[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Pyöröovi kirjoitti:Pärjääköhän kasvit todella syvän sisäpihan pohjalla? Suomessa aurinko harvemmin nousee ihanteellisiin korkeuksiin. Tiedän, pilkunviilausta, mutta tulipa vain mieleen katsellessa vehreitä rendereitä...Esimerkkiä lähistöltä Kalevankadulta. Mä epäilen, että Bunkkerissa valoa hankalampi ja kalliimpi ongelma on kasvualusta. Iso puu tarvitsee ison purkin, ja kannen alla on uimahalli. Varmaan siellä jotain täyskasvuista tammea pienempää saatais kasvamaan.
hmikko kirjoitti:Luemma 500 uutta asukasta, jotka tulevat Jätkäsaaren kokonaisarvion lisäksi, kun alun perin Bunkkeriin ei ajateltu asuntoja.Jätkäsaareen venehotellin suunnitelmat kanssa täysin auki ja suunnitteluvaraukset rauenneet, joten sieltäkin olisi mahdollista saada korttelin verran lisää asukkaita hyvälle paikkaa.
Sam33 kirjoitti:Facebookissa kaupungin ryhmissä Bunkkerin korkeudesta on jo valiteltu, mutta toivottavasti liikuntatilat vie tässä voiton, eikä valituksiin ryhdytä.:Facepalm:
Uutiset / Bunkkeri luo nahkansa
Länsisatama / Jätkäsaari 29. helmikuuta 2016
Tulevaisuudessa Jätkäsaaren maamerkkinä kohoaa entistä näyttävämpi, 12-kerroksinen Bunkkeri, jossa yhdistyvät monipuoliset liikuntatilat, uimahalli ja noin 300 asuntoa. Tänä keväänä suunnitelmat harppaavat askeleen lähemmäs toteutumista.
Helsingin kaupunki etsi pitkään uutta käyttötarkoitusta 1970-luvulla sataman varastoksi rakennetulle Bunkkerille. Satama luopui rakennuksesta vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen kaupunki suunnitteli ensin tilojen muuttamista koulu- tai kulttuuritiloiksi.
Lopullinen suunnitelma rakennuksen uudesta käyttötarkoituksesta syntyi, kun Jätkäsaaren koulujen liikuntatilat kaavoitettiin vuonna 2009 sijoitettaviksi Bunkkeriin. Samaan aikaan tehtiin suunnitelmia uimahallin rakentamisesta alueelle.
”Bunkkeri on voinut toimia näihin päiviin saakka varastona, mutta ympäröivien kortteleiden valmistuessa se ei olisi enää logistisesti järkevää. Rakennuksen loistava sijaintikin puoltaa sitä, että tilat saadaan jätkäsaarelaisia palvelevaan käyttöön”, toteaa Länsisataman kehittämisestä vastaava projektinjohtaja Outi Säntti Helsingin kaupunginkansliasta.
Bunkkerille etsittiin ostaja
”Bunkkerin rakentamiseen ei ollut varattu määrärahoja kaupungin omassa investointiohjelmassa, joten parhaaksi ratkaisuksi muodostui hankkeen toteuttaminen yksityisin varoin. Näin pystytään jouduttamaan liikuntatilojen valmistumista”, Säntti kertoo.
Käytännössä ratkaisu tarkoitti sitä, että kaupungin oli alettava etsiä Bunkkerille ostajaa, joka olisi kiinnostunut toteuttamaan rakennukseen liikuntatilat ja uimahallin, jotka kaupunki voisi vuokrata pitkäaikaisesti käyttöönsä. Kaupungin tarvitsemien tilojen lisäksi Bunkkeriin olisi mahdollista rakentaa myös asuntoja. Keväällä 2015 järjestetyn toteutuskilpailun perusteella kaupunki pyysi tarjousta Bunkkerin toteuttamisesta SRV Rakennus Oy:ltä.
Suunnitelmat alkavat hahmottua
Hieman alle puolet Bunkkerin noin 34 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeudesta on tarkoitus varata uimahallia ja muita liikuntatiloja varten. SRV:n laatimien suunnitelmien mukaan Bunkkerin kolme ylintä kerrosta puretaan ja niiden päälle rakennetaan kymmenen uutta kerrosta, joihin tulee noin 300 asuntoa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta.
”Bunkkerin suunnitelmia on hiottu huolella, jotta tilat varmasti vastaisivat käyttäjien odotuksia. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa, joten siihen on mahdollista tehdä mittaviakin muutoksia”, kertoo kiinteistöjen kehittämispäällikkö Minna Aarnio kiinteistövirastosta.
Rakentamisen aikataulu selvillä
Mikäli hanke etenee suunnitellusti, uimahalli ja liikuntatilat valmistuvat kesään 2019 mennessä. Ensimmäiset asunnot valmistuisivat samoihin aikoihin.
