Taloforum.fi

[Kantti]

Turun Pitkämäessä toimii Pukkila Oy joka tekee ainoana yrityksenä pohjoismaissa kaakeleita ja keraamisia laattoja. Aikaisemmin tehdas tunnettiin vanhalla Turun Kaakelitehdas -nimellä. Yritys perustettiin 1800 -luvun jälkipuoliskolla ja sijaitsi aluksi Linnankadulla. Turun Kaakelitehdas oli parhaina päivinään myös kohtalainen työllistäjä.

Tänään Pitkämäessä olevat vanhat tehdasrakennukset ovat kuluneita ja huonokuntoisia. Tehdas-alue on ajan kuluessa kasvanut monenmoisilla lisärakennuksilla eri aikoina. Uudemmat lisärakennukset ovat paremmassa hapessa, joissakin niistäkin on havaittu homeongelmaa ja yllättäen, konttoritilat on siirretty vanhoihin, vähemmän tiivistettyihin tehdasrakennuksiin! Alue on joka tapauksessa tonttimaata johon kaupunki tulee tulevaisuudessa laajenemaan. Pukkilan kaakelinvalmistus tulee siirtymään pois Suomesta, Portugaliin. Ehkä Pitkämäkeen jää jotakin toimintaa, kaakelin valmistus kuitenkin loppuu Turusta ja Suomesta! Tästä syystä pintapuolinen kuvadokumentointi alueen teollisuusrakennuksista on ajankohtaista.

OIkealla 1973 rakennettu varasto, vasemmalla ja takana 1953 valmistunut tehdas.




Ehkei rakennukselle ole sen valmistumisen jälkeen, 1953 tehty mitään? Seinät on olleet sileäksi rapattuja ja keltaisia. Räystäs on suojannut seinän yläosaa jossa on sekä väri että rappaus jäjellä. Alaspäin mennessä on hävinnyt sekä väri että rappaus. Tiilet näkyvät. Näyttää olleen kalkkitiiliä.




Tehdasrakennuksista vanhin, valmistunut vuonna 1913. Rakennuksessa on tuoksahdus vanhasta kauniista tehdasarkkitehtuurista, julkisivu on kuitenkin varsin karu ja koristelematon joihinkin aikansa vastaaviin tehdasrakennuksiin verrattuna. Paikkakin on ollut noihin aikoihin syrjäinen, joka ehkä selittää askeettista viimeistelemätöntä olemusta?




Laaja piha-alue jonka toisessa päässä aikaisemmin mainittu 1953 valmistunut tehdas






Tehtaille tyypillisiä, kylkiin myöhemmin rakennettuja lisärakennuksia.




Melko karun näköinen on myös "uusi" 1953 tehty tehdas. Näitä katsellessa nousee ajatus mahdollisesta Loft-rakentamisesta? Millaisia aineksia näissä rakennuksissa olisi aikaansaada loftia? Jos sanon rehellisen mielipiteeni, se voisi olla hienoa! Ehkä epärealistista?


Vanhemman rakennuksen takapuoli. Talon tieltä on louhittu melkoinen pala Pitkämäen kalliota. Perustukset eivät petä!










Kaukana takana häämöttää vuosi sitten valmistunut Nereis Business Gardenin toimistotorni Naantalintien vieressä...


...sekä tuotannosta hylkyyn menneet laatat ja klinkkerit, joita on pienen mäen korkuinen kasa lähellä Naantalintietä.




Hylkylaattakasan vieressä on pieni rakennus joka näyttää yllättäen olevan alueen rakennuksista vanhin, vuodelta 1911.


Vieressä olevia hylkylaattoja murskataan rakennuksessa uudelleen käytettäväksi. Luulisin?



Naantalintien toiselta puolelta on tulevaisuudessa vyörymässä uutta kaavaa teollisuustontille, Linnakaupungin suunnasta. Ei aivan ensi viikolla, ehkä 10 vuoden kuluttua?

[Kantti]

Päivän Turun Sanomissa oli juttu Bandidos -leiriin kuuluvan Diablos MC porukan asettautumisesta Turkuun. Tästä tuli mieleen parisen kuukautta sitten tehty kierros entisen VR:n tavara-aseman alueella, jonne myöhemmin tein iltakuvauskeikan. Iltakeikan kuvat sittemmin postailinkin taloon. http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=383&start=1159

Näppäilin kuvia eri rakennuksista alueella.




