Taloforum.fi

[Rex]

Kuvaan merkityt valkoiset nuolet eli käynnit maanalaisiin tiloihin, niin niistä yhtyy aukkoja Pisaran kulkukäytäviin sikäli kun ne osuvat samalla tasolle. Ei käytävien väliin muureja jätetä vaan ne kyllä puhkaistaan.

Pisarasta on tulossa ilmeisesti uusi suunnitelmaraporttikokonaisuus. Siinä lienee tarkentuneet yksityiskohdat.

Forum jos haluaisi, ja varmaan haluaakin kun rahaa riittää, hissin suoraan kauppakeskuksena alakertaan, eli sinne 'food court' kerrokseen.

Pisara olemassa olevissa suunnitelmissa rakennetaan ehkä turhankin alas, sillä autojen keskustatunnelia ei ole näillä näkymin tulossa pitkään aikaan.

Miksi Pisaraa pitäisi suunnitella taikka rakentaa hyllytetyn autotunnelin määräysperustein?

[Clepe]

Mun käsittääkseni Keskustatunnelin varaus ei ole kovinkaan syvällä, sehän tulisi baanan tilalle. Mutta koska Töölön metron varaus on tämän alla ja Pisara vasta sen alla, niin kyllähän se Pisara väistämättä painuu aika syvälle. Yleiskaavaa tehtäessä ei varmaan tullut mieleen että Pisara ja Töölön metro voisivat olla joko vaihtoehtoisia hankkeita (kuten defakto ovatkin) tai sitten että ne rakennettaisiin rinnakkain samaan tunneliin. Tästä olisi vielä ollut se hyöty että näille kahdelle kätevämmin olisi saatu vaihtoasema (muu kuin Pasila). Yleiskaavassahan Pisaran Oopperan aseman ja Töölön metron Töölöntorin aseman välissä on noin 300 metriä, vaihtoyhteytenä todella surkea.

[Bernheart]

Pisara onkin kaupunkisuunnittelulautakunnassa jo ensi viikolla, eli asia etenee hyvin:
http://www.hel.fi/www/ksv/fi/paatoksent ... Kslk_30_El

Valituskierros (eli Alppipuisto-aktiivit tai taloyhtiöt) kestänee vuoden verran, joten aikataulussa mennään ja uusi eduskunta voi päättää rahoituksesta kaavan ollessa ensi vuonna lainvoimainen. Valtuustoon ja kaupunginhallitukseen asia ehtinee ennen joulua tai tammikuussa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... adan_.html

[hmikko]

Yle: Liikennevirasto suosittelee Pisararadan lykkäämistä ensi vuosikymmenelle

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunareitti. Liikenneviraston mukaan hankkeesta olisi enemmän hyötyä, jos se aloitettaisiin vasta ensi vuosikymmenellä.

Liikennevirasto suosittelee Helsinkiin kaavaillun niin sanotun Pisararadan rakentamisen lykkäämistä.

Radan rakentaminen on aiottu aloittaa alun perin vuonna 2017, mutta Liikenneviraston mukaan rakentaminen olisi syytä aloittaa vasta 2023.

Liikennevirasto arvioi, että hankkeesta on enemmän hyötyä, jos se aloitetaan vasta myöhemmin.

Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunareitti. Pisaran muotoinen rata kiertäisi Pasilasta Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

[grendy]

Eiköhän tälläkin hankkeella ole sellaiset lobbausvoimat takana että vaikka kuinka suositellaan lykkäämistä tai vaikka perumista niin hanke toteutetaan joka tapauksessa, jopa alkuperäistä aikataulua aikaisemmin. Vähän niinkun metronjatke ei tarvinnut kuin päättäjien kierrättämisen ja johan alko tapahtuun

[Bernheart]

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/ ... oid=430805

Hallitus hyväksyi valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen suurten infrahankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä

Ympäristöministeriö, valtionvarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavat

Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksellään valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen liikenteen infrahankkeiden tukemisesta ja alueen asuntotuotannon edistämisestä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne pitää hyväksyttyä sopimusta merkittävänä kasvun ja työllisyyden kannalta. "Nyt on oikea aika edistää investointeja, jotka luovat työpaikkoja, sujuvoittavat liikkumista ja piristävät koko Suomen taloutta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus on hyvä askel tähän suuntaan."

