Taloforum.fi

[Krio]

Olisin jällleen kerran toivonut monimuotoisuutta rakennusten kattoihin. WFC-keskus New Yorkissa on hyvä esimerkki, miltä kopiotalot saadaan näyttämään erilaisilla katoilla.

[hmikko]

Olisin jällleen kerran toivonut monimuotoisuutta rakennusten kattoihin. WFC-keskus New Yorkissa on hyvä esimerkki, miltä kopiotalot saadaan näyttämään erilaisilla katoilla.

Piti katsoa, kuka WFC-tornit on suunnitellut, kun mun mielestä kyseiset eri malliset katot näyttävät juurikin vähän hölmöiltä (tyyli on toisessa ketjussa käsiteltyä postmodernismia). Arkkitehti on César Pelli, joka on suunnitellut mm. Petronas Towerin Kuala Lumpuriin ja ollut aikanaan Eero Saarisen TWA-terminaalin projektisuunnittelijana. Sinänsä samaa mieltä siitä, että tuossa Munkkiniemen suunnitelmassa on vaarana monotonisuus.

[Urbaani]

Monotonisuus on vaarana, mutta kuten jo mainitsin, Metsätapiolan neljä tornia ovat kaikki täysin samanlaisia, mutta kokonaisuus toimii kuitenkin. Näissä tulee myös olemaan korkeusvaihtelua, toisinkuin Tapiolassa.

[hmikko]

LKH-ryhmästä osui silmään, että Haapaniemenkatu 4:n (StreetView) suunnittelukilpailu on ratkennut (SAFA) jo jokin aika sitten. Muistaakseni tänne ei ole vielä linkattu.

Senaatti-kiinteistöt järjesti kutsukilpailun Haapaniemenkatu 4:ssa sijaitsevan vanhan virastotalon tilalle rakennettavasta uudesta yleispätevästä toimitalosta valtion virastojen ja laitosten käyttöön.

Kilpailussa ei valittu voittajaa, vaan nimettiin voittajaluokkaan kaksi työtä, joiden tekijöiden kanssa neuvotellaan kohteen suunnittelun toteutuksesta erikseen.

VOITTAJALUOKKA
aakkosjärjestyksessä


"KADUN YLI PUIDEN SIIMEKSEEN"
Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy

[...]

"MESSI"
Työyhteenliittymä:
Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy ja Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy

[Urbaani]

Vaikuttaa lupaavalta. Tuolle paikalle sopiikin massiivinen (joku sanoisi varmaan monotoninen) ja näyttävä rakentaminen. Positiivisessa mielessä tulee hieman OP-Pohjolan HQ mieleen.

[Krio]

Itselle tulee mieleen Kaisaniemen kirjastotalo, mutta suoristettuna vain.

[veka]

Wau, kerrassaan hienoja töitä molemmat. Pidän tietty enemmän ylemmästä vaihtoehdosta (oletan Tuomo Siitosen työksi, mutta en tiedä). Se on rikkaampi ja moni-ilmeisempi, siis vain tämän kuvan perusteella arvioituna. Alemmassa on enemmän riskiä, että toteutusvaiheessa sen käy kalpaten.

[AleksiB]

Ylempänä Maaliikennekeskuksen (Pohjois-Pasila) suunnitelma ja alempana oma piirustus.

Rupesin miettimään tarkemmin tätä plääniä (, josta oli keskusteltu muutama sivu taaksepäin). Minusta koko Pohjois-Pasila kannattaa rakentaa kaupunkimaisen tiiviisti. Varsinkin, kun vierestä löytyy hieno keskuspuisto luonnon rauhaa kaipaaville.

Alla muutama asia, jotka julkaistussa suunnitelmassa mietityttävät ja korjausehdotuksia:

1. Kaupunkimainen korttelirakenne hajoaa eteläosassa päiväkodin/koulun ja pistetalojen alueella. Siellä on myös iso parkkitalo rikkomassa kaupunkimaista miljöötä. Katutasolta on koko alueella liikaa näkymiä autoteille, parkkipaikoille, talojen sisäpihoille ja metsään.

