Taloforum.fi

[Urbaani]

Uutiset / Maaliikennekeskuksen kaavaluonnos päätöksentekoon



Pasila
30. marraskuuta 2015

Maaliikennekeskuksen kaavaluonnos tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn tiistaina 1. joulukuuta. Luonnoksessa Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista noin 4 500 asukkaalle.

Asuinrakennukset muodostaisivat umpikortteleita, joiden sisään jäisi avoimia ja yhtenäisiä pihoja. Talot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Autopaikat sijoittuisivat osittain pihakansien alle ja osittain pysäköintitaloihin.

Alueen palvelut ja liikkeet keskittyisivät alueen keskellä olevan toriaukion ympärille rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Työpaikkarakennukset sijoittuisivat alueen eteläreunaan. Alueen pääkadulle varataan tila raitiotielle.

Kaavaluonnos toimii keväällä 2016 järjestettävän tontinluovutuskilpailun lähtökohtana, ja lopullinen kaavaehdotus laaditaan yhteistyössä alueelle valittavien toteuttajien kanssa. Kaavaehdotus on tarkoitus tuoda lautakunnan käsittelyyn vuoden 2016 lopulla.

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... ksentekoon

[Bob the Builder]

Nyt jälleen täältä samaa narinaa kuin ennenkin, aivan liian tehotonta, matalaa ja mitätöntä. Torneja lisää ja paljon

[Urbaani]

Nyt jälleen täältä samaa narinaa kuin ennenkin, aivan liian tehotonta, matalaa ja mitätöntä. Torneja lisää ja paljon

Joo. Mitään todellista syytä ei olisi olla rakentamatta alueelle niin tiivistä, kuin parkkinormi sallii, alue kun on kantakaupungin rajoilla.
Arkkitehtuuri taitaa olla vasta massoitteluasteella. Toivottavasti, sillä 5-kerroksinen sairaalanvalkoinen haja-ammutuilla ikkunoilla ei kauheasti innosta. Potentiaalia alueella kyllä on. Toivottavasti sitä ei haaskata.

[sekovene]

Aluetehokkuus on 0,85, eli voisi olla paljon parempikin.

Kun Keski-Pasila valmistuu, Pohjois-Pasila täydentyy ja Hämeenlinnanväylä sekä Tuusulanväylä bulevardisoidaan, tästä tulee hyvin keskeinen alue. Siksi toivoisin myös rohkeampaa otetta. Perusperiaatteet ovat sinänsä ihan oikean suuntaisia, joten pienellä muokkauksella tuosta saisi oikein hyvän, mutta saas nähdä. Eniten ihmettelen toria alueen keskellä. Näyttää aivan turhalta.

[Urbaani]

Joo ei kokonaan uusia alueita pitäisi enää alle ykkösen aluetehokkuudella rakentaa. Mallia vain esim. Berliinistä.

[veka]

Niinpä. Onhan tuo havainnekuvan maisema surullista katsottavaa. Alue toisensa jälkeen halutaan peittää tasaisella pienkerrostalojen matolla. Tuoreimpina Malmin lentokentän alue ja nyt sitten tämä.

Tässä olisi niin hyvä paikka vaikkapa kaavoittaa Metsäläntien varteen pitkä rivi hyvin korkeita tornitaloja. Kukaan ei ryhtyisi valittamaan, että juuri minun kotikontuni jää ikävästi tornien varjoon.

[Urbaani]

Pienkerrostalot soveltuvat hyvin täydennysrakentamiseen, jos ei haluta suututtaa vanhoja asukkaita, mutta kun alue rakennetaan täysin puhtaalta pöydältä, niin ei ole mitään syytä arastella. Tornitalotkin sopisivat kyllä, kuten jo mainitiin.

[hylje]

Pienkerrostalot ovat ihan riittävää kerroskorkeutta, jos ne on muuten ladottu tehokkaasti. Jos tehokkuus uupuu, sitä ei korjata torneillakaan. Yhtä lailla tornillekin pitää rakentaa normipysäköinti ja jättää tilaa auki auringonvalonormia varten. Sille on syynsä, että rakennustehokkuus jää Helsingissä järjestään matalaksi.

[Bob the Builder]

...Jos tehokkuus uupuu, sitä ei korjata torneillakaan. Yhtä lailla tornillekin pitää rakentaa normipysäköinti ja jättää tilaa auki auringonvalonormia varten. Sille on syynsä, että rakennustehokkuus jää Helsingissä järjestään matalaksi.

Juuri näin, sen takia tässä tapauksessa parkkitaloja voisikin rakentaa radan viereen. Hyvä meluaita samalla

[hylje]

Parkkikenttä on halpa, parkkitalo on kallis. Ei halpoja lähiökenttiä voi kädenheilautuksella korvata parkkitaloilla, siinä on aina kompromissi jotta vaakakuppi saadaan tasoitettua. Käytännössä siis se, että asuntoja rakennetaan ylipäätänsä vähemmän ja ne ovat kalliimpia. Sama kompromissi on torneissakin. Torni on kallis, matala on halpa. Jos samalla rahalla rakennetaan korkeampaa, asuntojen määrä vähenee ja ne ovat kalliimpia. Torneilla ja parkkitaloilla tehdään hallaa, varsinkin kun lääniä riittää Helsinginkin kunnanrajojen sisällä.

Pienkerrostalot riittävät kerroskorkeudeltaan vaikkapa keskusta-alueen rakentamiseen. Niiden ongelma on huono tehokkuus talojen hajurakojen, pysäköinnin ja muun rakentamattoman tilan takia. Siis ihan sama ongelma, kuin kaikella muullakin rakentamisella. Rakennettu tila ei missään tapauksessa ole ongelma, ei edes omakotitaloalueella: esimerkiksi Japanissa hallitaan mainiosti tiivis omakotitaloalue. Jos Tokiossa joka on maailman suurin kaupunki omakotitalomatto riittää, Helsingissä ei tarvitse olla läheskään niinkään tehokasta.