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen pitää sopimusta erittäin merkittävänä. ”Tällä sopimuksella lisätään neljänneksellä kuntien tonttitarjontaa verrattuna nykyiseen aiesopimukseen. Ilman huomattavaa tonttitarjonnan lisäystä asuntopula ei helpotu.” Sopimuksen mukaisesti valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentokentällä 2016, jolloin alue vapautuu Helsingin kaupungin tarpeisiin. ”Helsingissä pula kohtuuhintaisista kodeista on pahin ja tämä on yksi merkittävä rakentamisalue, jonne voi muuttaa asumaan jopa 25 000 uutta asukasta", Pia Viitanen toteaa.

Helsingin seudun suurista infrastruktuurihankkeista sopimus koskee Pisararataa Helsingissä, länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen sekä Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin parantamisen ensimmäistä vaihetta. Lisäksi Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa, että sopimus hyödyttää monia osapuolia. ”Tämä sopimus merkitsee valtiolta erittäin suurta satsausta suuriin liikennehankkeisiin. Satsausten edellytyksenä on asemakaavoituksen merkittävä lisääminen joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. Tämä parantaa asukkaiden arjen sujuvuutta ja koko alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä.”

Valtion puolelta sopimuksen allekirjoittajaosapuolina ovat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Uudenmaan ELY-keskus.

Sopimus koskee Helsingin seudun 14 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Sopimuksen osapuolena on myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Sopimus täydentää voimassa olevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusta, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun.

Kunnat ovat jo käsitelleet ja hyväksyneet osaltaan sopimuksen. Sopimuksessa kunnat sitoutuvat lisäämään asuntokaavoitusta vuosina 2016–2019 noin 25 prosenttia verrattuna voimassa olevaan maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskevan aiesopimuksen tavoitetasoon. Valtio osallistuu sopimuksessa mainittujen suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat.

Sopimuksella toimeenpannaan pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan 24.6.2014 sisältyvä tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Valtion kustannusvastuiden edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa talousarvioissa varat, jotka voidaan käyttää kyseisiin tarkoituksiin.

Lisätiedot:

Hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta, ympäristöministeriö, p. 0295 250 091, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Rakennusneuvos Matti Vatilo, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 243, etunimi.sukunimi@vm.fi

Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Mikael Nyberg, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 837 8794, etunimi.sukunimi@lvm.fi

Erityisavustaja Tanja Sippola-Alho, ympäristöministeriö, p. 0295 250 220, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erityisavustaja Juuso Rönnholm, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 53 2325, etunimi.sukunimi@lvm.fi

[Clepe]

On järjetöntä että tässä taloudellisessa tilanteessa ollaan valmiita laittamaan rahaa ihan mihin tahansa joka on suurta. Suuret hankkeet kiinnostavat koska uskotaan että se kallionporaamisen työllistävään vaikutukseen. Ei tajuta sitä, että useampi pienempi kustannustehokas hanke toisi saman ellei jopa paremman työllistämisvaikutuksen ja toisaalta myös toisi kustannuksia enemmän niitä todellisia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Tästä oli tänään Hesarissa erinomainen mielipidekirjoitus:
http://www.hs.fi/mielipide/a1416457913450

Pääkirjoituksessa (HS 15. 11.) otettiin kantaa Helsingin keskustan alle kaavailtuun kaupunkijunien tunneli- eli Pisararataan. Pääkirjoituksessa väitettiin, että Pisararata raivaisi tilaa kaukojunille ja olisi siten valtakunnallinen hanke.

Näin ei ole. Liikenneviraston suunnitelmassa 1/2014 Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamisesta todetaan, että junaliikenteen tosiasiallinen pullonkaula on Helsingin ratapihan sijaan Pasilassa, eikä Pisararata-hanke lisää Pasilan välityskykyä.

Kehärata ei vaikuta Helsingin asemalle liikennöitävään junamäärään. Kehäradan valmistuttua M-juna jatketaan Vantaankoskelta ja I-juna Tikkurilasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Suurin kielteinen muutos on Keravan ja Leppävaaran kaupunkiratojen häiriötilanteiden heijastuminen toisiinsa. Nykyäänhän ne ovat käytännössä toisistaan kokonaan erillisiä järjestelmiä. Kaupunkirataliikenne on kaukoliikenneraiteista eriytetty järjestelmä, joten Kehäradasta johtuvat häiriöt eivät säteile kaukoraiteille.

Liikenneviraston suunnitelman mukaan Pisararata tulee liikenteellisesti perustelluksi vasta sitten, kun siirrytään kolmen minuutin vuoroväliin. Pisararadan säilyttäminen kaavoissa on tarpeellista. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on kuitenkin kehno, vain 0,5. Tämä tarkoittaa, että 900 miljoonan euron panoksella saadaan vain 450 miljoonan euron hyödyt.