> Ulotetaan umpikorttelit katkeamattomana rakenteena koko alueelle. Tehdään kaupunkirakenteesta suljetumpi ja urbaanimpi. Samalla säilytetään isot sisäpihat.
> Kiinnitetään enemmän huomiota katutason näkymiin. Luodaan kiinnostavia ja vaihtelevia urbaaneja näkymiä lievästi sokkelomaisella katuverkostolla. Panostetaan katujen päässä näkyviin rakennuksiin, joihin sopii esim. korkeammat rakennukset.

2. Alueen läpi kulkee autotie, joka vähentää viihtyisyyttä.

> Ohjataan liikenne alueen eteläreunalla Veturitielle ja estetään näin autojen läpikulku alueen läpi. Vähennetään autoteitä muutenkin korttelien välissä, jolloin katuja voidaan kaventaa. Parkkitalot sinänsä sopivat kaupunkiin, jos niille on tarvetta.

3. Tori ei vaikuta viihtyisältä, koska :1. Se on pysäköintipaikkojen reunustama. Autotie kulkee kahdella sivulla. 2. Koko torin alueelta näkymä kaupan parkkikselle 3. Torilta myös hyvä näkymä (rumalle) vanhalle toimistotalolle. 4. Liian iso ja tuulinen

> Tehdään suljetumpi ja viihtyisämpi tori, jonka ympärillä ei ole liikennettä. (En ole tosin ihan varma torin tarpeellisuudesta. Yleensä torit jäävät Suomessa autioiksi, mutta aina voi yrittää). Työpaikat torin reunalla edesauttavat ravintoloiden syntyä. Talojen julkisivuuihinj a ulkovalaistukseen pitää panostaa. Toria reunustavien asuinrakennusten tulee olla julkisivultaan vaihtelevia ja vertikaalisesti jaksotettu eli mieluummin kapeita ja korkeita kuin leveitä. Mallia voisi ottaa esim. Myyrmäen keskustan Myyrhattan-suunnitelmasta, ks kuva alla. Torin reunalla voisi olla katutasolla arkadisto, kuten kuvassa. Koko toria voisi korottaa pari porrasta katutasoa ylemmäksi.



4. Miksi ”puisto, oleskelu, leikki ja lähiliikunta” on sijoitettu alueen reunalla metsän viereen?

> Jatketaan tiivistä rakentamista metsän reunaan ja tuodaan ihmisten toiminta osaksi kaupunkiympäristöä. Puistot tuovat enemmän lisäarvoa kortteleiden välissä kuin metsän reunassa. Tehdään talojen väliin aukioille urbaaneja leikkipuistoja, pieniä aidattuja futiskenttiä, luistinratoja jne. Näin aukioille, jotka helposti muuten autioituvat, saadaan elämää. Liikunta- ja ulkoilupaikat ovat näin myös helpommin kaikkien saavutettavissa.

5. Miksi toimitilat ovat erillisissä rakennuksissaan alueen eteläosassa? (Ja onko niille edes kysyntää?)

> koko alue pysyisi elävänä, jos toimistot sijaitsisivat asuntojen kanssa samoissa hybridikortteleissa (harmaa vinoraidoitus).

6. Miksi päiväkoti ja koulu ovat omissa matalissa rakennuksissaan? Iltaisin ja viikonloppuisin koko tontti on varsin kuollut.

> Sijoitetaan päiväkoti ja mahdollinen koulu umpikortteliin kerrostaloon, jossa voisi olla myös asuntoja.

Kommentteja?

[hmikko]

5. Miksi toimitilat ovat erillisissä rakennuksissaan alueen eteläosassa? (Ja onko niille edes kysyntää?)

Melumuurina ratapihaa vasten. Tästä on ollut kommentteja muuallakin, että sijainti on toimitiloille huono ja että ratapiha ei liene ikuinen sekään, jolloin kannattaisi mieluummin panostaa siihen, että kaupunkirakennetta voidaan joskus jatkaa ratapihan alueelle kuin tehdä muuria.

6. Miksi päiväkoti ja koulu ovat omissa matalissa rakennuksissaan? Iltaisin ja viikonloppuisin koko tontti on varsin kuollut.

Tämä alkaa olla myös vakioaihe. Melua pidetään liian vaikeana yhteensovittaa asuntojen kanssa samassa rakennuksessa. Kouluissa ja päiväkodeissa on ollut myös trendi suurempia yksiköitä kohti, eli pianosäestettäviä pikkulaulajia voi olla päiväkodissa sata. Lauttasaaren uuteen tulee vissiin kaksisataa.

