Taloforum.fi

[Iggy.P]

Tunnetko muuten kolmikerroksisen rakennuksen, joka sijaitsi kuta kuinkin nykyisen K-kaupan kohdalla? Omat tetoni ovat sangen vähäiset, enkä ole siitä löytänyt kuin ilmakuvia. http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1265.jpg

Talosta oli tarinaa Kalevan taannoisessa "Kymmenen kadonnutta taloa"-juttusarjassa, joka taisi lopulta käsittää 20 kadonnutta taloa. Mulla on se juttu jossakin kun vain tietäisi että missä. En muista enää mitä toimintaa siinä talossa oli ollut. Kunnollista kuvaa en ole itsekään nähnyt siitä missään. Laittamasi linkin takaa avautuva näkymä on yksi parhaista näkemistäni missä talo ylipäätään näkyy.

Sitten kadun toiselle puolelle. Ehdotin aiemmin tämän alla olevan kuvan esittämälle paikalle korttelin suorennusta (joka johtaisi Uusikadun kapenemiseen). Mitä sinä toivoisit tälle paikalle tehtävän?


Alla pari kuvaa kirkon vierestä. Näitä näkymiä voisi mielestäni muuttaa/täydentää paremmin vanhojen rakennusten kanssa yhteensopiviksi. Suomen pankin rakennuksen paikalle suunniteltiin aikanaan kansankirjastoa, jota ei arkkitehtuurikilpailusta huolimatta koskaan toteutettu. (Lieneekö syynä ollut Ensimmäisen maailmansodan köyhdyttämä aikakausi?) Jos pankin harmaa möhkäle väistyisi tuosta, niin ehkä paikalle voisi rakentaa vanhoja suunnitelmia mukailevan modernin rakennuksen? Paikalle on vaikea keksiä huonommin viereisten rakennusten kanssa yhteensopivaa taloa kuin tämä nykyinen on.




Tässä seuraavassa on vähän tyhjää tonttia ja kuvan ulkopuolella melko ruma 60-lukulainen rakennus, joka joutaisi ehkä pois.
Myös tätä korttelia saattaisi kannattaa suunnitella uudelleen kokonaisuutena.



Näitäkin ehdotuksia saa kommentoida tai vaikka haukkua..

[DFox]

TORNIHOTELLI (HILTON) tulossa Ouluun....EI kelpaa

http://www.kaleva.fi/uutiset/tekninen-l ... nin/849176

http://www.oululehti.fi/etusivu/torniho ... 22069.html

http://yle.fi/alueet/teksti/oulu/2010/0 ... 98604.html

"Skanskan aluejohtajan Sakari Jämsän mukaan tornihotellin huone- ja kerroslukua ei tässä vaiheessa ole vielä päätetty. Mahdollisesti huoneita voisi olla 150--200 ja kerroksia 22. Hotelliin tulisivat myös ravintola sekä tarvittavat kokous- ja edustustilat. Yhtiön tavoitteena on Jämsän mukaan tuoda Ouluun uusi kansainvälinen hotellikonsepti, joka täydentää olemassa olevaa tarjontaa Oulun keskustassa."

EI kelpaa

Skanskan tonttivaraushakemusta käsitellään Oulun teknisessä lautakunnassa tiistaina. Kaupungingeodeetti Kaija Puhakan päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallitukselle esitettäisiin, että tässä vaiheessa ei tehdä suunnitteluvarausta Skanskalle.

Ei ymmärrä Kaijaa ollenkaan.

[grendy]

^Ööö.. Siis jos nyt ymmärsin ton jutun niin eihän tossa oo mitään järkee!

[heikki.]

Ei ymmärrystä täältäkään. Olen pitkään miettinyt, että milloin tuo kokonaisuus saataisiin vihdoin valmiiksi ja 22 kerroksinen rakennus sopisi paikkaan mainiosti, jopa suorastaan vaatii sitä, kuten alkuperäisessä suunnitelmassa oli.

