Taloforum.fi

[hmikko]

^Kiitoksia kuvaamisesta! Tuosta tuli kyllä huomattavasti parempi kuin ekoissa julkisivukuvissa.

[veka]

Tietääkö joku tai osaa kuvan perusteella sanoa, mikä on tuon uuden Ruoholahdenkatu 4:n rakenneratkaisu. Talon kämpät ovat parhaillaan myynnissä Huoneistokeskuksessa, ja siellä puhutaan uudisrakennuksesta. Purettiinko edeltävä aika kauhea nauhaikkunarakennus kokonaan, vai jätettiinkö siitä jäljelle perustukset ja kantavat rakenteet? Tuon tyyppinen halpuuttava konttoritalosta asuintaloksi -saneeraus on Helsingissä nykyään myös käytössä, asun itsekin sellaisessa rakennuksessa. Julkisivukin saatetaan säästää, onneksi ei sentään tässä tapauksessa.

En varsinaisesti nouse barrikadeille, jos myös Ruoholahdenkatu 8:ssa sijaitseva valkoinen nauhaikkuna-arkkitehtuurin riemuvoitto poistuu maisemista. Aarne Erviä kavereineen ja seuraajineen ei olisi koskaan pitänyt päästää Helsingin puolelle hävitystöihin.

[syksy]

Kyllä siinä oli kaiken aikaa rakennus pystyssä. Muuten paha sanoa, mitä kaikkea pressujen takana tapahtui.

[hmikko]

Purettiinko edeltävä aika kauhea nauhaikkunarakennus kokonaan, vai jätettiinkö siitä jäljelle perustukset ja kantavat rakenteet?

Runko säilytettiin, sen itse asiassa näkeekin katutason kerroksesta kuvissa, jos tiiraa tarkasti. Samoin rungon pylväitä näkyy välittäjän sisäkuvissa. Kiinteistönvälittäjän sivulla on talosta julkisivukuva, jossa näkyy katutason lasiseinäiset liiketilat. Ne ikään kuin kavaltavat, että seinä ei ole kantava, eikä talo ole nykyisellään ihan sitä miltä äkkiseltään näyttää.

Itselläni on vähän kaksijakoiset tuntemukset tämmöisestä. Alkuperäinen julkisivu oli vuodelta 1963, eikä se juuri sopinut naapureihin ja nauhaikkunat olivat monotonisia. Tämä uusi taas on melko kunnianhimoton viritys, jossa ei ole mitenkään käytetty hyväksi kantavan rungon mahdollisuuksia. Siis tuohonhan olisi varmaan tekniikan puolesta voinut ripustaa suunnilleen millaisen julkisivun tahansa. Rakennuttaja tietysti haluaa pelata varman päälle, ja sain käsityksen, että arkkitehtiakin vaihdettiin. Varhaisissa uutisissa tästä mainittiin Tuomo Siitosen firma, mutta työn näemmä teki Ari Mäki-Mantunen (www.arkmm.fi). Tietty sinänsä mitään tämmöistä uusvanhan kaltaistakaan tehdään Helsingissä niin vähän, että tätä vois pitää piristävänä poikkeuksena, tosin melko alkeellisena.

[shameinyou]

Mun mielestä toi on aika fiini. Tietty ois voinut olla paljon enemmänkin, mutta vuodelle 2016 hyvä suoritus. Ikkunat ja väritys on kivat yksityiskohdat. Toimisi huonommin jos ois pidempi julkisivu, mutta noin pienellä tontilla näyttää ihan hyvältä.

Mitä tulee uusvanhaan niin kannattaa seurata mitä käy Skattan Sailors Homelle. Ihan lupaavan näkönen. Mennään vähän pidemmälle kuin Ruoholahdenkadulla. Tässä muuten purettiin vanha kokonaan pois tieltä.

[veka]

Mitä tulee uusvanhaan niin kannattaa seurata mitä käy Skattan Sailors Homelle. Ihan lupaavan näkönen. Mennään vähän pidemmälle kuin Ruoholahdenkadulla. Tässä muuten purettiin vanha kokonaan pois tieltä.

Sailors Home eli Katajanokan Linnankatu 3 näyttää jo olevan aika pitkällä. Kaivelin vähän paikan menneisyyttä, joka osoittautui oikeesti kiinnostavaksi.

Tontilla oli 1906-1944 Selim A. Lindqvistin piirtämä alkuperäinen Sailors Home, yksi Helsingin kaikkien aikojen kauneimmista rakennuksista millä tahansa mittarilla. Lindqvist on muutenkin Helsingin tärkeimpiä arkkitehtejä heti Engelin jälkeen.

https://www.google.fi/search?q=selim+a+ ... 96&bih=974

Talo sai pahat osumat helmikuun suurpommituksissa 1944. Kaikkialla kerrotaan sen tuhoutuneen. Näin ei kuitenkaan käynyt. SA-kuvan mukaan katto ja sisuskalut muuttuivat murskeeksi, mutta koko julkisivu säilyi. Keski-Euroopan sivistysmaissa pahemminkin hävitettyjä rakennuksia palautettiin ajan oloon entiseen loistoonsa, mutta ei Suomessa.

