Taloforum.fi

[aleksi]

>No siis Ruoholahtihan nyt on kutakuinkin täydellinen laajennus kantakaupungille. Ainut mikä täällä on vikana, on juuri nuo julkisivut, mutta niihinkin tottuu kyllä ajan kanssa. Harmi, että 90-luvulla >harrastettiin vielä elementtisaumoja ja kaakeleita. Julkiset tilathan täällä on mitä mahtavimpia. Ja kyllä näissä asuinrakennuksissa on ihan järjestään kutakuinkin jokaisessa talossa sisäänvedetty ylin >kerros.

Heh, asiasta kuin asiasta saa hyvän juupas-eipäs-väittelyn. Jokainen voi itse todeta ylimpien kerrosten sisäänvedot/-vetämättömyydet.
Ruoholahden katot

>Minusta tässä Ruoholahti ja Pikku-Huopalahti -väittelyssä toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. On kaksi eri asiaa: asemakaava ja julkisivujen/rakentamisen laatu. Molemmissa paikoissa >asemakaava pelaa hyvin, mutta julkisivut ovat pitkälti karmeita.
>Mitä tulee esim. tiivismatalaan massoitteluun ja ratikan tuomiseen uudelle asuinalueelle, Pikku-Huopalahti on siinä Suomen mittapuulla varsinainen edelläkävijä. Julkisivuista tulee silti >kaakelibetonihalpislähiön vaikutelma.

Samaa mieltä Pikku-Huopalahdesta.
Ruoholahti ei oikein toimi kantakaupungin jatkeena. Yksi ongelma on tietysti Mechelin-/Hietalahdenkatu, joka eristää sen keskustasta. Sama koskee tietysti Jätkäsaarta. En yhtään epäile, etteikö Ruoholahti olisi ihan kiva paikka asua (hyvät yhteydet, jukiset tilat, merta jne.). Uusi Ruoholahti ei kuitenkaan tuo itsessään mielestäni merkittävää lisäarvoa kantakaupungille tai kaupunkilaisille. Asun keskustan ulkopuolella, eikä minulla ole mitään erityistä syytä lähteä nimenomaan Ruoholahteen esim. oluelle, ravintolaan, kauppoihin, torille, istumaan puistoon tai muuten vain viettämään aikaa eli toisin sanoen tekemään asioita, joita kaupunkien keskustoissa on yleensä tapana tehdä.
Johtuuko tämä sitten huonosta kaupunkisuunnittelusta tai arkkitehtuurista, en tiedä, varmaan osittain. Olisihan se kiva, että Jätkäsaari onnistuisi tässä suhteessa paremmin. Loistavallakaan asemakaavoituksella ei voida pelastaa aluetta, jos rakennukset ovat mielikuvituksettomia tai luotaantyöntävän lähiömäisiä. Itse asiassa juuri toisinpäin monissa vanhoissa ja viihtyisissä kaupungeissa asemakaava voi olla todella syvältä.

[JR]

Jokainen voi itse todeta ylimpien kerrosten sisäänvedot/-vetämättömyydet.
Ruoholahden katot

Tuossa ei näy Ruoholahtea kuin kuvan ylälaidassa.

Samaa mieltä Pikku-Huopalahdesta.

Voisitko perustella.

Ruoholahti ei oikein toimi kantakaupungin jatkeena.

...

Uusi Ruoholahti ei kuitenkaan tuo itsessään mielestäni merkittävää lisäarvoa kantakaupungille tai kaupunkilaisille. Asun keskustan ulkopuolella, eikä minulla ole mitään erityistä syytä lähteä nimenomaan Ruoholahteen esim. oluelle, ravintolaan, kauppoihin, torille, istumaan puistoon tai muuten vain viettämään aikaa eli toisin sanoen tekemään asioita, joita kaupunkien keskustoissa on yleensä tapana tehdä.

Entäpä esimerkiksi Töölö. Toimiiko se kantakaupungin jatkeena?