Toivottavasti menee eteenpäin, vaikka Kaija Puhakalla jotakin henkilökohtaista tuntuu asiaa vastaan olevan. Nykyiselläänkään torilta ei kirjaston ja teatterin takaa näe juurikaan, joten ei pitäisi näkymien peittämis -syistä olla rakentaminen kiinni.

[heikki.]

Tässä vielä tämmöinen uutinen huvipuistosta, joka ainakin itseltä oli mennyt silmien ohi.

http://www.oululehti.fi/etusivu/nallika ... 24202.html

Saapa nähdä mistä kohtaa meinaavat 3 hehtaaria huvipuistolle laittaa. Lisäksi liikkuminen Keskustan hotellimajoituksien ja Nallikarin välillä tulisi järjestää jotenkin fiksusti ja joustavasti. Ehkäpä köysirata-idea uudestaan henkiin ja gondolit liikkumaan sitä pitkin niinkuin hiihtokeskuksissa.

[Kantti]

Ristiriitaisen tapaista takinkääntöä Kaija Puhakalla. Oulu-lehdessä 09.04. "Kaupungingeodeetti Kaija Puhakka tuumaa, että esitys sinällään sopii kaupungin kaavailuihin".
Kalevassa tänään "Kaupungingeodeetti Kaija Puhakan päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallitukselle esitettäisiin, että tässä vaiheessa ei tehdä suunnitteluvarausta Skanskalle"?

Ylen Oulun konttorissa olevan tekstin ja yleisönosastokirjoittelun perusteella, korkealle tornille olisi kannatusta niin arkkitehtien kuin kansalaisten puolella.

Yle Oulu

"Nyt on kaupungin aika toimia!"

Arkkitehti (SAFA) ja Oulun kaupunkikuvatyöryhmän jäsen Jukka Laaksonen kehottaa kaupunkia nyt tarttumaan härkää sarvista.
- Kyllä nyt olisi korkea aika toimia. Keskusta-alueelle ominaista on tiivis rakentaminen eli kyllä rantaan yksi tornitalokin sopii, totesi Laaksonen YLE Oulun haastattelussa. Laaksonen painotti, että kyseessä on täysin kaavan mukainen hanke, vaikka asemakaava onkin kolmekymmentä vuotta vanha.

Arkkitehti Laaksonen toivoisi muutenkin rohkeita avauksia koko keskustan kehittämiselle.

Mitään perusteluja Puhakka ei esitä, joista voisi ymmärtää miksi suunnitteluvarausta ei tehtäisi?

[Jari]

Tekn. lautakunnan esityslista tälle päivälle, pöytäkirja tullee samaan osoitteeseen. Kannattaa katsoa myös liite, jossa on sangen mielenkiintoinen havainnekuva.

Itse saan tuosta sellaisen kuvan, että kaupunki ei halua ottaa ensimmäistä halukasta, vaan katsoa, onko muita tarjokkaita. Tämä on mielestäni aivan oikein, vaikka Hilton uutena toimijana kaupungissa kuulostaakin ensialkuun mahtavalta.

Pelkään kuitenkin tässä käyvän niin, että tonttivaraus menee Arinalle, joka lopulta saa asemakaavamuutoksen kahdeksan kerroksiselle "tornille". Jotenkin muistelen Mansen aprillipäivän uutisten olleen tämänsuuntaisia

@ Moderaattorit: Eikö tämän keskustelun voisi siirtää projektiketjuun, konkreettinen ehdotus kumminkin? Voisi tehdä yläkertaankin Oulu-ketjun.

[Jari]

Sitten kadun toiselle puolelle. Ehdotin aiemmin tämän alla olevan kuvan esittämälle paikalle korttelin suorennusta (joka johtaisi Uusikadun kapenemiseen). Mitä sinä toivoisit tälle paikalle tehtävän?

Oulu on täynnä vastaavankaltaisia sisäänvedettyjä 60-70-lukulaisia. Tämä paikka on yksi potentiaalisimmista suorennuspaikoista, koska kaikkia sotia ennen rakennettuja taloja ei ole purettu pois. Tunneliakin olet joskus tuohon väläytellyt, mutta minä tykkään, että auto-ongelma pitää ratkaista muilla keinoin.