[JamoL]

Ylempänä Maaliikennekeskuksen (Pohjois-Pasila) suunnitelma ja alempana oma piirustus.

Kommentteja?

Oikein hyvältähän tuo näyttää! Olet mainiosti korjannut niitä pieniä asioita jotka saavat alkuperäisen luonnokseen tuntumaan kovin lähiömäiseltä, vaikka ollaan kuitenkin aika lähellä keskustaa. Esim. vanhan toimistotalon "umpinaistaminen" lisäsiivellä näyttää hyvältä yksityiskohdalta.

En ole varmaan ainoa talolainen, joka ei ymmärrä, miksei tonttipulasta kärsivässä kaupungissa voisi rakentaa ehdottamaasi hiukan kaupunkimaisempaa ympäristöä? Jos parkkinormi (ts. paikkojen hinta tonteilla) esteenä, parkkitaloista saisi tarvittaessa melumuuria ratapihalle, Metsäläntielle ja Veturitielle päin muun suunnitelman juuri kärsimättä (no, tästä on varmaan talossakin pari mielipidettä).

Kommenttina kouluihin: Ruoholahden kansainvälinen koulu on hienosti korttelirakenteeseen istutettu uudehko koulu.

Kysymys: Miksi Metsäläntien ja Veturitien kulma on jätetty molemmissa versioissa tyhjäksi? Korkeuseroa ja kalliota taitaa olla jos oikein muistan, mutta virkistyskäytössä tuon meluisan koillisrinteen arvo on kyllä alle nollan. Voisiko lähimpänä olevaa parkkitaloa siirtää paljon lähemmäs risteystä, jolloin syntyisi yksi uusi asuintontti? Tai kaavoittaa suoraan kulmaan "Manskun rasti"-tyyppisen toimistotornin?

[AleksiB]

AleksiB kirjoitti:
5. Miksi toimitilat ovat erillisissä rakennuksissaan alueen eteläosassa? (Ja onko niille edes kysyntää?)
Melumuurina ratapihaa vasten.

Totta, selostuksessa todetaan, että junasiirtelyistä aiheutuu yölläkin melua.

AleksiB kirjoitti:
6. Miksi päiväkoti ja koulu ovat omissa matalissa rakennuksissaan? Iltaisin ja viikonloppuisin koko tontti on varsin kuollut.
Tämä alkaa olla myös vakioaihe. Melua pidetään liian vaikeana yhteensovittaa asuntojen kanssa samassa rakennuksessa. Kouluissa ja päiväkodeissa on ollut myös trendi suurempia yksiköitä kohti, eli pianosäestettäviä pikkulaulajia voi olla päiväkodissa sata. Lauttasaaren uuteen tulee vissiin kaksisataa.

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset ... uverkoston
Esim. Jätkäsaaressa uusi päiväkoti Jaala näköjään toimii kerrostalon alimmissa kerroksissa. "Paikkoja Jaalassa on 84. Jaala toimii 8-kerroksisen asuinrakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Alakertaan sijoittuvat sisäänkäynti, sali, keittiö ja henkilökunnan tilat. Toisessa kerroksessa ovat ryhmähuoneet ja yhteisleikkitilat." Äänet sentään hiljenevät illaksi, ja toisaalta jotkut lapsiperheet voivat pitää alakerran päiväkotia hyvinkin kätevänä palveluna.

Esim. vanhan toimistotalon "umpinaistaminen" lisäsiivellä näyttää hyvältä yksityiskohdalta.

Joo, kaupunkikuvallisesti vanhan talon upottaminen kortteliin voisi toimia.

Kysymys: Miksi Metsäläntien ja Veturitien kulma on jätetty molemmissa versioissa tyhjäksi?

Kalliota ja oletan, että sisälle on jotain louhittu.

[Urbaani]

Helsinki lieventämässä asuntojen parkkinormia

Kaupunki 12.12.2015 23:20

Helsinki on lieventämässä rakentajien velvoitteita rakentaa asuintalojen yhteyteen pysäköintipaikkoja.

Jos uusi laskentamalli hyväksytään, Helsingissä rakennetaan nykyistä vähemmän autopaikkoja asuinneliötä kohti.

