttuuritarjontaa pitää sitten oikeasti saada joka illalle, jos alueen halutaan elävän.

Tänään tuli valittua lenkkeilyreitiksi puheena ollut Kauppatori-Laivasillankatu-Ehrenströmintie. Toki ennestäänkin suht paljon käyttämäni reitti ja onhan se yksi kaupungin parhaista. Tänään kuitenkin vähän ennen yhdeksää illalla Laivasillankadulla välillä Kauppatori-Ehrenströmintie tuli vastaan vissiin neljä kävelijää/lenkkeilijää (ja kadun toisella puolella Tähtitorninvuoren juurella pari koiranulkoiluttajaa) ja samaan suuntaan meneviä ohitettua yksi. Koko Ehrenströmintiellä kulkijoita oli pari lenkkeilijää ja yksi nuoripari kävelyllä. Parin kilometrin matkalla tusina ihmistä. Aivan hämmästyttävän autiota tuolla on suhteellisen lämpimänä (joskin tuulisena) syksyisenä iltana. Heti kun koukkasi kohti kaupunkia oli tosi paljon ihmisiä liikkeellä, terasseille riitti ihmisiä, jokaisessa korttelissa oli eri suuntiin kulkijoita vaikka kuinka paljon. Ihmisiä matkalla ravintoloihin, töistä kotiin, harrastuksiin, kaikenlaiseen mitä kaupungilla tapahtuu.

Tuolla rannalla tien varressa tai Kaivopuistoissa ei vaan yksinkertaisesti asu ketään tai ole mitään mihin ihmiset menisiviät, joten kellään ei ole mitään syytä siellä kulkea läpi, paitsi se lenkkeily. Laivasillankatu on reitti eteläiseen Helsinkiin korkeintaan Kauppatorilta ja Krunasta. Kuten viestissä mainitsitkin, vaihtoehtoisia reittejä on, ja ihan jo Kluuvistakin koukkaus rantaan matkalla mihinkään muualle kuin niihin muutamaan taloon, joiden sisäänkäynnit on Ehrenströmintiellä, on ihan älytön lenkki.

Sen totta kai ymmärrän, että kauniina keväisenä tai kesäisenä viikonloppuaamupäivänä tuolla tulee olemaan vaikka kuinka paljon kulkijoita, pääosin toki ne samat ihmiset, jotka jo muutenkin olisivat alueella kävelyllä. Ehkä tuo noina päivinä vetäisi sitten jokusenkymmentä Kaivarin kahviloiden asiakasta lähemmäs keskustaa.

Tuohon kun rakennettaisiin kaksi normaalia kaupunkikorttelia ja asunnot 1000 ihmiselle, olisi siellä 1000 kulkijaa lisää joka päivä käyttämässä alueen palveluita. Ja Olympiarterminaalissa voisi silti ihan samalla tavalla järjestää kulttuuritapahtumia.

Satamatunneli ei ole mikään todellinen edellytys museon rakentamiselle. Se on täysin turhaa pelleilyä joka tapauksessa.

Päivän Hesarissa Laura Kolbe purkaa pettymystään Ad-museokilpailun tulokseen. Hänen mielestään "vanhassa arvoympäristössä valkoinen rakennus on vähän kuin taivaasta pudonnut monumentaalinen avaruusalus". Rakennustakin suurempi ongelma on kuitenkin sen sijainti: "Töölönlahden rannalle tuo sopisi kuin nappi silmään."

Hassu sanonta alkoi melkein naurattaa, kun en ole ennen kuullut napin sopimisesta silmään, mutta asiahan on vakava. Ihmettelen loputonta veivaamista ja vatkaamista senkin jälkeen kun asia on jo päätetty. Se ei Makasiinirannassakaan rajoitu vain Ad-museoon. Yhä vain monet palaavat halukkaasti ratkaisuihin, jotka on päätetty jo aikoja sitten: Museorakennukselle parempi paikka on milloin missäkin. Makasiinirantaan pitäisi rakentaa asuntoja tuhannelle ihmiselle. Koko rannan suunnittelu pitää aloittaa alusta uusien asiantuntijoiden voimin. Länsisataman liikenne pitäisi siirtää Vuosaareen, tavaraliikenne ainakin. Satamatunnelia ei tarvita. Jne.