Suomen pankin rakennuksen paikalle suunniteltiin aikanaan kansankirjastoa, jota ei arkkitehtuurikilpailusta huolimatta koskaan toteutettu. (Lieneekö syynä ollut Ensimmäisen maailmansodan köyhdyttämä aikakausi?) Jos pankin harmaa möhkäle väistyisi tuosta, niin ehkä paikalle voisi rakentaa vanhoja suunnitelmia mukailevan modernin rakennuksen? Paikalle on vaikea keksiä huonommin viereisten rakennusten kanssa yhteensopivaa taloa kuin tämä nykyinen on.

Eikö tuo kilpailu käyty jo vuosikymmen pari ennen I maailmansotaa eli aivan 1900-luvun alussa ja kohteena olisi ollut museo? Vai olisiko niitä käyty useampiakin? Ainakin Wivi Lönn osallistui, mutta ei muistaakseni voittanut ehdotuksellaan. Theodor Decker (suunnitellut mm. Suomen pankin vanhan talon Torikadulla) kaavaili Franzenin taloa hyödyntäen uutta raatihuonetta vuonna 1877. Valitettavasti tarvittavan tontin omistanut F. Siemssen ei suostunut maitaan myymään, joten hieno koko korttelin mittainen pytinki jäi rakentamatta. Raatihuoneen kopio sopisi minusta paremmin klassistiseen rivistöön kuin arkkitehtikilpailun jugend ja kansallisromantiikka(?), mutta toisaalta Franzenin taloon jouduttaisiin tekemään merkittäviä muutoksia.

Myös seuraavan korttelin itään otit esille. Isokadun puolella sijaitseva Uki Heikkisen luomus on minusta potentiaalinen ehdokas kaupungin kauheimmaksi rakennukseksi, joten itse aloittaisin sen purkamisella. Paikalla oli aiemmin Osuuskaupan ravintola, mutta sen uudelleenrakentamisessa en kannata.http://ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/1/589.jpg Toinen mahdollisuus olisi purkaa pelkkä kiinalaisen ravintolan siipi ja piilottaa rotisko Kajaaninkadulle sopivalla uudisrakennuksella.

[Iggy.P]

Oulu on täynnä vastaavankaltaisia sisäänvedettyjä 60-70-lukulaisia. Tämä paikka on yksi potentiaalisimmista suorennuspaikoista, koska kaikkia sotia ennen rakennettuja taloja ei ole purettu pois. Tunneliakin olet joskus tuohon väläytellyt, mutta minä tykkään, että auto-ongelma pitää ratkaista muilla keinoin.

Jos sinulla on ajatuksia keskustan autoliikenteen järjestämisestä, niin kirjoita niitä ihmeessä julki. Luulisin että muitakin kuin minua kiinnostaisi kuulla niistä. Oulun keskusta on niin ongelmallinen liikenteen kannalta ettei aivan helppoja ratkaisuita vain taida olla olemassakaan, joten kaikki ajatukset ovat hyvin kiinnostavia.

Ehdotin tosiaan Uusikadun tunnelointia, vaikka varmasti asia olisi hoidettavissa muillakin tavoilla. Pidän itse kansien alla kulkevia katuja kiinnostavana mahdollisuutena järjestää keskustan liikennettä uudella tavalla.

Eikö tuo kilpailu käyty jo vuosikymmen pari ennen I maailmansotaa eli aivan 1900-luvun alussa ja kohteena olisi ollut museo? Vai olisiko niitä käyty useampiakin? Ainakin Wivi Lönn osallistui, mutta ei muistaakseni voittanut ehdotuksellaan. Theodor Decker (suunnitellut mm. Suomen pankin vanhan talon Torikadulla) kaavaili Franzenin taloa hyödyntäen uutta raatihuonetta vuonna 1877. Valitettavasti tarvittavan tontin omistanut F. Siemssen ei suostunut maitaan myymään, joten hieno koko korttelin mittainen pytinki jäi rakentamatta. Raatihuoneen kopio sopisi minusta paremmin klassistiseen rivistöön kuin arkkitehtikilpailun jugend ja kansallisromantiikka(?), mutta toisaalta Franzenin taloon jouduttaisiin tekemään merkittäviä muutoksia.