Pitkään tyhjillään ollut vanha rintamamiestyyppinen omakotitalo aivan Naantalintien reunassa.


Yllättävän "hyvässä" kunnossa vaikka on pitkään ollut autiona.




Suurehkon rakennuksen pääty, jossa joskus oli Kontio-sillin joko tehdas tai varasto.


Rakennuksen eteläsivulla oli mielenkiintoinen terassikompositio, ja.. taaaarkemmin katsottuna, näytti olevan paikallisen Cannonballssin päämaja. Kaarevan vintinikkunan vasemmassa reunassa näkyikin olevan valvontakameran tapainen rakkine joka suuntautui suoraan naamaan. Kukaan ei kuitenkaan tullut kyselemään että mitäs täällä oikeen kuvaillaan. Voi olla että oma naama on tuolla ballssien videoarkistossa tallella?

[Kantti]

Kevään komein päivä tänään! Pieni kävelyretki Portsassa.




Annankadun ja Puutahakadun kulma


Pub Port Arthur, elimellinen osa portsaa.




Antin Pyörä, tosivanha kivijalkapyöräliike.

[Kantti]

Kaupungin viime vuonna kehittelemät taidekolmiot ovat palanneet katukuvaan ja puistoihin. Veistämöntori perinteisesti on skeittarien pelikenttää, sinne on laitettu myös nyt graffitiseinää.


Veistämöntorin taidekolmio on kasvanut taideneliöksi. Takana, piipun edessä, melkein näkyvissä Turku Energian korkea voimalaitoshalli, joka on totaalisesti tyhjennetty ja odottelee nyt kehittämistä. Voimalaitoshalli on ollut esillä Turkuun kaavaillun huippuhotellin paikkaa hahmoteltaessa.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen on kartoittanut Turusta hotellihankkeeseen sopivia tontteja ja rakennuksia. Ykköstason hotelli voidaan Hintsasen mukaan toteuttaa monella tapaa: uudisrakentamisen lisänä vaihtoehtona on olemassa olevien kiinteistöjen laajentaminen tai erillisten lisäsiipien rakentaminen. Hintsanen näkee Turun keskustan tuntumassa jopa yli kymmenen kiinnostavaa kohdetta, johon uusi hotelli voisi rakentua.

Hotelliketjuja eniten kiinnostavana suunnitelmana Hintsanen pitää vanhojen rakennusten muokkaamista hotellikäyttöön. Turku Energian käytöstä poistetun voimalaitoksen sisälle Linnankadulle mahtuisi jopa 10-kerroksinen hotelli. Toinen vaihtoehto on Kakolanmäki, jonne jo aiemmin on kaavailtu muun rakentamisen ohella hotellia. Myös Vanhan Suurtorin rakennuksia arvokkaasti kehittämällä saataisiin ainutlaatuinen turkulainen boutique-/designhotelli, jonka sijainti ja miljöö houkuttelisivat Turkuun tulevia vieraita.

http://www.turku.fi/public/?contentid=5 ... odeid=5082

[Kantti]

Joku on saattanut ihmetellä missä on Sigynin kokkapuu?

No se on täällä, Turun kaupungintelakan alueella, entisen Turun Veneveistämön ison puisen rakennushallin takana...


.. aidan vieressä, nurkassa. Kokkapuu on alkanut lahota ja sen tilalle veistetään uusi.


Pihalla on valmiina ainespuuta, luultavasti tarkoitettu juuri Sigynin takilakorjauksiin ja sen sellaiseen. Vanhaa laivaa ylläpidetään ja korjaillaan koko ajan. Parhaillaankin osa takilaa on riisuttu laivan viereen rannalle. Viime vuonna Sigynin vieressä, Varvintorin reunassa, veisteltiin uusia raakoja mastoon.


Paksumman kokkapuun päälle asennetaan etualalla näkyvä pyöreä raaka piikiksi keulaan.


Melko pitkällä jo veistäminen.


Puu on melko järeää luokkaa.


Kuvat runsaan 2 viikon takaa.

[Luukie]

Joku on voinut ihmetellä missä se kesä oikein on. Taisi mennä tänään ensikertaa yli tuon maagisen 20 asteen. Piti vähän googlettaa Sigyniä, vaikka asun Martissa.

Nyt kesä tuli hetkesti luoksemme. Tuli ensikertaa ylitettyä tämä Kupittaan silta.

