[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
JamoL kirjoitti:Kampin metroasema - Muistanko väärin vai oliko 10-15 vuotta sitten luonnoksia tuolle paikalle tulevasta "siiven muotoisesta tornista", joka sitten haudattiin vähin äänin? Nopealla googlettamisella ei löytynyt mitään.Vastaan itselleni. Kaupunginsuunnittelulautakunta palautti tornin takaisin valmisteluun 18.2.2000. Muutama vuosi siinä näköjään sitten vierähtikin. Samassa yhteydessä oli ehdotettu myös Autotalon pohjoispuoliselle parkkipaikalle 2-kerroksista lisärakennusta, mutta ilmeisesti tämäkin paikka haluttiin mieluummin pitää venäläisten pikkubussien parkkiksena.
JamoL kirjoitti:Ei ole varmaan sama suunnitelma, mutta kampin keskuksen tarjouskilpailussa ehdotettiin tällästä:JamoL kirjoitti:Kampin metroasema - Muistanko väärin vai oliko 10-15 vuotta sitten luonnoksia tuolle paikalle tulevasta "siiven muotoisesta tornista", joka sitten haudattiin vähin äänin? Nopealla googlettamisella ei löytynyt mitään.Vastaan itselleni. Kaupunginsuunnittelulautakunta palautti tornin takaisin valmisteluun 18.2.2000. Muutama vuosi siinä näköjään sitten vierähtikin. Samassa yhteydessä oli ehdotettu myös Autotalon pohjoispuoliselle parkkipaikalle 2-kerroksista lisärakennusta, mutta ilmeisesti tämäkin paikka haluttiin mieluummin pitää venäläisten pikkubussien parkkiksena.
Havainnekuvia ei HS:n arkistosta löytynyt, onko jollain pääsyä tuonne vuoden 2000 kuviin, noin inspiraatioksi terveyskeskukselle?
Kaikki taitavat enemmän tai vähemmän suojeltuja rakennuksia, joten purkaminen ei tule kyseeseen. Tukholmankadusta vielä viime syksynä kaavailtiin ammattikoulun toimipistettä, mutta ilmeisesti suunnitelmat muuttuneet. Uutiset / Pikku Huopalahteen asuntoja 2 000 asukkaalleKaava vaikuttaa odotuksiin nähden kyllä hyvältä. Tornitalot positiivista myös.
Uutta Helsinkiä 03. maaliskuuta 2016
Pikku Huopalahden pohjoisosaan esitetään uusia asuinkerrostaloja noin 2 000 asukkaalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta saa alueen kaavaluonnoksen käsiteltäväkseen tiistaina 8. maaliskuuta.
Mannerheimintien ja Vihdintien kulmauksessa sijaitsevan alueen nykyiset rakennukset purettaisiin asuntorakentamisen tieltä. Talojen kivijalkoihin tulisi tiloja palveluille ja liiketoiminnalle. Alueelle on suunniteltu muun muassa päivittäistavarakauppa ja päiväkoti.
Suunnitelmassa rakentaminen on sijoitettu seitsemään viisikulmaiseen kortteliin, ja niiden kulmiin muodostuu pieniä aukioita. Kortteleissa on vaihtelevasti erikorkuisia ja erityyppisiä taloja. Pääosin talot ovat alueen sisällä 5–7-kerroksisia ja Mannerheimintien ja Vihdintien varressa 8-kerroksisia. Kortteleiden kulmissa on korkeimmillaan 14-kerroksisia tornitaloja.
Alueen eteläosaan jäisi metsäinen puistoalue, ja keskiosaan rakennettaisiin puisto. Haaganpuron ympäristöön alueen luoteisnurkkaan tulisi kosteikkoalue, jossa voidaan viivyttää sade- ja sulamisvesiä.
Alueella nykyisin sijaitseva oikeus- ja hammaslääketieteellinen toiminta on siirtymässä muualle. Rakennuksille ei ole löytynyt muita käyttäjiä, ja niiden muuttaminen asunnoiksi olisi kannattamatonta.
Kaavaluonnoksesta työstetään varsinainen kaavaehdotus yhdessä alueen maanomistajien kanssa. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuonna 2017. Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... asukkaalle
50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurinLaitanpa tämän tänne, kun en sopivampaa paikkaa löytänyt. Ja Helsinki ja Helsingin seutuhan tässä hommassa olivat pääosassa.
Rakennuslehti 50 vuotta Julkaistu: 18.02.2016 - 15:29, Päivitetty: 25.02.2016 - 11:43
Seppo Mölsä
...
Kaavoitustahti oli hurja, parhaimmillaan puhuttiin viikoista. Suuri osa kerrostaloalueista tehtiin poikkeusluvalla. Valtuustot olivat lähinnä kumileimasimia hyväksyessään valmiina paketteina esiteltyjä aluerakentamissopimuksia.
Kaavojen hyväksymistä nopeutti se, että maalaisliitto ja itsenäisyytensä menettämistä pelänneet Espoo ja Vantaa löysivät toisensa. Kun maalaisliiton hallinnassa oleva sisäasiainministeriö ei voinut estää muuttoliikettä, se päätti jarruttaa kuitenkin Helsingin kasvua ja tuki lähikuntien itsenäistymishaluja nopeuttamalla niiden aluerakennushankkeiden hyväksymistä.
...
1950-luvulla rakennettu Espoon Tapiolan puutarhakaupunki on suomalaisen arkkitehtuurin ylistetyin saavutus. Tämä sankariarkkitehtuurin kausi päättyi tylysti 1960-luvulla, kun siirryttiin betonibrutalismiin ja laatikkoarkkitehtuuriin. Lähiöitä markkinoitiin puutarhakaupunkeina, mutta todellisuus oli toista.
Arkkitehtien sijaan juristit ja rakennusmestarit alkoivat määritellä, miltä asuntoalueet näyttävät ja missä ne sijaitsevat. Juristikoulutus oli niin Hakaa johtaneille Antti Pelkolalla kuin hänen seuraajallaan Eero Piiparillakin. Juristit johtivat myös Keskus-Satoa ja Aravaa ja he miehittivät myös alueita rahoittaneiden pankkien johtokunnat.
Monen aluerakentajan toimitusjohtajalla oli rakennusmestarin koulutus, sillä varsinaiset insinöörirakentajat, kuten YIT ja Perusyhtymä pysyivät siitä erossa.
”Rakennusmestari seisoi siellä nurkalla ja näytti miten homma tehtiin. Siihen ei tällaista ylempää johtamista tarvittu”, Perusyhtymän toimitusjohtaja Olavi Jaakkola sanoi vuonna 1991 Juha Salmisen haastattelussa.
...
http://www.rakennuslehti.fi/2016/02/50- ... tehtuurin/
Tande kirjoitti:No jaa. Tässähän oli alusta asti selvää, että pyritään kaupunkimaisiin tehokkuuksiin ja ratkaisuihin. Tällä kertaa jopa lähialueen asukkaat toivoivat kunnon kaupunkia lähiöviritelmien sijaan. Vuorovaikutusraportissakin on poikkeuksellisesti lähes pelkkää kannustavaa palautetta.Uutiset / Pikku Huopalahteen asuntoja 2 000 asukkaalleKaava vaikuttaa odotuksiin nähden kyllä hyvältä. Tornitalot positiivista myös.
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... asukkaalle