Pilvilinnoja ja Vesiposteja - teoksen mukaan kilpailuehdotukset ovat Kansankirjastotaloa varten. Muuta tietoa minulla ei siitä ole. Mistä omat tietosi ovat peräisin? En ollut kuullut Siemssenin tapauksesta.

Jos aivan tarkkoja ollaan, niin vanhojen rakennusten rivistö ei ole pelkästään klassistinen, vaan rakennuksissa on myös uusrenessanssille tyypillisiä piirteitä. Kilpailuehdotusten joukosta löytyy kertaustyylivaikutteisia ehdotuksia, joten yhtenäinen ilme olisi löydettävissä tuohon myös sitä kautta. Raatihuoneeksi tarkoitettu Theodor Deckerin ehdotus on erittäin hieno, mutta se taitaisi ulottua kolmiotalon tontille asti?

Myös seuraavan korttelin itään otit esille. Isokadun puolella sijaitseva Uki Heikkisen luomus on minusta potentiaalinen ehdokas kaupungin kauheimmaksi rakennukseksi, joten itse aloittaisin sen purkamisella. Paikalla oli aiemmin Osuuskaupan ravintola, mutta sen uudelleenrakentamisessa en kannata.http://ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/1/589.jpg Toinen mahdollisuus olisi purkaa pelkkä kiinalaisen ravintolan siipi ja piilottaa rotisko Kajaaninkadulle sopivalla uudisrakennuksella.

Uki Heikkisen luomuksesta ollaan samaa mieltä. Se on ollut aikanaan moderni rakennus, mutta kun tuon jälkeen on rakennettu samanlaisia laatikoita ympäri kaupunkia jo 50 vuotta, niin sen ulkonäkö on kokenut todella pahan arvonalennuksen.

Osuuskaupan rakennus ei liene ollut aivan tuollainen alkunperin, mutta ei sitä minunkaan mielestäni ehkä kannata siihen palauttaa. Ympäristöön sopiva uudisrakennus eheyttäisi tuota kohtaa varmasti ihan riittävästi.

[Jari]

Jos sinulla on ajatuksia keskustan autoliikenteen järjestämisestä, niin kirjoita niitä ihmeessä julki. Luulisin että muitakin kuin minua kiinnostaisi kuulla niistä. Oulun keskusta on niin ongelmallinen liikenteen kannalta ettei aivan helppoja ratkaisuita vain taida olla olemassakaan, joten kaikki ajatukset ovat hyvin kiinnostavia.

Ehdotin tosiaan Uusikadun tunnelointia, vaikka varmasti asia olisi hoidettavissa muillakin tavoilla. Pidän itse kansien alla kulkevia katuja kiinnostavana mahdollisuutena järjestää keskustan liikennettä uudella tavalla.

Minusta Oulun liikenteelliset ongelmat on aivan muualla kuin keskustassa. Tunnelointi kävisi kyllä väliaikaisratkaisuna, mutta on siihen aivan liian kallis, kun pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää autoilua huomattavasti. Pitäisikin joku kerta kirjoittaa liikennevisioista kunnolla.

Pilvilinnoja ja Vesiposteja - teoksen mukaan kilpailuehdotukset ovat Kansankirjastotaloa varten. Muuta tietoa minulla ei siitä ole. Mistä omat tietosi ovat peräisin? En ollut kuullut Siemssenin tapauksesta.