Valtakunnassa ja pääkaupunkiseudulla on kuitenkin liuta kiireellisempiä hankkeita.

Raide-Jokeri pitäisi toteuttaa välittömästi, sillä bussit eivät enää riitä hoitamaan linjan matkustajamääriä. Linjan vuoroväli on ruuhkatunteina kolme minuuttia, mikä johtaa avorahastuksesta huolimattakin bussien peräkkäin ajoon.

Raide-Jokeri tekee mahdolliseksi myös asuintuotannon tuomisen lähemmäksi Helsingin keskustaa.

Tampereen raitiotie on toteutusvalmiudessa jo vuoden päästä, ja se on hyöty-kustannussuhteeltaan selvästi kannattava 1,48. Hyödyt tulevat kaupunkirakenteen tiivistymisestä, liikennöintikustannussäästöistä ja joukkoliikenteen käytön kasvusta. Raitiotie on Tampereen seudun kärkihanke ja kaupunkikehityksen punainen lanka.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta esittää EU:n komission investointiohjelmaan niin sanottua tunnin junaa: nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välille. Lähiaikoina valmistuu myös Turun raitiotien yleissuunnitelma. Raitiotie edistäisi kaupunkikehittämistä ja joukkoliikenteen talouden parantamista Turussa.

Pisararataa ennen on perusteltua toteuttaa myös Espoon kaupunkirata, joka tukisi asuntotuotantoa rantaradan varressa. Vasta tämän jälkeen kysymys vuorovälin tihentämisestä rantaradan suunnassa kolmeen minuuttiin tulee ajankohtaiseksi.

Kerava–Seutula–Pasila-rata toisi maan päälentokentän suoran ja nopean junayhteyden päähän Helsingin keskustasta, pääradalta, Karjalan radalta ja Savon radalta. Se olisi oikeasti koko maan etu.

Ei pidä unohtaa myöskään halvinta investointia: olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä.

Toisin kuin muissa eurooppalaisissa maissa, Suomessa taajamajunaliikennettä ei käytännössä ole. Tunnin tai parin välein joka taajamassa pysähtyvät junat maakuntakeskusten välillä olisivat realismia Suomessakin.

Kari Salo
puheenjohtaja
Suomen Liikenneliitto Suli ry

[zeizei]

Tämän kaltaiset projektit tosin vievät aina hirveästi aikaa ja viivästyksiä tulee yleensä vähintään muutama vuosi. Vaikka pisararata päätettäisiin rakentaa, niin en usko että sen valmistumista nähtäisiin ennen vuotta 2025, ehkä jopa 2030. Nykyisellä väestönkasvulla pk-seudulla asuu vuonna 2025 jo 150 000 ihmistä enemmän. Vuonna 2030 225 000 ihmistä enemmän. Onko rata jo silloin tarpeellinen?

Toki on eri asia jos nämä rahat ovat muilta projekteilta pois, mutta ei tämän poistaminen automaattisesti tarkoita varojen siirtymistä muihin hankkeisiin.

Ps. Jos Jokeribussi on nyt kapasiteettinsa äärirajoilla niin voisi tehdä pientä vertailua suurten kaupunkien matkustajamääriin per bussi..

[RV]

Hienoja uutisia, ja yllättävää että satsasivat vuosia polttavassa tarpeessa olleisiin keskisen Uudenmaan tiehankkeisiinkin. Rata Tuusulaan olisi kylläkin myös passeli, sekä halvat lisäkaistat Ruotsin malliin ruuhkaisille sisääntuloteille.

[sekovene]

sekä halvat lisäkaistat Ruotsin malliin ruuhkaisille sisääntuloteille.

Halvat lisäkaistat olisivat toki tarpeen. Kapasiteettisyistä (autokaistan kapasiteetti on pari tuhatta henkilö tunnissa, sporakaistan yli 10 000) lisäkaistojen kannattaa tietenkin olla pikaraitiotiellä liikennöitäviä. Samalla sisääntuloväylät voisi bulevardisoida Kehä I:lle asti ja rakentaa taloja tien reunaan. Hyvä ajatus!

Ai tää oli Pisararadan otsikko? No ei siin.

[RV]

sekä halvat lisäkaistat Ruotsin malliin ruuhkaisille sisääntuloteille.

Halvat lisäkaistat olisivat toki tarpeen. Kapasiteettisyistä (autokaistan kapasiteetti on pari tuhatta henkilö tunnissa, sporakaistan yli 10 000) lisäkaistojen kannattaa tietenkin olla pikaraitiotiellä liikennöitäviä. Samalla sisääntuloväylät voisi bulevardisoida Kehä I:lle asti ja rakentaa taloja tien reunaan. Hyvä ajatus!