[Kantti]

Jaksoin tehdä valmiiksi jo viime kesänä GoProlla kuvaamani timelapsen! Timelapsekuvauksessa GoPro on siinä hyvä, ettei kameran suljin kulahda vaikka tulee enemmänkin kuvattua intervallia. Järkkärillä tätä tulee kuitenkin aina takaraivolla ajatelleeksi.

0,5 sek intervalli.
[video]https://youtu.be/RbPELsRciSI[/video]

[Kantti]

Ruissalossa on toistasataa villaa, huvilaa, asuntoa. Rakennukset ovat kovin erilaisia sekä kooltaan että nykyiseltä kunnoltaankin. Turun kaupunki omistaa koko saaren, lukuun ottamatta Turun Yliopistollisen puutarhan noin 20 hehtaarin, ja merivoimien hallussa olevaa Kallanpään 30 ha:n kokoista aluetta Pansion sotasatamaa vastapäätä pohjoissalmen rannalla.

Helmikuun alussa kävin Ruissalon Kolkannokassa (Kolkanniemi) kuvailemassa. Samalla pistäydyin vilkaisemassa pidemmän aikaa tyhjänä ja vailla vuokralaisia ollutta Villa Kolkkaa.

Rakennus oli erittäin huonossa kunnossa! Otin paikasta sarjan kuvia, ajatuksella julkaista ne talossa. Päätin kuitenkin palata paikalle uudelleen kesällä ja teinkin sinne retken eilen, joten talviset kuvat vaihtuvat tässä kesäisempiin.

Kolkannokka on osa Saaronniemen laajaa leirintä- ja ulkoilualuetta. Kaupungilla on ollut intoa kehittää Ruissalon leirintäaluetta neljän tähden alueeksi, tästä on tehty suunnitelmia ja pidetty työryhmäkokouksia. Kyseisellä alueella on useita rakennuksia joista tunnetuin on alkujaan 1850 rakennettu ja tupakkatehtailija, vuorineuvos Hans von Rettigin myöhemmin laajentama, Villa Saaro. Pari kuvaa monen jo valmiiksi hyvin tuntemasta Villa Saarosta vuodelta 2009.




Villa Kolkan osalta muutama lainaus kaupunginhallituksen asiaa käsittelevistä kokouksista.

10.10.2012

... Ammatti-instituutin kanssa on käyty alustavia keskusteluja kaupungin käyttöön suunniteltujen rakennusten korjaamisesta oppilastyönä uuden käyttötarkoituksen edellyttämään kuntoon.

Villa Kolkka ja Villa Ståhlström on osittain pintaremontoitu alakertojen osalta 1990-luvun lopussa ja niitä on vähäisessä määrin käytetty leirintäaluehenkilökunnan tilapäismajoitukseen ja ympäristötoimiston majoitustarpeisiin. Huviloista puuttuvat pesu- ja wc-tilat, joten niiden kaupallinen majoituskäyttö ei ole mahdollista. Huviloihin kuuluu pieniä, huonokuntoisia ulkorakennuksia, joista osa on suojeltu.

Villa Kolkan osalta on käyty keskusteluja opetustoimen kanssa kohteen soveltuvuudesta opetustoimen käyttöön korvaamaan vastaavia nykyisiä tiloja, joiden omistamisesta voitaisiin luopua.

Ehdotus:
- Saaronniemen alueella olevien huviloiden käyttötarkoituksesta päätetään ja käyttötarkoituksenmukainen korjaussuunnittelu käynnistetään siten, että rakennukset korjataan oppilastyönä:
- Villa Kolkka korjataan opetustoimen käyttöön,
- Villa Ståhlström korjataan mielenterveystyön avohuollon käyttöön tai muuhun sopivaan käyttöön,
- Villa Zilliacus korjataan majoitustiloiksi tai korvataan mahdollisesti uudisrakentamisella,
- Villa Nordcap kunnostetaan käytettäväksi edelleen matkailun henkilöstön tilapäismajoitustiloina ja
- Villa på Berget korjataan matkailun käyttöön.

Päätös:
Asia pantiin pöydälle Eklundin Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
___________________________________________________________________________

Pöydältä 22.10.2012

Päätös:
Asia pantiin pöydälle Arven Lepän kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Ennen esitystä pöydälle panemisesta tehtiin seuraavat muutosesitykset:....