Jos aivan tarkkoja ollaan, niin vanhojen rakennusten rivistö ei ole pelkästään klassistinen, vaan rakennuksissa on myös uusrenessanssille tyypillisiä piirteitä. Kilpailuehdotusten joukosta löytyy kertaustyylivaikutteisia ehdotuksia, joten yhtenäinen ilme olisi löydettävissä tuohon myös sitä kautta. Raatihuoneeksi tarkoitettu Theodor Deckerin ehdotus on erittäin hieno, mutta se taitaisi ulottua kolmiotalon tontille asti?

Tarkistelin tänään noita tietoja mm. mainitsemastasi kirjasta. Kilpailuja oli yksi ja se järjestettiin 1902. Kohteena oli juurikin kansalliskirjasto, johon tosin sisältyi myös museotiloja. Syytä sille, miksi projektia ei toteutettu en tiedä vieläkään, mutta epäilen, että syynä oli rahapula: voittaneesta ehdotuksesta laadittiin myös riisuttu versio ja hanke kuopattiin lopullisesti, kun Piparkakkutalo Ainolan puistosta lahjoitettiin kaupungille.

Voi hyvinkin olla, että raatihuone olisi saattanut ulottua Kolmiotalon tontille, mutta tuosta en löytänyt vahvistettua tietoa. Aika kummallista olisi ollut, jos Torikatu olisi katkaistu tai siihen oltaisiin tehty mutka. Raatihuoneestahan olisi tullut noin kolmen Franzenin talon mittainen. Kyllä se olisi tuohon saattanut mahtua. (Patsaan voinee olettaa olevan keskellä korttelia.)

Raatihuoneen historiasta löytyy tietoa K. Hautalan moniosaisesta Oulun kaupungin historia -teoksesta. Kaupunki veti asian oikeuteenkin naapurioikeuteen vedoten, mutta hävisi. Vuonna 1883 Siemssen olisi myynyt tontin 110 000 markalla, mutta se oli kaupunginvaltuustolle liikaa.

Osuuskaupan rakennus ei liene ollut aivan tuollainen alkunperin, mutta ei sitä minunkaan mielestäni ehkä kannata siihen palauttaa. Ympäristöön sopiva uudisrakennus eheyttäisi tuota kohtaa varmasti ihan riittävästi.

Osuuskaupan talo tosiaan näyttää huonosti kootulta palapeliltä.

[Iggy.P]

Minusta Oulun liikenteelliset ongelmat on aivan muualla kuin keskustassa. Tunnelointi kävisi kyllä väliaikaisratkaisuna, mutta on siihen aivan liian kallis, kun pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää autoilua huomattavasti. Pitäisikin joku kerta kirjoittaa liikennevisioista kunnolla.

Visiostasi olisi mukava lukea, mutta kirjoittele siitä sitten kun siltä tuntuu. Kysyisinkin nyt tuosta lainauksen ensimmäisestä lauseesta, eli liikenteellisten ongelmien sijainnista. Mitä tarkoitat kun kirjoitat että "Oulun liikenteelliset ongelmat on aivan muualla kuin keskustassa?" Minne ongelmalliset kohdat mielestäsi sijoittuvat?

[Jari]

Minusta Oulun liikenteelliset ongelmat on aivan muualla kuin keskustassa. Tunnelointi kävisi kyllä väliaikaisratkaisuna, mutta on siihen aivan liian kallis, kun pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää autoilua huomattavasti. Pitäisikin joku kerta kirjoittaa liikennevisioista kunnolla.

Visiostasi olisi mukava lukea, mutta kirjoittele siitä sitten kun siltä tuntuu. Kysyisinkin nyt tuosta lainauksen ensimmäisestä lauseesta, eli liikenteellisten ongelmien sijainnista. Mitä tarkoitat kun kirjoitat että "Oulun liikenteelliset ongelmat on aivan muualla kuin keskustassa?" Minne ongelmalliset kohdat mielestäsi sijoittuvat?

