Taloforum.fi

[pekka_kana]

Nyt näyttää hyvältä!Oulu on loppuje lopuksi Pohjoisen "pääkaupunki", mutta näyttää lähinnä Seinäjoen tyyppiseltä maakuntakeskukselta lukuunottamatta Tuiraa.

Molemmissa Pohjanmaan kaupungeissa aikaa viettäneenä tämä nyt on vähän turhan rankka kärjistys.

Oulu on kaupunkikuvaltaan mielestäni samassa sarjassa Jyväskylän ja Kuopion kanssa, vaikka potentiaalia olisi sinne Tampere-Turku-sarjaankin.

[Urbaani]

Oulun sloganhan on "Capital of Northern Scandinavia"... En nyt tiedä mitä mieltä asiasta Uumajassa, Luulajassa ja Tromssassa ollaan.

[pekka_kana]

Oulun sloganhan on "Capital of Northern Scandinavia"... En nyt tiedä mitä mieltä asiasta Uumajassa, Luulajassa ja Tromssassa ollaan.

Tromssa on jo maantienteensä vuoksi kiinnostavampi kuin mikään suomalaisista kaupungeista pl. ehkä Helsinki. Mutta noin muuten se on Rovaniemen kokoinen, vieläkin kaukaisempi pikkukaupunki. Enempi luonto- kuin kaupunkikohdehan se on.

Uumaja ja Luulaja (ja Skellefteå) ovat aivan kivoja "Ruotsin Vaasoja" , joissa on kiitettävän hyvin osattu ottaa kaikki irti omista vahvuuksistaan. Illman kotiinpäin vetämistäkin kyllähän ne pikkukaupungeilta Ouluun verrattuna tuntuvat, vaikka arkkitehtuurisesti ovatkin osanneet perinteistään ottaa enemmän irti kuin Oulu.

[järvellä nukkuva]

Mulla on samat käsitykset Oulun asemasta kuin pekka_kanalla. Seinäjoki-vertailu nyt ei vaan toimi, kun Seinäjoki on varmaan Suomen rumin maakuntakeskus, jossa on alikehittynyt keskusta. Jyväskylä taas jostain syystä vaikuttaa kokoaan isommalta ja vireämmältä, ehkä siksi koska se on korostetusti yliopistokaupunki ja siellä on ollut hyviä kaupungin profiilia nostavia rakennnushankkeita keskustan tuntumassa (matkakeskus, Lutakko, Kuokkala). Jyväskylä on siksi varmaan aika hyvä vertailukohta Oululle.

Oulusta taas matkakeskus vielä puuttuu ja keskusta on vielä kaukana täydestä potentiaalistaan. Myllytulli, Etu-Lyötty, kävelykadut ja koskenvarren uudet talot ovat hienoja uusia juttuja, mutta lisää tarvitaan. Asukasluvun perusteella Oulu on kyllä selvästi noita "Ruotsin vaasoja" edellä ja "Capital of Northern Scandinavia" -nimitys on lopulta jopa aika looginen. Se pitää vaan täysillä saada tuntumaan kaupunkikuvassa. Esimerkiksi Tampereen keskusta-alue on Oulun vastaavaa vielä reippaasti edellä ja keskusta-alueen vetävyys on yksi tekijä, jossa Oulun pitäisi ottaa kiinni isompia kaupunkeja.

Mutta luulenpa, ettei se hetki ole enää kovin kaukana että ihmiset mieltävät Oulun aidostikin suurkaupungiksi suomalaisella mittapuulla eivätkä enää ajattele paikkaa länsisiperialaisena tuppukylänä. Se ei välttämättä vaadi mitään ihmetemppuja tai wau-arkkitehtuuria, vaan monipuolista ja kärsivällistä kehitystyötä. Monet perusasiathan ovat kunnossa ja Oululla on myös sellaisia asioita joita muista kaupungeista on vaikea löytää, esim. Hupisaaret. Mulla on sellainen tuntuma, että Oulu on hyvällä tiellä.

[hmikko]

Seinäjoki-vertailu nyt ei vaan toimi, kun Seinäjoki on varmaan Suomen rumin maakuntakeskus, jossa on alikehittynyt keskusta.