1960 tontille rakennettiin seuraava Sailors Home. Arkkitehtien nimiä ei kannata mainita. Aikansa tyyliä ja Top Ten -paikka Katajanokan rumimpien rakennusten listalla.

2011 paikka oli taas kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Paikan alkuperäisen rakennuksen kerrottiin taas tuhoutuneen, ja Soininvaaran blogissakin tiedettiin, että "Neuvostoliiton ilmavoimat purkivat paikalla olleen vanhan rakennuksen 1940-luvulla." Samassa kokouksessa oli tapetilla myös Malmin lentokenttä, joten Linnankatu 3 näyttää menneen läpihuutojuttuna. Tässä vaiheessa kukaan ei enää edes keskustellut vaihtoehdosta, että Lindqvistin alkuperäinen rakennus olisi palautettu hienolle paikalleen.

Nyt 1960-rotisko on purettu. Sen tilalle nousee Huttunen-Lipasti-Pakkanen -arkkitehtien suunnittelema rakennus. Suoraan sanottuna en yhtään lämpene sitä kehumaan. Samaa ympäristöönsä sopimatonta nykyarkkitehtuuria kuin mm. Kasarmitorin laidalle parhaillaan nousevat konttoritalot.

Selim A. Lindqvistin Sailors Home 1906-1944. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo


Sailors Home 1944 helmikuussa venäläisten pommien jälkeen. Julkisivu säilyi. Kuva: SA-Kuva


Sailors Home 1960-2014. Kuva: Ilmatorjuntasäätiö, Kolmen yön ihme -näyttely


Linnankatu 3 uudisrakennus. Kuva: Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit

[Urbaani]

On tuo nyt selkeästi kuitenkin parannus tuohon 60-luvun tekeleeseen verrattuna.

[Tuliniemi]

Fantastinen parannus kieltämättä.

[veka]

Juu, minustakin nyt nouseva HLP-arkkitehtien talo olisi varmaan huomattava parannus näkymiin monessa paikassa. Vanha Katajanokka on kuitenkin niitä alueita Helsingissä, missä on tehtävä kaikki mahdollinen uudisrakennusten sovittamiseksi luontevasti vanhempien seuraan. Vaikka sitten korjaamalla aikaisempia virheitä ja rakentamalla vanhan näköistä ja parhaimmillaan jopa palauttamalla paikalleen ainakin komeimmat tuhotuista mestariteoksista aina kun tilaisuus tulee.

Kokonaan säilyneitä paikkoja on Helsingissä hyvin vähän. Keskustassa käydessä kannattaa mennä ratikalla Skatalle seisoskelemaan Linnankadun ja Kruunuvuorenkadun risteykseen, joka on nyt puheena olevan tontin edessä. Jokseenkin joka suunnassa näkyy vain vanhoja kauniita rakennuksia, paitsi tämä kolmesti rakennettu Linnankatu 3. Idässä päin vähän pilkottaa Kruunuvuorenkatu 13-15, entinen ja nyttemmin vapautettu Hitas-talo. Se muistuttaa, miten vielä 80-luvulla osattiin viranomaistoimin tärvellä hienointa Helsinkiä pahemmalla tavalla kuin mitkään itänaapurin pommitukset.

[hylje]

Pöh. Helsingin ongelma on se ettei taloja rakenneta riittävästi, ei se että vanhoja taloja ei kumarrettaisi riittävästi. On aika elitististä ja kapeakatseista huolestua jostain kaupunkikuvan arvokkuudesta kun ihmisillä on vaikeuksia maksaa vuokriaan ja ihmisiä olisi jonoksi asti huonompaankin kaupunkiin.

[veka]

Tjaah, et ilmeisesti ole helsinkiläisiä. Ei se mitään. En vaan ymmärrä, mitä tekemistä mainitsemillasi asioilla on toistensa kanssa. Minustakin uutta pitäisi rakentaa reilusti nykyistä vauhdikkaammin,

[hylje]

Mistä päättelet? Kun rakennetaan uutta, alle jää vanhaa. Ei kaupunkia voi rakentaa ja yhtäaikaa suojella, koska uusi kaupunki rakennetaan vanhan kaupungin päälle. Suojeluinnosta se nykyinenkin talonrakentamisen hitaus kumpuaa, kun ei ole sallittua vastuuttomasti rakentaa taloja pilaamaan kerran valmiiksi rakennettujen alueiden luonnetta.