Voin vakuuttaa, että elämä on helpompaa, kun ei loputtomiin piiskaa mieltään jo päätetyillä ratkaisuilla. Nyt ei saada Makasiinirantaa, johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Mutta alkaa jo olla aika ryhtyä miettimään, mitä seuraavaksi. Miten rantaraitista saataisiin kiinnostavampi ja houkuttelevampi? Mitä tulee Olympiaterminaalin rakennuksiin ja satamaradan kuilun tiloihin? Rannan uusiin toimistorakennuksiin tulee muitakin tiloja kuin toimistoja. Mitähän kivaa niihin voitaisiin vielä saada?

Kuulin olan takaa mainion kommentin: Yksi syy Suomen ikuiseen ahdinkoon voi olla, että aina kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä, pitää kaivaa esiin joku Laura Kolbe tai Kaarin Taipale arvostelemaan hanketta ja kertomaan että väärin meni. Kaikki kalamiehet tuntevat sanonnan "väärin väsytetty". Vaikka vonkale olisi haavissa ja kaikki hyvin, joku rientää kertomaan, mikä meni pieleen. Onko loputon negatiivisuudessa ja valittamisen moodissa piehtarointi jokin suomalaisten erityisominaisuus?

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011488560.html

Musta on hienoa että ihmiset jaksaa vaatia parempaa, koska onhan noi suunnitelmat tylsiä, vaatimattomia ja kunnianhimottomia. Joka on absurdi kontrasti niille asetettuihin korkealentoisiin tavoitteisiin ja korulauseisiin arvoalueista ja keskustan elävöittämisestä sun muusta.

Kun kerta halua tehdä mitään kunnollista ei ole, niin parashan olis jättää satamakenttä sellaiseksi odottamaan parempia aikoja, ja sijoitetaan ne sadat miltsit vaikkapa Kontulan viihtyisyyteen.

veka kirjoitti: ↑12.09.25 13:07 Onko loputon negatiivisuudessa ja valittamisen moodissa piehtarointi jokin suomalaisten erityisominaisuus?

Ei. Tätä tapahtuu kaikkialla, varsinkin isojen kulttuurirakennusten kanssa. Syyt Suomen tämänhetkiseen ahdinkoon ovat vähän isompia, ja johtuvat aika merkittävältäkin osin maailmantilanteesta.

Omastakaann mielestäni Kolben kritiikki ei juuri osu. Voittajaehdotus on hyvää työtä ja sopii sekä paikalleen että Eteläsataman päätettyyn laajempaan suunnitelmaan, oli siitä sinänsä mitä mieltä hyvänsä. Eteläsatamassa on valkoisia modernistisia rakennuksia tässä vaiheessa jo sarja: museon naapurissa Eteläranta 10, vastarannalla Aallon sokeripala, valtionhallinnon rakennus (viimeksi vissiin Supon käytössä) ja uusi Katajanokan Laituri.

veka kirjoitti: ↑12.09.25 13:07 Kuulin olan takaa mainion kommentin: Yksi syy Suomen ikuiseen ahdinkoon voi olla, että aina kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä, pitää kaivaa esiin joku Laura Kolbe tai Kaarin Taipale arvostelemaan hanketta ja kertomaan että väärin meni.

Ihan samoin toimitaan kaikissa valtioissa, joissa vapaa media voi kritisoida viranomaisten ehdotuksia hyvillä tai huonoilla perusteilla. Onpa jopa niitä maita, joissa media ei ole täysin keskittynyttä, jolloin yhdestä kanavasta voi saada esimerkiksi elinkeinoelämää ja toisaalta kulttuuriarvoja painottavia kommentteja. Erimielisyys ei suinkaan ole mitenkään huono asia yhteiskunnassa, turha moista on käydä tukkimaan - edes "tietyn vaiheen jälkeen".