Piti oikein ruveta tarkistamaan maakuntakeskusten listaa kun tämmöinen solvaus esitetään. Seinäjoki lienee kaupunkimaisen alueen väkiluvultaan pienin ja rakennushistorialtaan nuorin, tai verrattavissa ehkä jälleenrakennettuun Rovaniemeen. Sanoisin, että 30 000 asukkaan luokassa (Seinäjoki ennen liitoksia) autokaudella kasvaneet pikkukaupungit näyttävät kaikki samalta. Seinäjoella oli jossain vaiheessa Suomen autoistuneimman kaupungin titteli. Toisaalta Aalto-keskus ihan oikeasti vetää pieniä määriä arkkitehtuurituristeja Seinäjoelle ulkomaita myöten, mitä ei taida muissa toijaloissa tapahtua. Ite muistan nuoruudesta semmoisen vaiheen, jossa kirjastossa oli monesti japanilaisia arkkitehtuurin opiskelijoita luonnostelemassa rakennusta lehtiöönsä kun sinne meni.

[Joggi]

Asiahan ei minulle varsinaisesti kuulu, mutta tässä uutisessa on kyllä 100% enemmän potkua kuin noissa megalomaanisissa, anonyymin muodikkaissa ja bulkki-arkkitehtonisissa Raksila-ehdotuksissa:

http://yle.fi/uutiset/3-9226382

"Ainutlaatuista Euroopassa: lohi nousee keskelle kaupunkia kutemaan"

Ja komppaan hmikkoa: Seinäjoki on tosiaan kansainvälisen arkkitehtiturismin kohdelistalla kyllä suomalaisista kaupungeista ihan kärkipäässä - vaikka voi sitä rumaksikin haukkua

[järvellä nukkuva]

Piti oikein ruveta tarkistamaan maakuntakeskusten listaa kun tämmöinen solvaus esitetään. Seinäjoki lienee kaupunkimaisen alueen väkiluvultaan pienin ja rakennushistorialtaan nuorin, tai verrattavissa ehkä jälleenrakennettuun Rovaniemeen. Sanoisin, että 30 000 asukkaan luokassa (Seinäjoki ennen liitoksia) autokaudella kasvaneet pikkukaupungit näyttävät kaikki samalta. Seinäjoella oli jossain vaiheessa Suomen autoistuneimman kaupungin titteli. Toisaalta Aalto-keskus ihan oikeasti vetää pieniä määriä arkkitehtuurituristeja Seinäjoelle ulkomaita myöten, mitä ei taida muissa toijaloissa tapahtua. Ite muistan nuoruudesta semmoisen vaiheen, jossa kirjastossa oli monesti japanilaisia arkkitehtuurin opiskelijoita luonnostelemassa rakennusta lehtiöönsä kun sinne meni.

Hain siis tosiaan takaa maakuntien keskuskaupunkeja, joita on noin 20. Mielestäni on selvää, että muutamista kirkkaista valopilkuistaan huolimatta Seinäjoki häviää selvästi kaupunkimaisuudessa ja kauneudessa jo Vaasalle ja Kokkolalle. Toki tälle on ymmärrettävät historialliset syynsä, mutta se ei muuta asiaa. Keskustan rumuudessa ja sekavuudessa Seinäjoki siis kilpailee minusta Kajaanin, Kouvolan (jos lasketaan maakuntansa keskuskaupungiksi) ja ehkä Joensuun kanssa.

Keskustan ulkopuolella Seinäjoki vaikuttaa ihan kivalta paikalta, ainakin jokivarsi ja Törnävä on hienoa seutua. Uusi kirjasto on myös upea ja sopii hyvin paikalleen. Sen verran monta kertaa olen Seinäjoella viime vuosina käynyt, että uskallan tällaisen mielipiteen lausua.

[RV]

Piti oikein ruveta tarkistamaan maakuntakeskusten listaa kun tämmöinen solvaus esitetään. Seinäjoki lienee kaupunkimaisen alueen väkiluvultaan pienin ja rakennushistorialtaan nuorin, tai verrattavissa ehkä jälleenrakennettuun Rovaniemeen. Sanoisin, että 30 000 asukkaan luokassa (Seinäjoki ennen liitoksia) autokaudella kasvaneet pikkukaupungit näyttävät kaikki samalta. Seinäjoella oli jossain vaiheessa Suomen autoistuneimman kaupungin titteli. Toisaalta Aalto-keskus ihan oikeasti vetää pieniä määriä arkkitehtuurituristeja Seinäjoelle ulkomaita myöten, mitä ei taida muissa toijaloissa tapahtua. Ite muistan nuoruudesta semmoisen vaiheen, jossa kirjastossa oli monesti japanilaisia arkkitehtuurin opiskelijoita luonnostelemassa rakennusta lehtiöönsä kun sinne meni.