Autopaikat vähenevät lähinnä uusissa kerrostaloissa. Paikkojen määrä riippuisi jatkossa talon sijainnista.

Esimerkiksi eteläisen kantakaupungin tai Lauttasaaren täydennysrakentamiskohteisiin ei tarvitse rakentaa autopaikkoja lainkaan, jos uutta asuintilaa syntyy vähemmän kuin 1 200 kerrosneliötä. Tätä suurempiin kantakaupungin kohteisiin jyvitetään autopaikka jokaista 150 kerrosneliötä kohden.

Kantakaupungin rajat ulottuvat mallissa Töölöstä Pasilaan ja Sörnäisiin.

Lauttasaari, Ruoholahti, Jätkäsaari ja Hernesaari kuuluvat tässä mallissa Meilahdesta Vallilaan ulottuvalle II-vyöhykkeelle.

II-vyöhykkeellä sekä esikaupunkialueiden III-vyöhykkeellä autopaikkojen määrään vaikuttaa etäisyys metro- tai juna-asemasta.

Jos asemalle on alle 400 metriä, autopaikkoja pitää tehdä yksi jokaista 145 kerrosneliötä kohden. Kauempana asemasta autopaikkoja syntyisi yksi 135 kerrosneliötä kohden.

Jos etäisyys asunnon ja aseman välillä on III-vyöhykkeellä yli 900 metriä, autopaikka pitää tehdä jokaista sataa kerrosneliötä kohden.

Kaupungin vuokra-asunnoissa parkkinormi on lievempi.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1449898219533

[Bob the Builder]

Tanssin talo toteutuu. Kaapelitehtaan viereen http://www.hs.fi/kaupunki/a1450070049243 Maksaa 27 miljoonaa euroa. Tätähän me kaikki olemme innolla odottaneet joten kaikki talolaiset nauttimaan tänne mm. Uotisen fantsuista jutuista


Käpylän käärmetalo saa kilpailijan Itä-Helsinkiin http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... helsinkiin
Kolmesta rakennuksesta koostuva ns. käärmetalo saa kilpailijan Kontulaan, jonne nousee Saton rakentama, kahdesta rakennuksesta koostuva käärmemäinen talo Kehä I:n ja Kontulantien laitaan. Käpylän käärmetalon tapaan myös Kontulan kiemurteleviin taloihin tulee kaupungin vuokra-asuntoja, yhteensä 250 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Kokonaisuus valmistuu alkuvuodesta 2018. Viisikerroksiset kerrostalot muodostavat yhtenäisen aaltoilevan, 320 metriä pitkän tiilijulkisivun Kontulantielle päin. Pihaa rajaavat matalat, tiilijulkisivuiset rivitalot.

[veka]

Tanssin talo on mielestäni oivallinen diili Helsingille. En erityisemmin välitä tästä taiteen lajista, mutta en yhtään ihmettele poliitikkojen suopeutta. Lisää Erkkojen säätiön kaltaisia mesenaatteja! Seuraavaksi saataisiin vaikka Guggis, täysimittainen 400 metrin tekojäärata halleineen, koriksen yms. pelaamiseen nykyaikainen halli jne.

Tuo Hesarin ja Tanden mainitsema parkkipaikkojen uusi normiehdotus kuulostaa erittäin hyvältä uutiselta sekin. Itse kyllä poistaisin parkkipaikkanormin kokonaan perinteisen kantakaupungin alueelta eli tuolta I-vyöhykkeeltä. Markkinat saisivat hoitaa homman.

[Urbaani]

Tuo Hesarin ja Tanden mainitsema parkkipaikkojen uusi normiehdotus kuulostaa erittäin hyvältä uutiselta sekin. Itse kyllä poistaisin parkkipaikkanormin kokonaan perinteisen kantakaupungin alueelta eli tuolta I-vyöhykkeeltä. Markkinat saisivat hoitaa homman.

Näinpä. Luulisi ainakin porvaripuolueiden kannattavan parkkinormista luopumista ja ylipäänsä mahdollisimman vähäistä säätelyä, mitä tulee rakentamiseen ja antaa markkinatalouden hoitaa asian. Kokoomuksella lienee jokin ideologinen tarve tukea autoilua? En tätä oikein ymmärrä, vaikka oikeistoliberaali olenkin.