[ÄmJii]

Ei täällä kyllä paljon vaadita, jos Ruoholahden tyyppinen ratkaisu on riittävän hyvä. Mun mielestä suhteellisen hirveä läävä. Arkkitehtuuri on ala-arvoista, eikä se kaupunkisuunnittelukaan kyllä häikäise. Jotain hyviä puolia toki on, koska aluehan on rakentamiselle mitä paras. Tässä on kuitenkin käynyt niin, että hyvä mahdollisuus luoda mielenkiintoinen ja persoonallinen kaupunginosa on pilattu. Täysin siinä ei onneksi ole onnistuttu, mutta hyvin pitkälle kylläkin.

[JR]

Ei täällä kyllä paljon vaadita, jos Ruoholahden tyyppinen ratkaisu on riittävän hyvä. Mun mielestä suhteellisen hirveä läävä. Arkkitehtuuri on ala-arvoista, eikä se kaupunkisuunnittelukaan kyllä häikäise. Jotain hyviä puolia toki on, koska aluehan on rakentamiselle mitä paras. Tässä on kuitenkin käynyt niin, että hyvä mahdollisuus luoda mielenkiintoinen ja persoonallinen kaupunginosa on pilattu. Täysin siinä ei onneksi ole onnistuttu, mutta hyvin pitkälle kylläkin.

Koskeeko tämä kritiikkisi nyt siis vain niitä noin kymmentä Ruoholahden asuinkorttelia, vai koko aluetta? Mielestäni melkein kaikki Ruoholahden toimistorakennukset ovat varsin onnistuneita. Salmisaaren uusimmat ovat erityisen hienoja. Asuinrakennukset ovat suomalaista 90-luvun perustavaraa. Totta kai laadukkaampi rakentaminen olisi ollut suotavaa noinkin keskeiselle paikalle, mutta "suhteellisen hirveä läävä" on jo liioittelua.

Minkälainen kaupunkisuunnitteluratkaisu olisi ollut parempi? Kuinka Ruoholahden asuinkorttelit eroavat sen suhteen esimerkiksi Töölön vastaavista?

[aleksi]

>>Jokainen voi itse todeta ylimpien kerrosten sisäänvedot/-vetämättömyydet. >>Ruoholahden katot
>Tuossa ei näy Ruoholahtea kuin kuvan ylälaidassa.

Sama lähiö jatkuu Ruoholahden kanavan eteläpuolellakin eli Jätkäsaaressa. Kaupunkisuunnittelun yhteydessä Ruoholahti näyttää käsittävän kanavan molemmat puolet (Ks. KSV). Tästäkin saa hyvän juupas-eipäs-väittelyn.

>>Samaa mieltä Pikku-Huopalahdesta.
>Voisitko perustella.

Periaatteessa Pikku-Huopalahti voisi ollan ihan viihtyisä paikka asua kantakaupungin laitamilla. Liikenne on ohjattu niin, että keskellä on kiva puisto ja torikin ulottuu merenrantaan. Ilman halpisvaikutelmaa alue olisi ihan sympaattinen ja kylämäinen erikokoisine rakennuksineen.

>Entäpä esimerkiksi Töölö. Toimiiko se kantakaupungin jatkeena?

Minun mielestäni Etu-Töölö aika hyvin, Keski-Töölö paikoittain ja Taka-Töölö aika huonosti.

[järvellä nukkuva]

Sama lähiö jatkuu Ruoholahden kanavan eteläpuolellakin eli Jätkäsaaressa. Kaupunkisuunnittelun yhteydessä Ruoholahti näyttää käsittävän kanavan molemmat puolet (Ks. KSV). Tästäkin saa hyvän juupas-eipäs-väittelyn.

Itsekin olen käsittänyt että Ruoholahti levittäytyy lahden molemmin puolin, vaikka toinen puoli onkin oikeastaan jo Jätkäsaarta.