[veka]

Parkkapaikkanormi näyttää koko ajan pulpahtavan esiin syyksi vastustaa tiivistä rakentamista. Sanoisinpa, että Helsingissä ei ole kovinkaan hääviä osaamista tällä rintamalla. Kannattaisi ehkä ottaa oppia muualta.

Helsingissä parkkipaikat ovat etupäässä katujen varsilla, pihoilla ja avokentillä. Kun maata ei tuhlattavaksi tämmöiseen, kaivetaan maan alle parkkihalli (usein jopa lämmitetty), jossa olevat autopaikat nykyään myydään osakkeina tai vuokrataan asukkaille. Samalla syntyy jonkinmoinen väestösuoja pahan päivän varalle. Ok. Olen itsekin hankkinut autolleni paikan kerrostalomme alla olevasta hallista.

Maissa joissa autoja on oikeasti paljon, ollaan paljon neuvokkaampia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavallinen käytäntö kerrostalossa on kaksi autopaikkaa per asunto. Tuskin mikään normi, mutta näin toimitaan jotta asunnot saisi kaupaksi.

Mammuttimaisten parkkihallien kaivertaminen kallion sisään (jos mahdollista) tulisi varmaan myös rapakon takana hurjan kalliiksi. Suosittuja ratkaisuja ovatkin maanpäälliset hallit, joiden asemointi osataan. Autohalli voi tietty olla vain asuintalon vieressä sijaitseva matalampi kerrostalo (kylmä). Autohalli voi olla myös talon alla mutta maan päällä. Asunnot alkavat esim. kerroksesta 5. Umpikorttelialueella hyväksi on havaittu myös autohallin sijoittaminen talojen sisäpuolelle. Korttelipiha tulee sitten autohallin katolle. Jne. Hyvin kekseliäitä ollaan myös autohallien naamioinnissa.

[sekovene]

ML-keskuksen kaavassa parkkikset ovat halleissa, mitä pidän itse hyvänä ratkaisuna. Noiden eteläreunan toimistotonttien tilalle voisi varmaan pistää pari parkkihallia, jolloin asuinkorttelien korttelitehokkuuksia voisi nostaa 30-40 %. Tässä kaavassa on myös se hyvä puoli, että korttelit ovat aika isoja, joten pari kerrosta lisää ei estä auringonvaloa pääsemästä sisäpihoille. Metsäläntien varteen sopisi muutama korkeampikin rakennus, mutta pistetalotornilinjalle ei mielestäni kannata lähteä, vaan sijoitettakoon tornit korttelien pohjoiskulmiin. Näillä muutoksilla aluetehokkuuden saisi johonkin 1,2-1,4:n pintaan, joten ei tule tapahtumaan.

[arkkinikkari]

Samalla syntyy jonkinmoinen väestösuoja pahan päivän varalle.

Ei synny. Autohallista väestönsuojan tekeminen on ihan uskomattoman kallista, koska vaatimukset rakenteille, ilmastoinnille ja kulkureiteille ovat täysin erilaiset. Asuintalojen väestönsuojat toimivat rauhanaikana lähes poikkeuksetta irtaimistovarastoina.

(muuten olen sitä mieltä, että myös väestönsuojien [ja irtaimistovarastojen] rakentamisvaatimuksesta pitäisi luopua naurettavana tuhlauksena)

[hylje]

Maissa joissa autoja on oikeasti paljon, ollaan paljon neuvokkaampia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavallinen käytäntö kerrostalossa on kaksi autopaikkaa per asunto. Tuskin mikään normi, mutta näin toimitaan jotta asunnot saisi kaupaksi.

Yhdysvalloissa on laajalti käytössä autopaikkanormit, jopa paikoissa jossa muuten kaavoitus on löysää. Onneksi sielläkin on kyllä (pieniä) keskusta-alueita joissa normia ei tarvitse täyttää, mutta esimerkiksi ulkokaupungilla joukkoliikennelinjan varressa on taas suburb-mitoitetut autopaikkanormit.

Minusta autopaikat eivät ole niin erikoisia, etteikö niihin toimisi tavanomainen kiinteistömarkkina. Minusta ei ole kohtuutonta, että auton omistava ihminen maksaa auton säilyttämisestä käypän hinnan. Yksi auto vie noin 30m² varastotilaa, ja tuon kokoisesta yleisvarastosta kaupungissa pääsee maksamaan hunajaa. Hertsikan Cityvarastosta näyttäisi löytyvän 24m² kontti 400€/kk.

[RV]

Itse asiassa USAssa kuten Euroopassa yleensäkin myös on laajalti omakotitaloissa käytössä omat autotallit pihassa ja kerrostaloalueilla parkkitalot tai maanalainen pysäköinti itsestäänselvyytenä. Motariristeysten alla Jenkeissä sitten on niitä jättiparkkikenttiä jonne mikään muu ei jouda mutta ne taas mahtuvat sopivasti ja halvasti. Suomen parkkikentät muistuttavat enemmänkin itäblokkia. Esimerkiksi vaarini ex-asunnon kahden kerrostalon pysäköinti hoidettiin (okei Westend mutta silti) kevyellä viherkannella, pikavisiittejä varten takapihalla on pieni tila muuten rehevässä pihassa (60-luvun alun taloja, 5krs). Nätisti ja melko halvasti pistetty piiloon parkkipaikat. Lienee kysymättäkin selvää etteikö noissa talouksissa olisi vähintään yksi auto per yksikkö