Kuuntelin JKMM:n ja museojohtajan paneelia Messukeskuksen Habitaressa. Ilmeisesti JKMM:n kaikki neljä perustajajäsentä osallistuivat kilpailuun omilla ehdotuksillaan, ja vain tämä niistä pääsi lopulta jatkoon (jos ymmärsin oikein). Ison firman kannattaa laittaa näemmä paljon panoksia pöydälle.

Pyöröovi kirjoitti: ↑14.09.25 15:47 Ilmeisesti JKMM:n kaikki neljä perustajajäsentä osallistuivat kilpailuun omilla ehdotuksillaan, ja vain tämä niistä pääsi lopulta jatkoon (jos ymmärsin oikein). Ison firman kannattaa laittaa näemmä paljon panoksia pöydälle.

Oho. Sanoisin, että tuossa on enemmän kyse rakkaudesta lajiin. Tässä kilpailussa maksettiin varsi pieni palkkio lunastetuista ehdotuksista, ja JKMM:llä taitaisi olla töitä vaikka eivät olisi osallistuneet lainkaan. Ilmeisesti halusivat kaikkien esittävän parhaan ideansa.

Toki tämmöinen voitto pönkittää JKMM:nkin mainetta, vaikka se muhkea oli jo muutenkin.

Netin isot kansainväliset ad-sivustot ovat jo ehtineet julkaista uutisen JKMM:n ja Kumman voitosta runsaine kuvineen. Kaikki ovat neutraaleja esittelyjä, mutta toisinaan tämmöisen jutun perään kehkeytyy kiivastakin ajatustenvaihtoa.

Tällä kertaa runsaimmin mielipiteitä (42 kpl) näyttää keränneen Dezeen. Useampi kirjoittaja ihmettelee saman toimiston voittokulkua Helsingin uusien museoiden suunnittelijana: Amos Rex, kansallismuseon laajennus ja nyt ad-museo. Muutama suomalainenkin kommentoija osallistuu väittelyyn. Toinen ihmettelyn aihe on painavien seinien leijuminen ilmassa muutamin paikoin, vailla näkyvää tukea.

https://www.dezeen.com/2025/09/12/museu ... s-finland/

JKMM

Kommentista:

"Looking at the change from the first to the second phase, you can already guess what the final building will bring: cheap finishes, corporate ceiling cladding, and unresolved details."

Tuli mieleen asia, joka on ollut mielessä jo pidempäänkin arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen liittyen: yksityiskohdat. Oma kokemukseni vaikkapa Etelä-Korean Soulista on se, että arkkitehtuuri itsessään ei ole objektiivisesti arvioituna välttämättä mitään kovin ihmeellistä, mutta katuympäristöjen detaljiikka on toteutettu huippuhyvin: katukivet ovat suorassa, istutukset viimeisen päälle, yrittäjät pitävät aktiivisesti liiketilojensa edustoja puhtaina eikä missään muutenkaan ole roskia. Muistan lukeneeni että Espoon Tapiolassa oli joku kansalaisaktivisti joka kiinnitti huomiota vinoihin liikennemerkkeihin ja irronneisiin kanttikiviin, mutta surkeasti viimeistelty kaupunkiympäristöhän ei ole Suomessa mitenkään tuntematon ilmiö.

Itse asiassa suomalaisessa kontekstissa väittäisin, että Alvar Aalto on itse asiassa huolellisesti viimeisteltyjen rakennusten mestari. Kuvissa ja kaukaa katsottuna rakennukset voivat olla vähän möhkälemäisiä, mutta läheltä katsottuna kaikki yksityiskohdat ovat viimeisen päälle: ovenkahvat, listat, ikkunankarmit, lamput... Sen sijaan kalliissa uudisrakennuksissa voi joutua pettymään, jos ovissa on käytetty halvalta tuntuvia ovenkahvoja ja muutenkin ratkaisut ovat tympeää katalogibulkkia ("corporate ceiling cladding").