Ruoholahden sijainti ei ole aivan paras mahdollinen sikäli, että se on vähän sumpussa, kuten Katajanokka. Meri tulee vastaan joka puolella. Ja jos esim. Ullanlinnassa asuu, Ruoholahteen ja Katajanokalle on yhtä huonot joukkoliikenneyhteydet. Ei ainakaan minulle kyllä tulisi ensimmäisenä mieleen lähteä spontaanisti "viettämään aikaa" Katajanokallekaan, vaikka se on ainakin kiistatta perinteinen ja hieno kaupunginosa.

Ruoholahdessa ei sitä paitsi ole omaa kirjastoa tai kirkkoa, mikä tekee siitä "palvelutasoltaan" hieman huonomman paikan.

Tässä tämänpäiväisiä kuvia Jätkäsaaresta terminaalin läheltä. Tuo korkea hökötys/hökötykset ovat ilmeisesti verkkokaupan rakennusta, jota on myös alettu rakentaa. "Jouluksi 2011" lukee julisteessa.

[Purkki^]

Oho! Siellähän on täys tohina päällä. Laita useammin kuvia jos vain ehdit.

[tissot]

Oho todellakin. En todellakaan tiennyt että tuo verkkiksen uusi varasto/myymälä on jo noin pitkällä.

[JR]

>>Jokainen voi itse todeta ylimpien kerrosten sisäänvedot/-vetämättömyydet. >>Ruoholahden katot
>Tuossa ei näy Ruoholahtea kuin kuvan ylälaidassa.

Sama lähiö jatkuu Ruoholahden kanavan eteläpuolellakin eli Jätkäsaaressa. Kaupunkisuunnittelun yhteydessä Ruoholahti näyttää käsittävän kanavan molemmat puolet (Ks. KSV). Tästäkin saa hyvän juupas-eipäs-väittelyn.

Sama rakennustyyli toki jatkuu kanavan yli, mutta jotakin aluetta arvostellessa pitää olla tarkkana, mistä puhutaan. Juupas-eipäs-väittelyä tästä ei saa aikaan, sillä kaupunginosan osa-alueena Ruoholahti on hyvin määritelty, ja raja kulkee kanavassa. Jätkäsaaren puoli ei kuulu Ruoholahteen.

>>Samaa mieltä Pikku-Huopalahdesta.
>Voisitko perustella.

Periaatteessa Pikku-Huopalahti voisi ollan ihan viihtyisä paikka asua kantakaupungin laitamilla. Liikenne on ohjattu niin, että keskellä on kiva puisto ja torikin ulottuu merenrantaan. Ilman halpisvaikutelmaa alue olisi ihan sympaattinen ja kylämäinen erikokoisine rakennuksineen.

Mutta mistä se "halpisvaikutelma" siis tulee, kun itselläni on hyvin päinvastainen vaikutelma alueesta (linkitin tänne kuvia Google Mapsista)?

>Entäpä esimerkiksi Töölö. Toimiiko se kantakaupungin jatkeena?

Minun mielestäni Etu-Töölö aika hyvin, Keski-Töölö paikoittain ja Taka-Töölö aika huonosti.

Mistähän tämä johtuu? Ei sinne Etu-Töölöönkään niin kovin usein tule mentyä viettämään aikaa (tai ainakaan kovin laajalle alueelle). Sinähän totesit Ruoholahdesta mm:

Asun keskustan ulkopuolella, eikä minulla ole mitään erityistä syytä lähteä nimenomaan Ruoholahteen esim. oluelle, ravintolaan, kauppoihin, torille, istumaan puistoon tai muuten vain viettämään aikaa eli toisin sanoen tekemään asioita, joita kaupunkien keskustoissa on yleensä tapana tehdä.

[Krio]

Täytyy sanoa tuosta Pikku-Huopalahden "halpisvaikutelemasta", että olen asunut alueella pari kuukautta nyt ja Paciuksenkaari ja nämä uudemmat osat ovat yhtä hienoja kuin Terassitalo ja muiden ysärin-kasarin ihmeiden kanssa. Huopalahdessa kävellessä olo on aika urbaani, koska missään ei näy pistetaloja vaikka saumat näkyvät ja nuo saumat ovat olennainen osa ajan rakentamista ja arkkitehtuuria.