Manni:
”… Saaronniemen alueella olevien huviloiden käyttötarkoituksesta päätetään ja käyttötarkoituksenmukainen korjaussuunnittelu käynnistetään siten, että rakennukset korjataan oppilastyönä:
- Villa Kolkka ja Villa Ståhlström laitetaan myyntiin,
- Metsäranta vuokrataan edelleen nykyiselle vuokralaiselle,
- Villa Zilliacus korjataan majoitustiloiksi…”
___________________________________________________________________________

Pöydältä 5.11.2012
....
- Saaronniemen alueella olevien huviloiden käyttötarkoituksesta päätetään siten, että rakennuksista
Villa Zilliacus, Nordcap ja Villa på Berget korjataan oppilastyönä matkailukäyttöön,
Kolkanniemen ja Villa Ståhlströmin rakennusten osalta selvitetään helmikuun 2013 loppuun mennessä edellytykset myyntiin tai pitkäaikaiseen vuokraamiseen ulkopuoliselle ja
Metsärannan osalta jatketaan vuokrasopimusta nykyisen vuokralaisen kanssa.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Jakelu
tpv Lehmusto Jouko K.

http://ah.turku.fi/kh/2012/1112029x/2816531.htm

MItään selvää ratkaisua Villa Kolkan kohtalosta ei tehty, sitä ei esitetty korjattavaksi eikä myytäväksi. Rakennus jätettiin tarkoituksella rappeutumaan!

Villa Kolkka on Arkkitehti Alex Nyströmin suunnittelema ja rakennettu 1924 Hans von Rettigin toimesta. Rettig omisti niihin aikoihin lähes koko nykyisen leirintäalueen alueen. Kaupunki osti Saaronniemen Rettigiltä 1950-luvulla.

Kierros rakennuksen ympäri.








Äärimmäisen surullisilla mielin katselee kauniin rakennuksen vähittäistä huolenpidon puutteesta johtuvaa kuolemaa. Kunnossa ollessaan Villa Kolkka olisi hieno huvila aivan upealla paikalla kallion päällä. Hyvin näkymin Airiston alkupään suuntaan.














Alempana, lähellä rantaa on pyöreä patio korkean kalliotöyrään reunalla




Pieni hiekkarannantapainen


Talvinäkymä




Ranta


Laiturin pää on jäiden ja ajan kuluttamana rappeutunut kivikoksi


Mitä Villa Kolkan kanssa pitäisi tehdä? Itse en näe muuta mahdollisuutta kuin hyvän yksityisen omistajan ilmaantumisen näytämölle. Omistajalta edellytettäisi hyvää taloudellista asemaa, ja intohimoista paloa kunnostaa Turussa arvorakennuksia suunnitelleen Alex Nyströmin piirtämää kaunista huvilarakennusta. Taloudellisen aseman kestävyyttä epäilemättä koeteltaisiin kovakätisesti. Kaupungin omistuksessa näköpiirissä on rakennuksen täydellinen turmio ja pilalle meno täydellisen piittaamattomuuden ja vatuloinnin vuoksi. Monesti tulee haukuttua keskustan yksityisia "kiinteistökehittäjiä" tonttiensa vanhojen rakennusten rappioittamisesta, vain purku mielessä. Turun kaupunki ei Ruissalossa omistamiensa, perustaltaan arvokkaiden, rakennusten kanssa toimi yhtään paremmin! Rakennukset ovat kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta jonka kaupunki hävittää pitämällä vain käsiä taskussa ja katselemalla lahoamista!

Vastuutonta!!

02.04.2014
Tällaiseen kuntoon on päästetty Turun omistamat Ruissalon arvohuvilat

Osa Turun omistamista Ruissalon arvohuviloista on pahassa kunnossa. Saaronniemen nokassa sijaitsevan Villa Kolkka näyttää lahoavan käsiin. Vielä pahemman kohtalon on kokenut leirintäalueen tuntumassa sijaitseva Villa på Berget, jonka laseja on rikottu ja ovea töhritty.

Villojen kohtaloa on viimeksi puitu päättävissä elimissä lokakuussa 2012. Tuolloin Ruissalon leirintäalueen kehittämissuunnitelman käsittelyssä kaupunginhallituksessa todettiin, että Villa Kolkalle ja sen tuntumassa sijaitsevalle Villa Ståhlströmille selvitetään mahdollisuutta myyntiin tai pitkäaikaiseen vuokraukseen.