Esimerkiksi yhdessä Suomen kalleimmista rakennuksista eli Pasilan Triplassa julkisen vessan seinän laatat oli asennettu vähän epätasaisesti niin että ylhäältä tuleva valo näkyy seinällä hieman epätasaisena varjostuksena. Tasaisen asennuksen olisi varmaan saanut lisämaksusta, heh? Kyse ei ole siitä, etteikö rakennus toimisi aiotulla tavalla, vaan siitä että vaikutelma on halpa sanan negatiivisessa merkityksessä, ja museoiden tapauksessa rakennusten pitäisi varmaankin olla itsessään näyttäviä. Pasilan Triplahan on lopulta kaupalliseen käyttöön tarkoitettu liikerakennus jolla on liikerakennuksen elinkaari.

Tosin täytyy sanoa että en olisi erityisen huolissani JKMM:n tekemisestä tässä suhteessa. Amos Rexin tapauksessa suurempi ongelma oli varmaan alkuaikoina kävijäryntäyksestä aiheutunut kova kulutus kuin huonosti valitut materiaalit?

jfo kirjoitti: ↑02.10.25 17:12 Itse asiassa suomalaisessa kontekstissa väittäisin, että Alvar Aalto on itse asiassa huolellisesti viimeisteltyjen rakennusten mestari. Kuvissa ja kaukaa katsottuna rakennukset voivat olla vähän möhkälemäisiä, mutta läheltä katsottuna kaikki yksityiskohdat ovat viimeisen päälle: ovenkahvat, listat, ikkunankarmit, lamput...

Aalto suunnitteli huonekaluja ja valaisimia, ja rakennuksia tunnetusti kokonaistaideteoksen idealla, eli ovenkahvoja myöten. Ajat olivat myös toiset. Aalto kuoli 1976 ja viimeiset postuumisti rakennetut rakennukset valmistuivat kymmenisen vuotta myöhemmin, esim. Seinäjoen kaupunginteatteri 1987. Rakennusalalla on tietysti aina ollut monenlaista yrittäjää, mutta tuolloin vielä oli kumminkin jonkunlainen yhtenäiskulttuuri ja suomalainen ammattikoulutus olemassa. Ankeasti sanottuna Suomessa ei nykyään tehdä mitään kunnolla, peruskoulusta alkaen ja hallitustyöskentelyyn päättyen.

hmikko kirjoitti: ↑03.10.25 10:14 Ankeasti sanottuna Suomessa ei nykyään tehdä mitään kunnolla, peruskoulusta alkaen ja hallitustyöskentelyyn päättyen.

Niinpä. Ja siitäkin huolimatta suomalaiset arvelevat olevansa maailman onnellisin kansa, joka asuu maailman parhaassa maassa. Olen itsekin vankasti tätä mieltä. Todellinen suomalainen paradoksi.

Aallosta mieleen. Olen kerran elämässäni ollut mukana rakennuttamassa perheellemme omakotitaloa. Ihan päähänpistona päätimme valita talon sisäoviin Aallon suunnittelemat kauniit ovenkahvat. Ne olivat varmaan silloinkin hintavia, mutta projektin loppulaskussa muutamalla ökykahvalla ei ollut mitään merkitystä. Upeista kahvoista oli päivittäisessä elämänmenossa niin paljon iloa, että investointi totisesti kannatti. Ehkä ne jatkavat vieläkin hyvän mielen levittämistä talon nykyisten asukkaiden arjessa.

Helsiingin taidemuseon (HAM) uusiksi tiloiksi esitetään Olympiaterminaalia ja Satamataloa Olympiarannassa. Nykyisin museo sijaitsee Tennispalatsissa. Sijaintipaikkaa selvitellyt työryhmä kertoo, että loppusuoralla uutta paikkaa etsittäessä olivat Eteläsataman lisäksi Töölönlahden entisen sokeritehtaan tilat sekä ehdotettu maanalainen uudisrakennus Musiikkitalon ja Oodin välissä.