”Asemakaavamuutoksen hyväksymisen ja rakennusluvan saamisen jälkeen rakentamaan on mahdollista päästä aikaisintaan keväällä 2017. Tänä keväänä suunnitelmia ja SRV:n tarjousta käsitellään vielä kiinteistölautakunnassa sekä kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa”, Aarnio sanoo.
Kaupungin arvion mukaan monitoimitilojen kävijämäärä olisi 400 000 käyntikertaa vuodessa ja uimahallin 320 000 käyntikertaa vuodessa.
Bunkkerin vaiheita
2015
Helsingin kaupunki etsi toteutuskilpailulla Bunkkerille ostajaa.
2016
Bunkkerin liikuntatilojen suunnitelmia käsiteltiin liikuntalautakunnassa helmikuussa. Lautakunta puoltaa hanketta.
Kaava asetettiin uudelleen nähtäville helmikuussa. Lopullisesti asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Kiinteistölautakunta käsitteli hanketta 25.2.
Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät, toteutetaanko hanke.
Asemakaavamuutos valmis syksyllä.
2017
SRV aloittaa rakentamisen aikaisintaan keväällä.
2019
Liikuntatilat valmistuvat kesään mennessä. Uimahalli ja ensimmäiset asunnot valmistuvat.
2020
Bunkkeri valmistuu
Teksti: Tuuli Tammivuori
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... o-nahkansa
Tande kirjoitti: Bunkkerista on tulossa suunnilleen samankorkuinen, kuin naapurin Verkkokauppa.comLuemma kuusi metriä korkeampi kuin Verkkokauppa, ja yli 20 metriä matalampi kuin Clarion.
KaupunkisuunnitteluvirastoEntistä selvemmin näyttää siltä, että hätäratkaisuilla yritetään ratkaista iso ja koko ajan kasvava ongelma. Rekat on tarkoitus ohjata pysyvästi siihen tukkoristeykseen Mechelininkadun alkupäässä kieltämällä ajo Länsiväylälle Crusellinsillan kautta. Muita autoja varten on tulossa lisäkaista Länsisatamankadulle, jotta paine tuossa risteyksessä vähän helpottaisi. Sivistyssanakirjasta löytyy hyvä sana kuvaamaan Jätkäsaaren liikennesuunnittelun tasoa: fiasko.
Länsisatamankadun parannuksilla sujuvuutta sataman liikenteeseen
24.03.2016 09:24
Länsisatamankadulle ja Salmisaarenkadulle suunnitellaan muutoksia Länsiterminaalin liikenneyhteyksien parantamiseksi.
Alustavassa suunnitelmassa Länsisatamankadulle on kaavailtu satamasta tulevalle autoliikenteelle lisäkaistaa Kellosaarenkadun ja Itämerenkadun väliselle osuudelle. Ajokaistoja lisättäisiin myös Salmisaarenkadun eteläpäähän. Lisäkaistat nopeuttaisivat satamasta purkautuvan autoliikenteen pääsyä Porkkalankadun ja Länsiväylän suuntaan.
Suunnitelmaan liittyy tavoite, että sataman rekkaliikenne ohjattaisiin ulos Tyynenmerenkadun kautta ja raskaan liikenteen läpiajo Länsisatamankadun kautta kiellettäisiin. Näin rekkaliikennettä saataisiin vähennettyä asuinkaduilla, joilla on myös paljon jalankulkua.
...
hylje kirjoitti:Vaihtoehtona on lähinnä se, ettei Jätkään rakennettaisi läheskään niin paljon kun sinne ollaan nyt rakentamassa.No tuohon käsillä olevaan ongelmaan vaihtoehto olisi laivata rekat jonnekin muualle.
hmikko kirjoitti:No tuohon käsillä olevaan ongelmaan vaihtoehto olisi laivata rekat jonnekin muualle.Kyllähän sen periaatteessa voisi laskea vaihtoehdoksi, jos oletetaan että kaupunki- ja liikennesuunnittelu voi sanella satamalle miten sataman suodaan toimivan.
hylje kirjoitti: Käsittääkseni satama tekee pitkälti omat ratkaisunsa ja kaupunkisuunnittelu pelaa oletusarvoisesti niiden mukaan.Helsingin kaupunki omistaa sataman eikä päinvastoin. Virkamiesvalta tietty tunnetusti on mitä on.
hmikko kirjoitti:Helsingin kaupunki omistaa sataman eikä päinvastoin. Virkamiesvalta tietty tunnetusti on mitä on.Mutta Helsingin kaupunki ei ole Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Valtuustolla on joo valtaa, mutta se ei anna kaikkea valtaansa kaupunkisuunnittelun mielitekoihin.