Villa på Berget taas on yhdessä viereisten huviloiden, Zilliacuksen ja Nordcapin, kanssa suunniteltu korjattavaksi oppilastyönä matkailukäyttöön.

Kolkanniemen huvilarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alex Nyström ja rakennuttanut Hans von Rettig. Villa på Bergetin suunnittelija on Ingvald Serenius. Molemmat rakennukset ovat 1920-luvulta.

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/288 ... rvohuvilat

[sw]

Muistutuksena ote kaikille ketjusta "Ohjeita kuvien esittelyyn Aulassa". Ylläpito pidättää aina oikeuden poistaa minkä tahansa viestin kokonaan (tai osittain) siitä erikseen ilmoittamatta tai perustelematta.

Ilmoita myös aina alkuperäisen kuvaajan nimi, mikäli et itse ole ottanut valokuvia. Sinulla on myös oltava lupa linkittää kuva ja ilmoitettava selkeästi kuvan alkuperäinen sijainti hyperlinkillä.

[Luukie]

Kakolassa käytiin, mitä nyt äidiltä tajusin piti olla joku taide-esittely Kakolan vankilassa. No ei ollut. Joitain kuvia silti tuli otettua.

[Kantti]

Valtio+-näyttely valtaa koko vankilan

Ensi lauantaina Turun entisen lääninvankilan portti avataan ja yleisö pääsee vapaasti kulkemaan vankilassa. Taidenäyttely Valtio+ on monella tavalla hämmentävä elämys.

Turkulaiset tietävät hyvin Kakolan –  sen Kakolanmäen harmaan graniittilinnan, mutta ristinmuotoinen punatiilirakennus, Turun lääninvankila, on vieraampi
– Minäkään en ollut koskaan aiemmin käynyt tässä rakennuksessa, mutta osa taiteilijoista oli vieraillut vankilassa sen vielä ollessa alkuperäisessä käytössä, Arte ry:n toiminnanjohtaja Eliisa Suvanto kertoo.

Kun Arte ry:lle tarjoutui mahdollisuus saada koko vankila taidenäyttelyä varten käyttöönsä, sitä ei tarvinnut paljon miettiä:
– Tämä tilahan jo sinällään kiinnostaa suurta yleisöä.

Arte ry:n puheenjohtaja Ville Laaksonen kertoo, että Valtio+ -niminen taidenäyttely avaa yleisölle koko vankilarakennuksen. Näyttelyyn ei ole edes sisäänpääsymaksua, kuten ei yleensäkään Arten tapahtumiin.
– Koneen Säätiön tuki mahdollisti näyttelyn järjestämisen. Taidenäyttelyn ulkopuolelle on rajattu vain tiloja, joihin yleisöä ei voi päästää turvallisuussyistä.

Koska tila on hyvin puhutteleva, se haluttiin käyttää hyödyksi myös taideteosten suunnittelussa.
– Valtio +:ssa kohtaavat vankilatila, joka edustaa totaalista kontrollia sekä pakkovaltaa yksilöä kohtaan ja taide, joka on luonteeltaan rajoja rikkovaa ja ainakin ideaalisti vapaata, Suvanto kuvailee taidenäyttelyn ja tilan vuoropuhelua.
– Taiteilijoille annoimme vapaat kädet. Monet teokset on tehty varta vasten tätä tilaa varten tai teos on uudelleen rakennettu.

Lopputuloksena on hyvin kiinnostava näyttely, johon tutustuminen vaatii paitsi kokonsa, myös elämyksellisyyden vuoksi aikaa. Näyttelyyn ei kannata lähteä vain pistäytymään, vaan vankilakierros kannattaa tehdä hitaasti ja antaa ajatusten ja tunteiden virrata.
– Valitettavasti pyörätuolilla tai rattailla täällä ei pääse kulkemaan. Hissiä talossa ei ole, eikä meillä ollut mahdollisuutta sellaista tänne mitenkään järjestää, Eliisa Suvanto harmittelee.

Lasten kanssa kannattaa tulla sillä varauksella, että lapsia pitää huolellisesti valvoa. Tilat ovat vankilakäytön jäljiltä, niitä ei ole remontoitu. Taidenäyttelyssä ovat mukana Arte ry, Galleria Huuto, Marnic Circus, Nabb+Teeri, Odotus, Oksasenkatu 11, Rakkausbussi, SIC sekä Videokaffe.