Sisäänkäynti uuteen museoon tulisi Olympiaterninaalin ja Satamatalon välissä olevaan tilaan. Kuten muistetaan, Makasiiniranta-kilpailun aikoina siihen hahmoteltiin rantaan jäävän laivasataman uutta pientä terminaalia. Kaupungin julkaisemassa ensimmäisessä havainnekuvassa näkyy museon sisäänkäynti meren puolelta. Kun tarkkaan katsoo, kuvasta erottaa myös kansainvälisen laivaliikenteen tarvitseman turvatoimialueen aidan. Poliittinen vääntö rannan käytöstä ja aidatusta turvatoimialueesta on kuitenkin vielä kesken.

https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011545517.html

Etelärannan suunnittelussa ei ole aikailtu. Makasiinirannan ja Olympiarannan sekä Ad-museon asemakaavaehdotukset tuodaan lautakunnan käsiteltäviksi jo ensi tiistain kokoukseen.

Vuosi sitten lautakunta evästi suunnittelijoita näin: ”Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että laadukkaan rantarakentamisen edellytyksenä on, että Eteläsataman alueen ranta on avointa tilaa. Siksi lautakunta edellyttää suunnittelun seuraavassa vaiheessa, että yhteistyössä Sataman kanssa arvioidaan alueella sijaitsevien risteilypaikkojen tarkoituksenmukaisuus tavoitteena lopputulos, jossa tällä kaava-alueella ei sijaitse risteilijäpaikkoja eikä satama-aluetta siten tarvitse aidata. Toissijaisena vaihtoehtona edellytetään järjestelyjä, joissa aidattu alue sijaitsisi Satamatalon ja Olympiaterminaalin edustalla ja alue olisi aidattu vain silloin, kun paikalla on risteilijä.”

Kaavaehdotuksessa rantaan on sijoitettu kaksi laivapaikkaa risteilyaluksille. Niiden vaatima turvatoimialue on kuitenkin selvästi lyhyempi kuin alustavassa ehdotuksessa aikaisemmin. Sen ansiosta koko ranta Saaret-rakennusten edessä on nyt saatu vapaaksi jalankulkuun ja oleiluun. Laivapaikat asettuvat Satamatalon ja Olympiaterminaalin eteen. Lisäksi, jos oikein ymmärsin, turvatoimialueen aitaan suunnitellaan portteja, jotta tämäkin alue rannasta voidaan ottaa käyttöön kun paikalla ei ole risteilijöitä.

Täytyy tunnustaa, että olin ensin pettynyt, kun koko rantaa ei saadakaan avoimeksi tilaksi. Sitten paneuduin risteilymatkailun kilpailutilanteeseen Itämerellä. Helsinki kilpailee näillä markkinoilla lähinnä Kööpenhaminan ja Tukholman kanssa. Tällä haavaa Kööpenhamina on voitolla, sillä se on saanut hoitaakseen eniten risteilymatkailun ns. vaihtosataman tehtäviä kaikkine etuineen.

Suunnitelman mukaan Helsingissä olisi kolme paikkaa risteilyaluksille Hernesaaressa ja kaksi paikkaa Eteläsatamassa. Eteläsataman paikoilla laivojen pituus olisi enintään 220 metriä, Hernesaaren paikoille mahtuisi myös pidempiä aluksia. Nykyiset TallinkSilja Serenade ja Symphony ovat vähän yli 200-metrisiä, joten jopa niiden kokoisia risteilyaluksia Eteläsatamassa näkyisi edelleenkin. Risteilyaluksissa ei kuitenkaan kuljeteta autoja, mikä tietysti muuttaa tunnelman rannassa täysin. Eteläsataman laivapaikat sijaitsevat lähempänä keskustaa ja ovat mielestäni muutenkin houkuttelevampia kuin vastaavat aluspaikat Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Hernesaaren paikat ovat matkailijoiden kannalta kehnompia, varsinkin nykyisin. Risteilyalusten pysyminen Eteläsatamassa olisi Helsingille huomattava kilpailuetu.

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-20 ... 9e19c91b8f