Olinpa huonosti ilmaissut asiani. Tokihan ongelmat ovat pahimpia siellä, missä liikennettä on eniten eli keskustassa. Se mitä halusin sanoa on, että keskustan ruuhkautuminen on seurausta reuna-alueiden liikenteen nojautumisesta liikaa yksityisautoiluun. Minusta ruuhkat saadaan parhaiten ratkaistua vähentämällä keskustan ulkopuolisten alueiden autoriippuvuutta, mistä enemmän paremmalla ajalla.

[Jari]

Jos pankkirakennuksen tilalle todella aiottaisiin rakentaa jotakin, niin haaste olisi joka tapauksessa erittäin suuri, koska tonttia ympäröi joka puolelta historialliset rakennukset. Raatihuone-ehdotus on näyttävintä mitä tuohon on suunniteltu, mutta sen heikkous nykypäivän näkökulmasta on juuri mainitsemasi Franzenin talon yhdistäminen kokonaisuuteen. Toki sekin olisi mahdollista, mutta vaatisi päättäjiltä paljon rohkeutta, koska talolla on ikää kohta 200 vuotta.

Olisiko aivan mahdoton ajatus, purkaa Franzenin talosta vain Torikadunpuoleinen pääty, ja jättää fasadi ja rakennuksen sisusta koskemattomiksi? Torikadun puolelle rakennettaisiin uusi talo, jonka julkisivu olisi jäljitelmä Deckerin suunnitelmista pienin muutoksin, vaikkapa näin.

[Jari]

Meni minusta jo ohi aiheen Kevytliikenne-kejussa, joten siirsin tänne.

Selkeästi merkityt ja riittävän kattavat pyöräkaistat johtavat liikennesääntöjen yksinkertaistumiseen ja tuovat yhtä selkeästi rajatut säännöt pyöräilijöille kuin tällä hetkellä on autoilijoilla ja jalankulkijoilla. Muusta liikenteestä erottuvat kaistat mahdollistavat lisäksi pyörillä liikkuvien ihmisten määrän kasvattamisen mielekkäällä tavalla.

Liikennesääntöjen yksinkertaistuminen ei nähdäkseni ole aivan yksiselitteistä. Toisaalta on hyvä, että kullekin kulkumuodolle on selkeästi osoitettu oma paikka kadulla, toisaalta tieliikennelaki ottaa nykyisellään ajoradalla ajavan pyöräilijän hyvin huomioon.

Osa kuvissani näkyvistä katualueista on rauhallisia ainostaan siksi, etteivät keskustaan suunnitellut, ja osittain myös jo kaavoitukseen merkityt kohteet, ole toistaiseksi toteutuneet.

Mitä nämä suunnitelmat ovat? En hoksannut muita liikenteellisesti merkittäviä projekteja kuin Matkakeskuksen. Sen valmistuminen toisi lisää painetta lähinnä Rautatienkadulle ja ehkä hieman myös Vaaran itä-länsi-suuntaisille kaduille. Tosin ainakin itse pidän Rautatienkatua jo nykyisellään ruuhkaisena ja yhtenä keskustan pahimmista pullonkauloista.

Asemakadun tapauksessa en itsekään ehdottanut siihen varsinaista pyöräkaistaa, vaan kevyenliikenteenväylän levennystä. En tosin laittaisi pahakseni vaikka koko katu muutettaisiin kävelykaduksi.

Anteeksi, luin kuvatkestin huonosti enkä odottanut sinun kirjoittavan noin. Miksi toivot Asemakadulle kevyenliikenteenväylää, mutta esimerkiksi hyvin samanlaiselle Kauppurienkadulle ehdotat pyöräkaistaa? Asemakadulla autojen nopeudet, varsinkin asemanpuoleisessa päässä, ovat kyllä turhan suuret, mutta pyöräilijöiden siirtäminen kävelijöiden sekaan voisi lisätä kaahailua entisestään.