Valtio+ -näyttely on Turun entisessä lääninvankilassa avoinna 11.7.- 31.7.2015 välisen ajan ti-pe klo 12-18 sekä la-su klo 12-16. Vapaa pääsy.

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/299 ... o-vankilan

Ylläolevasta Turkulaisen lainauksesta ja linkityksestä käy ilmi, mistä tässä postauksessa on kyse. Turun Kakolanmäellä oleva lääninvankila on hetkeksi avautunut yleisölle!

Vankilarakennukseen oli sunnuntaina koko ajan muurille ulottuva jono, kaupunklilaiset olivat kiinnostuneita luultavasti kuitenkin enemmän - ainakin yhtä paljon - suljettuna olleesta vankilarakennuksesta kuin näyttelystä? Näyttelyssäkin toki oli kiinnostavia, uudenlaisia töitä! Näyttelyjärjestäjille on nostettava hattua sille, että ovat onnistuneet saamaan teema-aihelleen originellin imuvoimaisen paikan! Kiinnostus ja vierailijamäärä ylitti ensimmäisenä päivänä kaikki ennakoinnit.
Itseltä loppui vähän aika kesken tällä ensimmäisellä vierailuilla. Toisin kuin rakennuksen aikaisemmat vierailijat joitakin vuosia sitten, olen ajatellut astua sinne vielä uudelleen.


Ylimmän kerroksen ikkunat kuuluvat vankilan kirkkoon.






Kierrettyäni koko rakennuksen, huomasin sisäänkäynnin vieressä A4-kokoisen ilmoituksen jossa vapaa liikkuminen oli sallittu vain etupihalla. Sitä en jonotuksen takaa huomannut, kuten ei moni muukaan. Miksi se oli kielletty? Iso komea historiallinen vankilarakennus kaikkineen on erittäin vetovoimainen ja vaikuttava. Itse näen kiellon turhana varovaisuutena, jos saisin päättää, sallisin rakennuksen vapaan kiertämisen.

Vankilan länsisiiven pääty.


Länsisiipi ja eteläsiipi. Mitä tälle voi tehdä? Joissakin ulostuloissa sitä on kävelytetty taiteelle, ei se kuitenkaan mikään kokonaisratkaisu ole! Upea suuri tiilirakennus joka vielä on Kakolanmäellä myymättä.


Grillikatos?






Eteläsiiven pääty.


Ovi on menossa pilkkeiksi ellei jotakin tehdä.


Itäsiipi.




Pihan vartiokoppi sisäpuolelta. Näkymä kopin peililaseista ulos.










Alakerran karut kopit ja järeät rautakalterit. Joitakin erikoissellejä?


Taiteilijan puolelta mitä osuvin työ paikkaansa.


Puhelinkoppi, yhteys ulkomaailmaan.


Kehyksen keskellä olevasta ikkunasta kukrkistaessa, katsoja näkee itsensä näytöstä seinällä.












Eteläsiiven päädyn koko seinän laajuinen ikkuna.












Lääninvankilan kirkko.




Kirkon urut parvella.


J.A. Zachariassen, Nystad.





Suosittelen käyntiä!

[Luukie]

Olen hieman kateellinen.

[Kantti]

Tänään alkava H2Ö festari inspiroi postaamaan jo toukokuussa kuvaamani kierroksen historialliselle Turun Veneveistämön entiselle telakka-alueelle. Jotenkin ei ole taas "ehtinyt".

Ruissalossa sijaitsevan entisen Turun Veneveistämön - Åbo Boatvarf AB:n alue rakennuksineen, on ollut kaupungin hallinnassa siitä alkaen, kun Veneveistämö siellä lopetti toimintansa vuonna 1954. Veneveistämön alue on toiminut Turun kaupungintelakkana ja kaupunki on säilyttänyt ja huoltanut siellä omaa venekalustoaan. Osa telakkaa on Alfons Håkansin käytössä, (omistuksessa?) jossa Håkansin hinaajalaivasto, kun eivät ole liikkeellä, makaa laitureihin kiinnitettyinä.

Kaupungin telakka on vapauttanut noin 100 vuotta vanhat telakan rakennukset muuhun käyttöön. Edelleen suuleissa jatkossakin talvisäilytetään veneitä. Näkyi suulissa olevan lentokonekin.

Viime kesänä telakalla oli H2Ö festarit. Tältä vuodelta festarit jatkuvat ja alkoivat juuri tänään.