[järvellä nukkuva]

Mistä päättelet? Kun rakennetaan uutta, alle jää vanhaa. Ei kaupunkia voi rakentaa ja yhtäaikaa suojella, koska uusi kaupunki rakennetaan vanhan kaupungin päälle. Suojeluinnosta se nykyinenkin talonrakentamisen hitaus kumpuaa, kun ei ole sallittua vastuuttomasti rakentaa taloja pilaamaan kerran valmiiksi rakennettujen alueiden luonnetta.

Tuollaisissa argumenteissa on vähän se huono puoli, että niillä voi perustella vähän mitä tahansa talojen purkamista ja uudisrakentamista niiden tilalle. Väitteen "ei kaupunkia voi rakentaa ja yhtäaikaa suojella" voi myös kumota melko helposti toteamalla, että on yleistä että kaupungeissa on olemassa "uusi" ja "vanha" kaupunki samaan aikaan, usein erotettuina toisistaan. Ja vaikka kaikkea vanhaa ei voi ja kannata säilyttää, vanhalla on tietenkin arvonsa. Jos elitismiä on vaatia laatua, niin aika herkässä on elitismileima. Yhtä erikoista on väittää, että ornamentti on rikos, koska köyhien lapsilla ei ole leipää.

[Urbaani]

Ongelmana on kyllä, että vaikka asuntopula onkin akuutti, toimenpiteet sen ratkaisemiseksi ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Siis vaikka asuntotuotantoa onkin jonkin verran lisätty, niin rakentamistahti ei edelleenkään ole riittävä. Helsingin pitäisi nyt vain rohkeasti kaavoittaa tehokkaammin ja tinkiä myös parkkipaikkojen määrästä. -Helsingin asukkaista enemmistö on autottomia, niin miksei parkkipaikkoja voisi rakentaa kysynnän mukaan, ilman tiukkoja normeja. Vanhoja (erityisesti ratojen varsilla sijaitsevia) lähiöitä pitäisi täydennysrakentaa nykyistä enemmän. Tietty esim. Myllypuron suunitelmat ovat hyvä alku, vaikkei se, että 60-70-lukujen lähiöiden sekaan rakennetaan muutama 4-5 kerroksinen pistetalo ole vielä riittävää.

[hylje]

Tuollaisissa argumenteissa on vähän se huono puoli, että niillä voi perustella vähän mitä tahansa talojen purkamista ja uudisrakentamista niiden tilalle.

Niin voi. Toisaalta taloja ei pureta ja uudisrakenneta turhaan. Sille on aina tarve, niin suuri tarve että joku on laskenut sen kannattavaksi toiminnaksi.

Väitteen "ei kaupunkia voi rakentaa ja yhtäaikaa suojella" voi myös kumota melko helposti toteamalla, että on yleistä että kaupungeissa on olemassa "uusi" ja "vanha" kaupunki samaan aikaan, usein erotettuina toisistaan.

Jako on yleensä haitallinen. Suojelu tukahduttaa. Mahdollista on myös se, että on vain kaupunki joka elää ja uudistuu. Sitä ei suojella, vaan sitä rakennetaan.

Ja vaikka kaikkea vanhaa ei voi ja kannata säilyttää, vanhalla on tietenkin arvonsa. Jos elitismiä on vaatia laatua, niin aika herkässä on elitismileima.

Elitismiä on vaatia laatua kaikelta ja kaikille ja kieltää matalampi laatu erityisesti heiltä, joilla ei ole varaa korkeaan laatuun. Helsinki ja helsinkiläiset tarvitsevat tylsää bulkkia, johon on varaa. Siitä on pula, ja siitä puhutaan kun käy ilmi että vuokra on liian kallis. Alle saa ja pitää jäädä eliitin arvoa, kuten arvotaloja, siirtolapuutarhoja, omakotitaloalueita, lähiöitä, puistoja ja muuta turhanpäiväistä. Se maankäyttö joka tuottaa parhaiten voittakoon, oli se sitten edullisia kasarmeja tai luksuslukaaleja.

Elitismiä ei ole vaatia itse hurjaa laatua omiin asioihinsa puuttumatta muiden juttuihin. Minua ei haittaa lainkaan jos joku muu käyttää rahansa ja vaivannäkönsä jonkin todella hienon ja laadukkaan talon rakentamiseen tai restauroimiseen tai suojeluun. Kunhan ei pakota minua mukaan leikkiinsä. Eihän minun tarpeeni halpaan ja tehokkaaseen pitäisi häntäkään haitata.

Yhtä erikoista on väittää, että ornamentti on rikos, koska köyhien lapsilla ei ole leipää.

Köyhän kannattaa ilman muuta käyttää rahansa lapsiensa leipään, ei ornamentteihin. Köyhää ei ainakaan pidä vaatia ostamaan ensin ornamentteja ja sitten vasta leipää lapsilleen.