Töölöstä alue eroaa vain mataluutensa ansiosta, jos jätetään huomiomatta aikakausien arkkitehtuuri. Muuten samanlaisia urbaaneja alueita pienine katuineen, joilla kulkee spora.

[grendy]

Sen verran pakko aluetta tuntematta osallistua keskusteluun että kun JR ihmettelee että mistä se halpisvaikutelma tulee, niin ainakin itsellä ysäritaloista. Hyvä esimerkki http://tinyurl.com/2v36a7k löytyi ensimmäisellä yrittämällä .. Ysäriarkkitehtuuri on jotain niin kauheeta yleensä ettei mitään rajaa. Okei, ruma arkkitehtuuri ei tee halpaa, mutta 90-luvun rakentamisen laadusta on ainakin itselle syntynyt sellainen kuva että en ikipäivänä muuttaisi 90-luvulla rakennettuun kerrostaloon! 80-luku kuuluu myös samaan kategoriaan, mutta se mitä on tullut hengailtua 80- ja 90-lukulaisissa kertoo sen, että esim äänieritykseen ei ollut laman takia ilmeisesti varaa? Eli asumisen surkea laatu=halpisvaikutelma ainakin itsellä.

[Purkki^]

^ 80- ja 90-luvun arkkitehtuuri on karua, mutta ei pidä yleistää huonoa laatua. On tuohonkin aikaan tehty paljon laadukkaita taloja paikallaan valetuilla välipohjilla ja kunnon äänieristyksillä. Ja ei se 70-luvun ontelolaattakaan mikään hyvä ole.

[JR]

Sen verran pakko aluetta tuntematta osallistua keskusteluun että kun JR ihmettelee että mistä se halpisvaikutelma tulee, niin ainakin itsellä ysäritaloista. Hyvä esimerkki http://tinyurl.com/2v36a7k löytyi ensimmäisellä yrittämällä ..

Tuollaista nimenomaan ei minun nähdäkseni Pikku-Huopalahdessa ole niin älyttömän paljon. Siksi ihmettelenkin. Ruoholahden asuinrakennuksista saa paljon helpommin "halpisvaikutelman" (mitä tällä nyt sitten tarkoitetaankaan) kuin Pikku-Huopalahden taloista.

Okei, ruma arkkitehtuuri ei tee halpaa, mutta 90-luvun rakentamisen laadusta on ainakin itselle syntynyt sellainen kuva että en ikipäivänä muuttaisi 90-luvulla rakennettuun kerrostaloon! 80-luku kuuluu myös samaan kategoriaan, mutta se mitä on tullut hengailtua 80- ja 90-lukulaisissa kertoo sen, että esim äänieritykseen ei ollut laman takia ilmeisesti varaa? Eli asumisen surkea laatu=halpisvaikutelma ainakin itsellä.

Ysäritaloissa ei ainakaan ole asbestia (itsellä huonoja kokemuksia 70-luvun talosta)

Mutta tosiaan, arkkitehtuuri ja rakentamisen laatu eivät kulje täysin käsi kädessä. Tuntuu jotenkin omituiselta todeta yleisesti, että talo on "halpistalo", koska se on rakennettu 90-luvulla.

[JR]

Täytyy sanoa tuosta Pikku-Huopalahden "halpisvaikutelemasta", että olen asunut alueella pari kuukautta nyt ja Paciuksenkaari ja nämä uudemmat osat ovat yhtä hienoja kuin Terassitalo ja muiden ysärin-kasarin ihmeiden kanssa.

Juuri esimerkiksi Paciuksenkaarella on melko monipuolista pintaa; niin rapattua, tiiltä, peltiä kuin elementtiäkin. Toimistorakennukset tarjoavat vielä lasia siihen päälle.

[Krio]

JR: jep. Hyvin monipuolista nykyaikaista eri tyylien sekoitusta kuten jossain Espoilla, jossa on palatsimaisen talon rinnalla joku alvaraaltomainen harmaa kuutio vieressä.