Suuri puinen telakka-halli kutsuu kesän aikana myös paritanssin harrastajia pyörähtelemään halliin rakennetulla parketilla. Kiinnostava vanha telakka-alue on henk. kohtaisesti vetänyt puoleensa aina sen nurkilla liikkuessani. Aivan toukokuun lopulla kävin siis tekemässä retken telakalle, jossa isossa puisessa rakennushallissa valmistauduttiin 29.5. olleisiin tanssipaikka-avajaisiin.









KIskotus jossa veneet kuvassa näkyvän kelkan kyydissä nostetaan ja lasketaan vedestä






Taustalla Kuunari Helenaa valmistellaan kesän purjehduksille. Taaempana on pari Alfons Håkansin hinaajaa. Alfons Håkansilla on käytössään osa alueesta ja toimitilat vanhassa korjaamorakennuksessa.








Håkansin käyttöönsä restauroima toimistorakennus - entinen korjaamotila - vuodelta 1920




Turun Veneveistämön aikainen varastorakennus.




Koppi jossa on veneiden nostovinssit. Taustalla 1900 rakennettu talo jossa, olisikohan Alfons Håkansin pääkonttori?




Håkans näyttää olevan Djiboutin tasavallan kunniakonsuli?


Kelkkojen nostovaijerit on upotettu kouruihin.




Telakan portti jossa omistajan merkkinä on Turun vaakuna.


Hevoskari jossa telakka sijaitsee on Ruissalomaisen vehmas ja kaunis paikka kesällä. Toukokuussa vehmaus on vielä kehittymässä täyteyteensä.


Muutama kuva Pirkka Leinon ja Jarmo Saarisen hienosta kirjasta, ÅBO BÅTVARF 1889 - 1954. PARHAAT VENEET TEHTIIN TURUN VENEVEISTÄMÖLLÄ. http://www.litorale.fi/book_desc.php?id=66

Pieni moottorivene Anu, Aurajoessa ravintola Pinellan kohdilla.


Paragon Companyn Suomen johtajalle, Bengt Oldenburgille 1920 valmistunut huvijahti Paragon.


Jahdin omistaja miehistöineen.


Jahdin loistelias salonki.


Huvipursi Paragon ja sen omistaja perheineen filmattiin jahdin vesillelaskutilaisuudessa Veneveistämön telakalla.
[video]https://www.youtube.com/watch?v=ISIGHtEcKvg[/video]

Henning von Rettigin Veneveistämöltä 1900 valmistunut höyrysluuppi Måsen.


Turun Veneveistämö - Åbo Båtvarf oli aikanaan pohjoismaiden suurin veneveistämö ja kansainvälisesti tunnettu, jolta tilattiin purje- ja moottoriveneitä eri puolilta maailmaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_Veneveistämö

Veistämöltä aluksia tilattiin myös merivartiolaitokselta, mm. kymmenen veneen sarjan VMV -veneitä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vartiomoottorivene
Marivoimille Veneveistämö toimitti sodan aikana, ja sodan jälkeen, torpedoveneitä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Moottorit ... ene_Taisto

Veneveistämön säilynyt tuotanto on nykyisin arvostettu ja usein myös kunnostettu, purjeveneistä on klassikkovenerekisteri Sail and Sea - Purje ja Meri -sivustolla, jossa Turun veneveistämön purjeveneistä on oma osionsa. http://www.sailsandsea.fi/abo-batvarf-t ... eveistamo/

Telakan jo kauan sitten käytöstä poistunut pieni kraana. Ehkä siitä kuvia myöhemmin.


Nyt ikkunasta katsoessa, H2Ö festarilla on onnea sään suhteen, taivas näyttää pilvettömältä!

[Janne_H]

Turku tänään.

[Kantti]

Hienot kuvat joista näkee myös kolmen ison keskustassa olevan projektialueen tilanne tänään.
Telakkaranta L-tehtaalta aina Viimeiseen Ropoon ja kuoppaan asti.
https://farm6.staticflickr.com/5655/208 ... 3024_o.jpg

Vielä melko alkutekijöissään oleva Kakolanmäki.
https://farm1.staticflickr.com/634/2022 ... 0b4e_o.jpg

Kolmessa ensimmäisessä kuvassa näkyy viipaleita Linnanfältistä. Tuossa puutaloja Linnankadun varrella kuvan alareunassa.
https://farm1.staticflickr.com/690/2022 ... 9a61_o.jpg

Siistit ilmakuvat!