Hain siis tosiaan takaa maakuntien keskuskaupunkeja, joita on noin 20. Mielestäni on selvää, että muutamista kirkkaista valopilkuistaan huolimatta Seinäjoki häviää selvästi kaupunkimaisuudessa ja kauneudessa jo Vaasalle ja Kokkolalle. Toki tälle on ymmärrettävät historialliset syynsä, mutta se ei muuta asiaa. Keskustan rumuudessa ja sekavuudessa Seinäjoki siis kilpailee minusta Kajaanin, Kouvolan (jos lasketaan maakuntansa keskuskaupungiksi) ja ehkä Joensuun kanssa.

Keskustan ulkopuolella Seinäjoki vaikuttaa ihan kivalta paikalta, ainakin jokivarsi ja Törnävä on hienoa seutua. Uusi kirjasto on myös upea ja sopii hyvin paikalleen. Sen verran monta kertaa olen Seinäjoella viime vuosina käynyt, että uskallan tällaisen mielipiteen lausua.

Subjektiivinen näkemys. Minusta voitaisiin Talossa jo siirtyä "aikuiseen" aikakauteen ja lakata julistelemasta kaikkea n 50-30 vuotta vanhaa "rumaksi". Kouvolan keskustassa, samoin Seinäjoen, on Suomen edustavimpiin kuuluvia modernin arkkitehtuurin kohteita, kansainvälisesti tunnustettujakin. Vertaus Seinäjoen ja Oulun välillä siis liittyi kohdallani siihen, että Oulun keskusta on hyvin matala, jolloin esimerkiksi Kouvola ja jopa Tornio antavat suuremman kaupungin vaikutelman siinä mielessä, puhumattakaan Lahdesta.

[Iggy.P]

Tarvitaanko Ouluun tornitaloja?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Ouluun enemmän korkeaa rakentamista.

Lue uutinen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tarvi ... ja/740890/

[järvellä nukkuva]

Subjektiivinen näkemys. Minusta voitaisiin Talossa jo siirtyä "aikuiseen" aikakauteen ja lakata julistelemasta kaikkea n 50-30 vuotta vanhaa "rumaksi". Kouvolan keskustassa, samoin Seinäjoen, on Suomen edustavimpiin kuuluvia modernin arkkitehtuurin kohteita, kansainvälisesti tunnustettujakin. Vertaus Seinäjoen ja Oulun välillä siis liittyi kohdallani siihen, että Oulun keskusta on hyvin matala, jolloin esimerkiksi Kouvola ja jopa Tornio antavat suuremman kaupungin vaikutelman siinä mielessä, puhumattakaan Lahdesta.

Joo, taisin ymmärtää argumentin ja toki tässä on kyse vain mun mielipiteestäni. Eihän se massiivinen brutalismi muutenkaan ole Kouvolan koko kuva, onhan siellä myös oikeasti tyylikästä modernismia, esim. Kouvolan kaupungintalo. Ja perustyylikästä funkista. Nämä vanhemmat kaupungit vaan saavat etua siitä, että siellä on suunniteltu hyvää kaupunkia paljon pitempään.

Kaupungit vain ovat erilaisia ja sillä siisti. Mua ei niin haittaa Oulussa mataluus, vaan se että keskusta on vähän liian pieni.

[sam]

Asemakeskuksen arkkitehtuurikilpailu ratkesi tänään.

”Tervatynnyrit” voittoon Oulun asemakeskuskilpailussa


Oulun asemakeskuksen suunnittelukilpailussa oli tehtävänä suunnitella toiminnallisesti monipuolinen kokonaisuus, jolla on selkeä identiteetti ja joka yhdistää Raksilan kaupunginosan keskustan ruutukaava-alueeseen. Arkkitehtuurikilpailun kautta etsittiin vastausta siihen, miten alueen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijatyöryhmien tuli ratkaista kaupan, palvelujen, matkustamisen ja asumisen sijoittuminen alueelle.

Kilpailu toteutettiin ilmoittautumiskutsukilpailuna Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n sääntöjen mukaisesti. Arkkitehtuurikilpailun järjesti Oulun kaupunki yhteistyössä alueen maanomistajien VR-Yhtymä Oy, Liikennevirasto ja Senaatti-kiinteistöt, kanssa. Ideakilpailun tuloksia käytetään Oulun asemakeskuksen alueen suunnittelun pohjana.

