Taloforum.fi

[maura ryömä]

Kallion seudun kestävän kehityksen asukasfoorumin kotisivuilla on näytillä lisää kuvia Tukholmaan viime vuosikymmeninä rakennetuista asuinkerrostaloista. Tukholmassa rakentamisen tyyli alkoi vaihtua perinteisemmäksi jo 1970-luvun loppupuolella...

Asukasfoorumin kotisivujen osoite on http://www.kukin.to/asukasfoorumi (klikkaa kotisivuilla linkkiä BETONI ON OUT!).

[Jape]

Tervetuloa Taloon ja paljon kiitoksia linkistä! Erittäin mielenkiintoista luettavaa.

No meidän täytyy kuitenkin muistaa, että ruotsalaiseen kansanluonteeseen kuuluu kaikenlainen historian uudelleentekeminen ja vääristäminen, sekä ylipäätään hirviömäinen huijarimaisuus ja epärehellisyys, sehän näkyy siinäkin, että Ruotsi taisi olla maailman kymmenen vähiten korruptoituneen maan joukossa. Näin ollen rapattujen talojen, etenkin historiallisista tyyleistä vaikutteita ottaneiden tekeminen on huijarimaisuudessaan ehdottomasti kiellettyä.

Ainoa mikä näyttää tulevan unohdetuksi on se, että monissa Helsingin ja Suomen oikeissakin historiallisissa rakennuksissa on otettu vaikutteita satoja vuosia aiemmin rakennetuista taloista. Esim. Suomen Yhdyspainkin taloa Viipurissa (tiedän että on nykyään veli venäläisen hallinnassa) suunnitellessaan Aspelin otti mallia Firenzen renessanssipalatseista. Onko se epärehellistä?

Tai Johanneksenkirkko Helsingissä. Rakennettu 1800-luvulla mutta jäljitelty taitavasti Keski-Euroopan goottilaisia keskiajan katedraaleja, esim. Kölnin tuomiokirkkoa. Tai no Johanneksenkirkko nyt juurelta ei näytä niin keskiakaiselta, mutta kaukaa katsoen näyttää varsinkin illalla, että siellä oikeasti olisi joku 1300-luvulla rakennettu valtava goottilaiskaksoistorni.

[Jape]

Nyt pitää taas avautua kun myönteisiä tunteita herätti..

Tuli eilen käytyä Martinlaaksossa, josta minulla ei paikkana ole ollut kovin positiivista kuvaa, lähinnä olen pitänyt sitä tylsänä mummolähiönä, joka koostuu keskelle ei mitään paiskatuista betonilaatikoista. Eilen kuitenkin huomasin, että jotain on alettu tehdä:

Harmaita betonielementtipäätyjä oltiin alettu kuorruttaa kivoilla punaisilla tiilillä, sekä taloihin rakennettiin vinoja kattoja kymmeniä vuosia jälkeen päin. lisäksi erään talon betonipintaa päällystettiin punamultalaudoilla ja mikäli oikein tulkitsin, tehtiin ns. ranskalaisia parvekkeita. Tietenkin näitä ''parhaimpia'' betonilähiöitä pitäisi myös suojella aikansa monumentteina, niin toivoisi joskus, että moinen ''huijausaalto'' leviäisi muihinkin lähiöihin.

Samalla näytän teille, millaisesta nykylähiöarkkitehtuurista pidän. Kuva Vilnasta (copyright Miestai.net)



Mitäs pidätte?

[H.C.]

Kiva kun kävit täällä! Olen itsekkin ihastellut näitä korjaustöitä ja sitä miten hieno lähiö tämä loppujen lopuksi on, luonnon keskellä, kun harmaat betonijulkivisut ovat alkaneet edustaa selkeää vähemmistöä ja persoonattomasta massassta on erottunut joukko omaleimaisia taloyhtiöitä. Täällä noi korjaustyöt on aloitettu jo 90-luvulla. Hyvä vaikutus alueeseen on ollut myös kaupungilla joka on kivettänyt ja laatoittanut kävelykatuja ja aukioita sekä pitänyt viheralueet kunnossa.

Myyrmäessä ollaan myös parantamssa vastaavalla toiminnalla parantamassa kaupunkikuvaa. Se ei tosin vielä näy niin hyvin kun yhtä suurta osaa rakennuskannasta kuin täällä ei ole vielä kunnostettu. Laskeskelin kuitenkin nähneeni ainakin 5 käynnissä olevaa julkisivuremppaa Myyrmäessä. Varmaan niitä on enemmänkin . Muutenkin suurinta osaa Läsi-Vantaan lähiöistä ollaan kunnostamassa uuteen uskoon ja mukava että suurimmassa osassa vanhat julkisivuelementit on kokonaan revitty pois eikä vaan maalata niiden yli.

Joo, pidän itsekkin tuon kaltaisesta arkkitehtuurista kuin Vilnassa.

[H.C.]

Laitetaan tänne nyt vielä yksi esimerkki siitä mitä täälä on saatu aikaan:

ennen:


jälkeen (ei sama talo, mutta viereinen ja täysin saman kasvojenkohotuksen kokenut):


http://www.martinlaakso.info

[Toni]

Noissa Martinlaakson peruskorjatuissa taloissa on enemmän inhimillisyyttä kuin monessa uudessa. Kiitos esimerkistä, PC (ja kiitokset myös Maura Ryömälle pistäytymisestä!)

Mielestäni tämä suomalaisten itsekehu arkkitehtuurin kovasta laadusta tuntuu olevan vailla todellisuuspohjaa.



Mitä Japen vilnalaiseen esimerkkiin tulee, täytyy sanoa ettei se saa itseäni innostumaan. Jotenkin liian massiivinen ja etäinen . . . kylmä. Vaikka esimerkiksi Hesan kantakaupungin talot ovat kooltaan samaa luokkaa, ne eivät itselleni luo samanlaista mielikuvaa tai tunnu yhtä massiivisilta.