Asemakdulla on nykyisellään kevyenliikenteenväylää Uusikadun ja Kirkkokadun välillä. Väylä on huonossa kunnossa ja kesäisin siinä ei edes mahdu turvallisesti ajamaan, kun kahvilalle on annettu patiolupa keskelle väylää. Mielestäni pyöräily on sujuvampaa ajoradalla, vaikka väylää leventäisiin ja pidentäisiin koko matkalle. Ainakin minä olen pyörineni pärjännyt Asemakadulla aivan hyvin autojen seassa. Tosin liikenne on arvipäivisinki aika hiljaista.

[Iggy.P]

Miksi toivot Asemakadulle kevyenliikenteenväylää, mutta esimerkiksi hyvin samanlaiselle Kauppurienkadulle ehdotat pyöräkaistaa? Asemakadulla autojen nopeudet, varsinkin asemanpuoleisessa päässä, ovat kyllä turhan suuret, mutta pyöräilijöiden siirtäminen kävelijöiden sekaan voisi lisätä kaahailua entisestään.

Asemakadulla on nykyisellään kevyenliikenteenväylää Uusikadun ja Kirkkokadun välillä. Väylä on huonossa kunnossa ja kesäisin siinä ei edes mahdu turvallisesti ajamaan, kun kahvilalle on annettu patiolupa keskelle väylää. Mielestäni pyöräily on sujuvampaa ajoradalla, vaikka väylää leventäisiin ja pidentäisiin koko matkalle. Ainakin minä olen pyörineni pärjännyt Asemakadulla aivan hyvin autojen seassa. Tosin liikenne on arvipäivisinki aika hiljaista.

Kirjoituksiani kannattaa lukea enemmän "ruotsalaisittain", eli siten, että ne ovat usein enemmän ehdotuksia, ja keskustelun aloituksia, kuin että ne olisivat aivan viimeisen päälle mietittyjä, ja sellaisia, joiden jokaisen yksityiskohdan takana seison järkähtämättä. Jos ajatukseni tuntuvat edes suunnilleen oikeansuuntaisilta, niin niitä kannattaa soveltaa luovasti, niin että päälinjat erottuvat. Eli tässä tapauksessa keskeisiä kysymyksiä ovat esim ne, kuinka eri liikkumismuotoja tulisi kehittää, ja kuinka suuri henkilöautoliikenteen määrä keskustassa tulisi olla. Ja mitä vetovoimatekijöitä keskustalla kuuluisi olla, ja kuinka mitkäkin liikkumismuodot siihen vaikuttavat, vai vaikuttavatko ne? Jos tavoitteena on suunnilleen se, mikä keskusta on jo nyt, niin keskustelu on turha.

Olen omasta mielestäni siinä kuitenkin oikeassa, että keskusta vaatisi radikaaleja muutoksia liikennejärjestelyihinsä tullakseen todella toimivaksi - ja ennen kaikkea vetovoimaiseksi ja viihtyisäksi alueeksi. Silloin ei välttämättä enää riitä se, että siellä jotenkin pärjäilee pyöränkin kanssa. En ole itsekään niin avuton pyöräilijä, ettenkö siellä nykyisilläkin järjestelyillä selviäisi, mutta kaupungin vetovoimaisuus on silti jotakin melko surkeaa, kun sitä vertaa parhaiten suunniteltuihin kaupunkeihin. Julkisissa keskustelutilaisuuksissa tulee usein esiin kuinka monet kaupunkilaiset suorastaa häpeävät keskustaa.

Yhdessä kaupungin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Kokoomuksen Lyly Rajala kertoi omia kokemuksiaan tanskalaisesta Århusin kaupungista. Hän sai minutkin vakuuttumaan siitä, että hyvällä suunnittelulla voidaan saada aikaan tännekin sekä laaja kävelykeskusta, toimiva pyöräily-ympäristö, että autojen paikoitus riittävän lähelle kaupungin kaupallista painopistettä.

Toivoisin että kommentoisit keskustan kehittämistä enemmän kokonaisuutena, koska yksittäisiä asioita kaupungista on vaikeaa muuttaa, jos päälinjat eivät ole samansuuntaisia. Minkälaisen sinä toivoisit Oulun keskustasta kehittyvän noin niinkuin pääpiirteittään?