Ehdotuksissa oli runsaasti jatkotutkimisen arvoisia ideoita. Radan jakaman kaupungin yhdistäminen oli yksi kilpailun tärkeistä tavoitteista. Parhaimmillaan radan alitus on saatu houkuttelevaksi ja elämykselliseksi reitiksi, jonka varrella on palveluita ja loogiset yhteydet eri liikennemuotojen välillä.

Voittaneessa suunnitteluryhmässä mukana oululaisprofessorit Mahlamäki ja Pihlajaniemi

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti asettaa ensimmäiselle sijalle ehdotuksen Tervatynnyrit, jonka tekijöiksi paljastui Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Helsingistä (professorit Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki) sekä Arkkitehdit m3 Oulusta (professori Janne Pihlajaniemi ja Kari Nykänen) työryhmineen. Työryhmän maisemasuunnittelusta vastasi Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, liikennesuunnittelusta Plaana Oy sekä kustannuslaskennasta ja kiinteistöliiketoiminnasta Rakennusinsinööritoimisto Rimako Oy.

Tervatynnyrit – ehdotuksen kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus arvioitiin onnistuneimmaksi. Palvelukeskuskokonaisuutta pidettiin houkuttelevana ja kehittämiskelpoisena. Ehdotuksen persoonallisuutta ja viittauksia Oulun historiaan tervakaupunkina pidettiin paikallisuutta vahvistavina ja identiteettiä luovina tekijöinä. Rakennusten arkkitehtuuri viittaa persoonallisella tavalla Oulun menneisyyteen tervakaupunkina ja tärkeänä etappina Itämeren kauppareiteillä. Laajat säältä suojaisat sisätilat ovat käyttökelpoisia varsinkin kylminä vuodenaikoina. Oulun keskustan kauppakatujen mittakaavaa on tuotu onnistuneesti radan itäpuolelle.

Lasipäätyisiä holveja ja harjakattoja

Palvelukeskuksen rooli kaupunkikuvassa korostuu kahden parabolisen holvin avulla, jotka vertautuvat vanhoihin kaariasemahalleihin. Lasipäätyiset holvit laajoine harjakattoisine rakennelmineen muodostavat Hallituskadun jalankulkuakselille mielenkiintoisen ja houkuttelevan päätteen radan toiselle puolelle.

Hotelli, liiketilat, ravintolat ja monitoimiareena muodostavat toiminnallisen ja yhtenäisiin sisätiloihin perustuvan kokonaisuuden.

Kolme tiivistä itäosan asuinkorttelia rakentuvat harjakattoisista kerrostaloista, joiden alle on sijoitettu porrastetusti pysäköintilaitokset ratapihan puolelle. Asuinkortteleissa voidaan nähdä viittauksia Itämeren alueen vanhojen Hansakaupunkien tiiviisti rakennettuihin kortteleihin ja jyrkkäkattoisiin porvaristaloihin.

Tervatynnyrit on kompakti, vahva ja persoonallinen ehdotus, jonka pohjalta alueen yleissuunnittelua voidaan jatkaa.

Voittaneen ehdotuksen tekijäryhmälle maksetaan palkintona 50 000 €.

Kutsukilpailun viittä ehdotusta sai arvioida ja äänestää netissä. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi ehdotus ”Tervahauta 2020”.

Kilpailutöihin voi tutustua netissä osoitteessa: http://www.ouka.fi/asemakeskus

Lähde

Kuvia voittaneesta kilpailutyöstä:





Myös videota löytyy.

[Tuliniemi]

^Hieno suunnitelma kieltämättä, tosin en usko että tuollaisenaan tulee toteutumaan. Mutta jos alueelle saadan tiivis umpikortteli niin sekin olisi fantastinen lisäys.



Myllytullin täydennysrakentamisesta on tehty visio. Myllytulli sijaitsee keskustan yhteydessä ja on hyvä että sen tiivistämistä suunnitellaan. Toivoisin vain että alueelle suunniteltaisiin myös vähän korkeampia rakennuksia noiden 4-5 kerroksisten lisäksi, jotain tämän tyylistä. Tornista olisi hienot näkymät puistoon.

[Xerdoz]

^Hieno suunnitelma kieltämättä, tosin en usko että tuollaisenaan tulee toteutumaan. Mutta jos alueelle saadan tiivis umpikortteli niin sekin olisi fantastinen lisäys.

En kyllä yhtään umpikorttelia kuvassa nää.

[Tuliniemi]

En kyllä yhtään umpikorttelia kuvassa nää.

Tarkoitin tuota Tervatynnyriä (^).