Ai tää oli Pisararadan otsikko? No ei siin.

Kommentoin vain uutista, jossa mainittiin kyseiset väylät, taisinpa myös olla ilahtunut Pisaran etenemisestä. Pikaraitiotie on kuollut idea 1930-luvulta ja ylimääräinen rasite jo 7 eri liikennemuodon kuormittamalle kaupungille. Halvat lisäkaistat Ruotsin malliin = kavennetaan kaistat ja piennar = tarvitsee vain maalia. Ei liene kummoisia kustannuksia. Kuten aina olen sanonut, joukkoliikenne aina erilleen muusta. Vain siten se toimii. Esim. Pisara ei tule häiritsemään maanpäällistä liikennettä millään tavalla, sekä on raskasraidetta, joten suuri peukku.

[sekovene]

Pikaraitiotie on kuollut idea 1930-luvulta ja ylimääräinen rasite jo 7 eri liikennemuodon kuormittamalle kaupungille.

Itse asiassa metro taitaa näistä olla se kuolleempi, niitä kun ei ole Helsingin kokoisiin kaupunkeihin viime vuosina rakennettu läheskään samaa tahtia kuin pikaraitioteitä. Luotan vähän enemmän kansainvälisiin trendeihin, järkeviin perusteluihin ja laskelmiin kuin sinun öyhötykseen. Metro ei sitä paitsi ole ollenkaan edistyksellistä teknologiaa, koska ei ole vaikeaa eristää rataa täydellisesti muuta liikenteestä. Sen sijaan liikennevaloetuudet ja muut pikaraitiotien vaatimukset eivät sentään ihan 30-luvun tekniikalla hoidu.

Mitä nämä seitsemän liikennemuotoa muuten ovat? Jos Töölön metro rakennetaan, onko se sitten kahdeksas, sehän ei kuitenkaan kulkisi nykyisellä metroradalla? Pitääkö jättää rakentamatta, jotta ei tule lisää liikennemuotoja?

Halvat lisäkaistat Ruotsin malliin = kavennetaan kaistat ja piennar = tarvitsee vain maalia. Ei liene kummoisia kustannuksia.

Kannatan ilman muuta. Tässä tulee ikävä kyllä vastaan samat typerät ohjeistukset, joiden vuoksi tehdään mm. 3 metriä leveitä kaistoja tonttikaduille.

Kuten aina olen sanonut, joukkoliikenne aina erilleen muusta. Vain siten se toimii. Esim. Pisara ei tule häiritsemään maanpäällistä liikennettä millään tavalla, sekä on raskasraidetta, joten suuri peukku.

Erillään se voi kulkea katutasossakin. Ihan turhaa ja helvetin kallista hifistelyä rakentaa siltoja ja tunneleita joka risteykseen. Poliittisesti voi toki olla helpompaa rakentaa Mannerheimintien pikaraitiotie ainakin osittain maan alle, koska tunneliveljiltä tulisi sen jälkeen mahtavaa lobbaustukea.

[RV]

Pikaraitiotie on kuollut idea 1930-luvulta ja ylimääräinen rasite jo 7 eri liikennemuodon kuormittamalle kaupungille.

Itse asiassa metro taitaa näistä olla se kuolleempi, niitä kun ei ole Helsingin kokoisiin kaupunkeihin viime vuosina rakennettu läheskään samaa tahtia kuin pikaraitioteitä. Luotan vähän enemmän kansainvälisiin trendeihin, järkeviin perusteluihin ja laskelmiin kuin sinun öyhötykseen. Metro ei sitä paitsi ole ollenkaan edistyksellistä teknologiaa, koska ei ole vaikeaa eristää rataa täydellisesti muuta liikenteestä. Sen sijaan liikennevaloetuudet ja muut pikaraitiotien vaatimukset eivät sentään ihan 30-luvun tekniikalla hoidu.

Mitä nämä seitsemän liikennemuotoa muuten ovat? Jos Töölön metro rakennetaan, onko se sitten kahdeksas, sehän ei kuitenkaan kulkisi nykyisellä metroradalla? Pitääkö jättää rakentamatta, jotta ei tule lisää liikennemuotoja?

Halvat lisäkaistat Ruotsin malliin = kavennetaan kaistat ja piennar = tarvitsee vain maalia. Ei liene kummoisia kustannuksia.

