Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
Tekijänä veka
#96929
Upeinta NCC:n talohankkeessa on minusta rakennuksen ulkoasu. Kerrankin saadaan näkyvälle paikalle upeaa arkkitehtuuria pyytämättä, siis jos talosta tosiaan tulee kuviensa näköinen. Ja miksi ei tulisi, kun myyntityö on jo käynnissä. Samalla rima asetetaan sopivan korkealle myös perässä tuleville isommille taloille. Ei noin tyylikkään rakennuksen viereen kehtaa pystyttää mitä hyvänsä peruslaatikoita. - Keilaniemen kutsuminen "historialliseksi" on tosiaan uskomaton juttu, kuin ei taida olla edes huumoria. Kohta vissiin Pasilakin on jo ikoninen markinoinnin helppoheikkien teksteissä.

SRV:n torneissa ei kai mikään ole muuttunut: neljä niitä pitäisi olla tulossa. Ensin kaksi, kun liikenne siirtyy keväällä tunneliin, ja kahteen muuhun lienee edelleen optio. Vai onko jotain tapahtunut niiden kohdalla?
Avatar
Tekijänä veka
#96932
En oikein jaksa uskoa moiseen. SRV on profiloitunut selvästi isojen ja näyttävien rakennushankkeiden toteuttajaksi. Keilaniemen torneista luopuminen tarkoittaisi valtavaa arvovaltatappiota ja uskottavuuden menetystä. Redissä sentään ollaan jo pahimman paremmalla puolella. Tornin rakentaminen osataan jo, ja perustukset ovat valmiina seuraavia varten. Nyt pitäisi vain saada vauhti päälle ja ansainta käyntiin, jos vain markkinat kestävät eikä oma myyntiporukka sössi esim. ylihinnoittelemalla. Keilaniemessä uusi on vasta alkamassa, mutta kallion päälle on helpompi rakentaa kuin vaikka Karlalla Göteborgissa. Jotain apatiaa siellä kuitenkin tuntuu olevan, kun Keilaniemen tornien hypetyskin on ollut huonossa hapessa viime aikoina.
Tekijänä Etika
#96933
Isot rakennuttajat ovat nykyään oikeastaan rahoituksenhallintafirmoja. Niiden toiminnassa oleellista on milloin ja millä ehdoin ne saavat rahoitusta eri projekteihin. Ja siihen taas vaikuttaa paljonko niillä on taseessa kiinni jo rahaa (omaa ja lainattua) muissa projekteissa.

Redihän on tällä hetkellä juuri hankalimmassa vaiheessa SRV:n kannalta. Se ei ole saanut vielä oikeastaa yhtään tuloja koko kompleksista, jalustaan ja sen alla oleviin rakennuksiin on sitoutunut todella paljon rahaa, kauppakeskus on sen omassa taseessa ja Majakastakaan ei olla saatu vielä juurikaan maksuja. Se, että perustukset ovat Redissä valmiita, on SRV:n kannalta juuri se ongelma. Niissä on kiinni paljon rahaa, jota vapautuu isolta osin vasta hyvin pitkän ajan päästä, kun torneja vihdoin päästään myymään. Redin torneista asunnon ostajien maksuaikataulu on painottunut hyvin lähelle tornin valmistumista, ennakkomaksut ovat aika pienet verrattuna koko hintaan. Ja ennen kuin asunnot vaihtavat omistajaa, myös taloyhtiölainat rasittavat rakennuttajan tasetta. Se, että SRV päätyi itse pyörittämään kauppakeskusta eikä myynyt sitä jollekin kiinteistösijoittajalle, voimistaa tätä efektiä entisestään.

Jo Redi oli SRV:n kokoon verrattuna iso projekti, joten epäilisin, että tällä hetkellä SRV:n tase on sen näköinen, että rahoituksen hinta on sille poikkeuksellisen korkea. Toisen ison torniprojektin aloittaminen tässä vaiheessa todennäköisesti ampuisi rahoituskustannukset pilviin.

