Kävin eilen Koulussa (Panimoravintola Koulu) jossa Meidän Turku ry oli järjestänyt keskustelutilaisuuden pikaraitiotiehankkeesta Turkuun.
Raitiotietilaisuus:"Miten Turun pikaraitiotiehanketta voitaisiin edistää?"
3.11. 2010 klo 18-21, Panimoravintola Koulun Historian luokkassa, Eerikinkatu 18.
Luvassa liikenneasiantuntija Mikko Laaksosen alustus pikaraitiotien uusista rahoitusmahdollisuuksista ja tämän jälkeen poliitikkopaneeli, jossa mukana ainakin kansanedustajat Ilkka Kantola (SDP), Timo Kaunisto (kesk.) ja Ilkka Kanerva (kok.) sekä kansanedustajaehdokkaat Elina Rantanen (vihr.) ja Mirka Muukkonen (vas.).
Kaikki kovasti tervetulleita kuuntelemaan ja keskustelemaan!
http://www.meidanturku.gofreeserve.com/
Mikko Laaksosella on syvää tietoa viime vuosina käynnistetyistä, ja parhaillaan meneillään olevista raitiotieprojekteista euroopassa. Hänen alustuksensa jälkeen ei voinut kuin tuntea vahvistuneensa uskossa pikaraitiotien toteutumisesta Turkuun. Poliitikot kiittelivät hämmästellen ja selvästi innoissaan näkymiä jotka Laaksosen selvityksestä avautuivat. Merkillepantavaa oli, että jo nyt, eräät toteutumisen pääedellytykset täyttyisivät Turussa. Esimerkkinä pikaraitiotien ensimmäisen vaiheen (Runosmäki – Satama) varrella oleva väestöpotentiaali, joka saksalaisen metodin mukaan lasketaan siten, että ratalinjauksen kummallakin puolella 400m etäisyydellä väestötiheys on 3800 henk/m². Tämä kriteeri täyttyisi jo tällä hetkellä.
Poliitikkojen kommenttipuheenvuoroissa varovaista skeptismiä oli vain kepunTimo Kaunistolla, joka oli ainoa ei-turkulainen poliitikko ryhmässä, piti kuitenkin asiaa kannatettavana, joskin haastavana sen kalleudesta johtuen. Ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset Laaksosen alustuksessa arvioitiin n. 270 milj € suuruisiksi. Joka on iso raha! Toisaalta rahamäärä joka on panostettu vuodesta 2000 nykyisen joukkoliikeneteen tukemiseen oli hänen mukaansa 120 mil. €. Pikaraitiotie suuremman kapasiteettinsa ja pienempien käyttömenojen vuoksi tämän vastapainona voisi kannattaa itse itsensä!
Tilaisuus kesti noin 2 tuntia ja oli toiveita herättävä jo senkin vuoksi että paikalla olleet poliitikot pitivät asian eteenpäin viemistä valtakunnan tasolla erittäin tärkeänä tulevaisuuspainotteisena linjauksena. Tämä tulee vaatimaan valtion jonkin asteista osallistumista alueellisena, perusteltuna joukkoliikenteen parantamisena. Tampereen ollessa myös kaavailemassa pikaraitiotietä, olisi mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhteistyötä asian edistämiseksi kummassakin kaupungissa.
Aikataulullisesti mitään pikastarttia ei ole odotettavissa, kokonaisuus lähtee liikkeelle runkolinjabusseilla ja pikaraitiotie voisi lähteä liikkeelle 2020 paikkeilla.
Historia -sali oli piukassa saapuessani sinne vähän myöhässä. Yleisöpuheenvuoroja käytettiin niukalti. Paikalla oli myös entisen paskalaitoksen alueelle kaavan tehnyt Laurent Druey (kaavoitti sinne sen yli 30 kerroksisen) joka on syntyjään Baselista (167 720 asukasta 2009), hän piti lyhyen puheenvuoron jossa totesi raitiotieliikenteen vaatimattomasti maailman parhaaksi. Baselissa on raitiotie. Hän asui aikanaan 4 vuotta Genevessä (Kaupungissa oli joulukuussa 2003 184 758 asukasta), jossa tehtiin kuten Turussa, raitiotieliikenne lopetettiin. Nyt siellä on hänen mukaansa kaikki mullin mallin raitiotietä rakennettaessa uudelleen!
Tuosta ylelläkin olleesta arkkitehtien alkuunpanemasta haastesta sen verran, että jos Turun rakentamispolitiikkaa pidetään hampaattomana ja kunnianhimottomana, ja rakennuksia harmaan tasapäisinä mielenkiinnottomina laatikkoina, ja tuomitaan rakentamien Turussa huonona, niin miksi murjastaan nurin pyrkimykset kaupunkikuvan ja rakentamisen laadun parantamisesta vieläkin tylymmin? Mitä halutaan? Realismi erilaisten hankkeiden toteutumisten aikatauluissa on se mikä on, siis enimmäkseen rahasta kiinni, vaikka miten sielua kirvelisi. Omasta mielestäni Turussa on menty koko ajan eteenpäin joka tapauksessa.