Kannatan ilman muuta. Tässä tulee ikävä kyllä vastaan samat typerät ohjeistukset, joiden vuoksi tehdään mm. 3 metriä leveitä kaistoja tonttikaduille.

Kuten aina olen sanonut, joukkoliikenne aina erilleen muusta. Vain siten se toimii. Esim. Pisara ei tule häiritsemään maanpäällistä liikennettä millään tavalla, sekä on raskasraidetta, joten suuri peukku.

Erillään se voi kulkea katutasossakin. Ihan turhaa ja helvetin kallista hifistelyä rakentaa siltoja ja tunneleita joka risteykseen. Poliittisesti voi toki olla helpompaa rakentaa Mannerheimintien pikaraitiotie ainakin osittain maan alle, koska tunneliveljiltä tulisi sen jälkeen mahtavaa lobbaustukea.

Seitsemän liikennemuotoa: autoilu, bussit, metro, lähijuna, sporat, kävely ja pyöräily

Ja sähän sen sanoit, LIIKENNEVALOetuudet. Ei tehokkaasti liikennettä välittävällä PIKAkulkuneuvolla tulisi olla ainoatakaan tasoristeystä.

[sekovene]

Seitsemän liikennemuotoa: autoilu, bussit, metro, lähijuna, sporat, kävely ja pyöräily

Mites taksit? Entä rullaluistimet ja helikopterit (ei ne lentävät)? Tai älä edes vastaa, en halua kuulla. Enemmän minua kiinnostaisi tietää, päteekö tuo seitsemän liikennemuodon kultainen laki myös sinun höyrypäisten visioiden, kuten Tuusulan metron, kohdalla? Eli onko sekin nyt sitten mahdotonta toteuttaa, kun sehän olisi käytännössä "kahdeksas liikennemuoto" (se, joka rikkoo tämän nykyisen seitsemän liikennemuodon harmonian), koska sitä ei kuitenkaan rakennettaisi samalla standardilla kuin itämetroa.

Ja sähän sen sanoit, LIIKENNEVALOetuudet. Ei tehokkaasti liikennettä välittävällä PIKAkulkuneuvolla tulisi olla ainoatakaan tasoristeystä.

Höpö höpö. Toimivia esimerkkejä on maailmalla vaikka kuinka paljon.

[RV]

Seitsemän liikennemuotoa: autoilu, bussit, metro, lähijuna, sporat, kävely ja pyöräily

Mites taksit? Entä rullaluistimet ja helikopterit (ei ne lentävät)? Tai älä edes vastaa, en halua kuulla. Enemmän minua kiinnostaisi tietää, päteekö tuo seitsemän liikennemuodon kultainen laki myös sinun höyrypäisten visioiden, kuten Tuusulan metron, kohdalla? Eli onko sekin nyt sitten mahdotonta toteuttaa, kun sehän olisi käytännössä "kahdeksas liikennemuoto" (se, joka rikkoo tämän nykyisen seitsemän liikennemuodon harmonian), koska sitä ei kuitenkaan rakennettaisi samalla standardilla kuin itämetroa.

Ja sähän sen sanoit, LIIKENNEVALOetuudet. Ei tehokkaasti liikennettä välittävällä PIKAkulkuneuvolla tulisi olla ainoatakaan tasoristeystä.

Höpö höpö. Toimivia esimerkkejä on maailmalla vaikka kuinka paljon.

Ensinnäkin Hyrylän metro on Helsingin Kaupungin visio jatkeeksi Lentokenttäradasta. Itse toteuttaisin lähijunana, joka voisi yhdistyä Jäkessä Riihimäen rataan. Vai eikö joukkoliikenne kelpaa?

Toiseksi, vastaanpa, etteivät lentokoneet ole maanpäällisiä liikennemuotoja, joten niitä eivät aikansaeläneet järjettömät ratikkaideat häiritse, ellei niistä tehdä lentävää versiota.

Ja niin, "toimivia" esimerkkejä autoilun kustannuksella. Ei käy. Lisää jonotuspakokaasua ei kaivata. On se Nordenskjöldinkatu/Helsinginkatu/Hämeentie niin mukava satojen metrien pituisten haisevien jonojensa kanssa, kun liikennevaloja on 100 metrin välein, ja mukaan muka pitäisi tunkea vielä lisää liikennettä häiritsevää ratikkaa _liikennevaloetuuksineen_. Sporia näillä kaduilla jo on, sentään omilla kaistoillaan. Täydessä liityntäliikenteen bussissa helteellä istuminen on paratiisia verrattuna raitiovaunuun. Pisteet Turun Kokoomukselle järjettömän hankkeen tukemisen lakkaamisesta.