Sitä myöten, kun SRV saa Redin torneja ja kauppakeskuksen myytyä, myös sen kyky aloittaa Keilaniemen tornit kasvaa. Rakentamisen osaamisella tai kapasiteetin tarjonnalla on rakennusliikkeiden nykyisellä toimintamallilla lopulta paljon vähemmän vaikutusta niiden kykyyn aloittaa projekteja kuin rahoituksella ja sen hinnalla.
hmikko, veka, Pyöröovi ja 2 muut peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä veka
#96934
Mainiosti tiivistetty. Rahan hinnasta SRV:lle antaa kuvan yhtiön liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korko. 2013 (75 miljoonaa) korkoprosentti oli 5,0. 2016 (100 miljoonaa) prosentti oli 6,875 ja 2018 (75 miljoonaa) 4,875. Asunnonostajat saivat viime vuonna tutustua rahoituksen ihmeelliseen maailmaan, kun SRV ryhtyi käyttämään Redissä kahta hinnastoa. Asunnon sai halvemmalla, jos suostui ostamaan sen velattomana, ts. maksoi samalla myös yhtiölainaosuuden.
Avatar
Tekijänä veka
#97664
Raidejokerin päätepysäkki Keilaniemessä on nykyään omana kaavanaan nimeltään Valokeila. Ja valmiin tuntuista alkaa olla. Lähirakennuksiin tulee sekä toimistoja että asuntoja. Asuintaloissa on näyttävä porrastus, jonka ansiosta eteläpäätyyn syntyy tilavia terasseja. Kiinnostavin on kuitenkin yhteys Raidejokerilta metroasemalle. Pitkän vääntämisen jälkeen asemat ovat niin lähellä toisiaan, että niiden välille voidaan tehdä maanalainen yhteys. Jos tämä toteutuu esitetyllä tavalla, voi ennustaa Keilaniemestä tulevan tärkein vaihtopysäkki metrosta ratikkaan.

https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ ... avaehdotus

Kuva

Kuva
hmikko, Pyöröovi, kaupunkilainen ja 3 muut peukuttivat tätä
#99911
NCC on 1.4. twiitannut töiden käynnistymisestä/etenemisestä:
https://twitter.com/NCCyhtiot/status/12 ... 0893405190

Talon sivut https://keilanieminext.fi/

Mielestäni poikkeaa edukseen perinteisistä suorakulmaisista toimistorakennuksista. Toivottavasti vain onnistuvat julkisivun toteutuksessa, mielenkiinnolla odotan kuinka nuo ikkunoita ympäröivät kehys/ulokeratkaisut toteutetaan.

Olisiko muuten tämän rakennuksen takia NCC hakenut tuon neljännen pyöreän tornin suunnitteluvarausta, jotain synergiaa tiedossa?
Tekijänä Pyöröovi
#99915
Upeasti suunniteltu rakennus, joka pyrkii vielä ympäristöystävällisyyteen. Valitettavasti lähiseutu näyttää kauhealta, moottoritie jyllää vieressä ja piha on täynnä vanhanaikaisia parkkipaikkoja. Tuskin tulen tuolla käymään - ja tuskinpa minua jäädään kaipaamaan.
Tekijänä JTunkki
#99916
Pyöröovi kirjoitti: 07.04.20 15:26 Upeasti suunniteltu rakennus, joka pyrkii vielä ympäristöystävällisyyteen. Valitettavasti lähiseutu näyttää kauhealta, moottoritie jyllää vieressä ja piha on täynnä vanhanaikaisia parkkipaikkoja. Tuskin tulen tuolla käymään - ja tuskinpa minua jäädään kaipaamaan.
Juurihan tuosta moottoritie peitettiin silmille näkymättömiin. Toki ei Keilaniemi silti mitään sykkivää urbanismia ole eikä sellaista siitä ikinä tule enää saamaankaan irti.
Avatar
Tekijänä veka
#99926
Ei ole sitä kuuluisaa urbaania pöhinää, eikä sellaista kai ole missään muuallakaan Espoossa. Kaikesta viivyttelystä huolimatta jaksan kuitenkin yhä olla optimisti ja uskoa Keilaniemeen. Rakentaminen on Keilaniemessä tähänkin saakka ollut laadukasta, ja kaikesta päätellen tällä tiellä on tarkoitus pysyä tai jopa petrata. Mielestäni se on jo nyt Suomen tyylikkäin ja monella muullakin tapaa paras työpaikka-alue. Muuntuminen myös asuinalueeksi on vain ollut käsittämättömän tahmeaa. Mutta nyt kun Kehä on kannen alla ja sävelet jatkosta jotakuinkin selvät, voi kai jo vihdoin odottaa jotain tapahtuvaksi myös asuinrakentamisen puolella.

Kannen ansiosta luonteva jalankulku- ja fillariyhteys Tapiolan keskustaan alkaa olla kunnossa. Mahtava Otaniemi on vieressä. Tulevien asukkaiden kannalta suuri ja omaleimainen voimavara Keilaniemessä on meri. Ynnä rantaraitti ja sen varrrella jo olevat ja sinne tulevat palvelut. Jos Keilaniemeen pääsisi ratikalla, voisin muuttaa sinne itsekin.